98
3/2013
PROJEKTIUUTISET
Jyväskylän kaupungintalo
Jyväskylän kaupungintalo
TEKSTI: TOMMI SALO
KUVAT: MARTTI KAPANEN
SEKOITUS ARVOKASTA VANHAA JA ROHKEAA UUTTA
Peruskorjatussa Jyväskylän kaupungintalossa ei peitellä eroja modernien ja vanhaa
kunnioittavien tilojen välillä. Rakennuksessa vieraileva voi tutkia seinistä, millaisia
muutoksia arvorakennus on vuosien mittaan kokenut.
J
yväskylän kaupungintalossa oli
kärsitty jo pidempään sisäilma­
ongelmista. Ilma oli liikkunut ra­
kennuksessa täysin hallitsemattomasti.
Arvorakennus oli myös kärsinyt vieres­
sä kulkevan liikenteen aiheuttamasta
tärinästä.
Kaupungintalo on suojeltu rakennus,
joten Jyväskylän Tilapalvelu ei voinut
jättää korjaamatta sitä eikä purkaa ra­
kennusta.
Kaupungintaloon päätettiin tehdä
mittava peruskorjaus. Sen yhteydessä
taloon palautettiin alkuperäinen huo­
nejako ja entisöityihin tiloihin alkupe­
räinen värimaailma, kipsilistat, koris­
temaalaukset ja kokopuiset peiliovet.
Vanhat massiivipuiset kalusteet ja arvo­
valaisimet kunnostettiin ja palautettiin
käyttöön.
–
Ennen peruskorjausta kaupungin­
talon kellarikerros oli käyttökiellossa
ja talossa työskennelleet kärsivät
sisäilman aiheuttamista ongelmista,
projektipäällikkö
Väinö
Tuononen
rakennuttajana toimineesta Jyväskylän
Tilapalvelusta taustoittaa.
Jyväskylän kaupungintalo valmis­
tui vuonna 1899 Carl Ludvig Engelin
laatiman ruutuasemakaavan tärkeim­
män korttelin kirkkotorin reunaan.
Lääninarkkitehti Karl Viktor Reiniuksen
suunnittelema uusrenessanssityylinen
rakennus oli aikoinaan kaupungin mit­
tavin rakennushanke.
Jyväskylän kaupungintalo on yksi
harvoista 1800­luvulta säilyneistä ra­
kennuksista Jyväskylän keskustassa.
Talo on suojeltu asemakaavalla loka­
kuussa 1998. Rakennuksessa ei saanut
peruskorjauksen aikana tehdä muu­
tostöitä, jotka turmelevat julkisivujen
ja sisätilojen kulttuurihistoriallista tai
rakennustaiteellista arvoa tai tyyliä.
–
Peruskorjauksen lähtökohtana oli ra­
kennuksen terveellisyys ja turvallisuus,
mutta myös sen arvo kaupungin ”julki­
sivun” rakennuksena. ELY­keskuksesta
haettiin poikkeuslupa, jotta voitiin pur­
kaa kaikki puurakenteet välipohjista,
rakennuttajakonsultin ISS Proko Oy:n
aluepäällikkö
Pertti Hasala
sanoo.
Purkutyöt toivat tietoa
suunnitteluun
Kaupungintalon peruskorjauksen kus­
tannusarvio oli hankesuunnitteluvai­
heessa 10,8 miljoonaa euroa. Loppu­
summa kasvoi 13,7 miljoonaan, sillä
pelätyt riskit toteutuivat perustuksissa,
välipohjissa ja julkisivussa. Purkutöiden
jälkeen tehty kustannusarvio ei enää
muuttunut.
Kaupungintalon peruskorjauksen ark­
kitehti­ ja pääsuunnittelusta vastasi
Arkkitehtitoimisto ARK­Kantonen Oy.
Pääsuunnittelija
Tuija
Ilves
sanoo
suunnitelmien tarkentuneen koko ajan
vanhojen rakenteiden purkutöiden edis­
tyessä.
–
Suunnittelua päivitettiin purku­
töistä saadun tiedon perusteella. Kaikki
välipohjat ja myöhemmin rakennetut
väliseinät purettiin, ja jäljelle jäi vanha
huonejako. Tiloja voitiin sen myötä pa­