56
2/2013
PROJEKTIUUTISET
Kulttuuritalon peruskorjaus
K
ulttuuritalo rakennettiin 1950-lu-
vulla Suomen kommunistisen puo-
lueen päämajaksi. Rakennustöistä
noin kolmannes toteutettiin silloin talkoilla.
Nyt rakennusta käytetään kokous- ja kon-
serttitoimintaan ja viisikerroksisessa siipira-
kennuksessa on Museoviraston toimitiloja.
Rakennuksen omistavan Senaatti-kiin-
teistöjen rakennuttajapäällikkö
Kalevi Ta-
piolinna
kertoo, että Kulttuuritalon perus-
korjaustyö lähti Museoviraston tarpeista.
Museovirasto halusi keskittää toimintaansa
mahdollisimman paljon samaan paikkaan.
Viraston aiempi keskuspaikka Nervande-
rinkadulla oli aikoinaan rakennettu kouluk-
si eikä oikein soveltunut toimintaan.
Edellisen kerran Kulttuuritalossa tehtiin
peruskorjausta 1990-luvulla. Samoihin ai-
koihin tapahtunut Suomen kommunistisen
puolueen konkurssi merkitsi korjaustöille
rahoitusvaikeuksia ja töiden pitkittymistä.
Nyt tehdyssä peruskorjauksessa lähes ko-
ko rakennus käytiin lävitse, lukuun otta-
matta aikoinaan elokuvateatterina palvel-
lutta Alppi-salia, jolle ei tällä hetkellä ole
käyttöä.
Se, että kyseessä on lailla suojeltu ra-
kennus, johti töissä moniin kompromissei-
hin. Museovirasto suojeluviranomaisena
oli vahvasti mukana töiden suunnittelus-
sa, Tapiolinna toteaa.
Peruskorjauksen budjetti oli 17,5 miljoo-
naa euroa. Budjetti ylitettiin viisi vuotta
kestäneiden suunnittelu- ja korjaustöiden
aikana vain puolella miljoonalla, mitä Ta-
piolinna pitää tämänkaltaisessa hankkees-
sa erittäin kohtuullisena.
Peruskorjauksen suunnittelusta vastaa-
van Arkkitehdit NRT Oy:n arkkitehdin
Tom Lindholmin
mukaan työn tavoittei-
ta olivat muun muassa nykyaikaisen ym-
päristön luominen suojellun rakennuksen
puitteissa sekä toiminnan ja talotekniikan
nykyaikaistaminen mahdollisimman vä-
häeleisesti niin, ettei Kulttuuritalon arkki-
tehtoninen eikä kulttuurihistoriallinen ar-
vo vähene.
Konsertti- ja kokous- sekä
toimistotilojen harmoniaa
Peruskorjauksen suunnittelu aloitettiin
vuonna 2008. Vuonna 2009–2010 perus-
korjattiin Sturenkatu 2 a ja samanaikaisesti
rakennettiin maanalainen arkisto. Kulttuu-
ritalon peruskorjaus aloitettiin kesäkuussa
2011.
Valmiiksi koko urakka saatiin tam-
mikuussa 2013.
Talo koostuu kolmesta osasta. Viisiker-
roksinen A-siipi on Museoviraston kontto-
ria. Siellä oli säilynyt vanhasta muun mu-
assa ovia ja valaisimia. Tilat oli alkuaan-
kin suunniteltu nykyajattelun mukaisesti
muuntojoustaviksi: kahden ikkunan huo-
neet on mahdollista jakaa yhden ikkunan
huoneiksi.
B-osa on kaksikerroksinen nivelosa A:n
ja C:n välissä. Siinä on ensimmäisen ker-
roksen sisääntuloaulan lisäksi toisessa
kerroksessa kokoustiloja ja vanhoin korja-
tuin ja osittain uusituin kalustein sisustet-
tu 101-paikkainen Alvar-niminen audito-
rio. Kellarissa on Museoviraston kivikau-
den kokoelmat, yhteensä noin 3 000 hyl-
lymetriä taajahyllyillä.
Konserttitalo on C-osa. Konserttisalin
etuosan penkit ovat uusia ja helpommin
siirrettäviä. Näin etuosan lattia voidaan va-
pauttaa esimerkiksi tansseja varten. Taka-
osan kiinteät istuimet on uudistettu. Kon-
serttisalissa oli tehty iso ilmastointiremont-
ti. Tuloilmapisteitä lisättiin huomattavasti
yläkatsomon istuinten alle. Myös valo- ja
Toimistosiiven portaikossa on säilytetty
vanhat kaiteet.
Sisäänkäyntiaula kylpee valossa: perus-
korjauksen yhteydessä kunnostettiin
yhteensä noin 700 sisätilavalaisinta.
äänimaailmaan on panostettu.
C-osan 1. kerroksessa on myös Aalto-
kalustein sisustettu ravintola, Ravintolan
yläpuolella on konserttisalin näyttämö,
ravintolan alapuolella on samanmuotoi-
nen tila monitoimisalina. Kellaritilaan ra-
kennettiin lisää sosiaalitiloja ja suora pää-
sy näyttämölle on nyt rakennetulla hissillä.
Hissi on myös keittiön ja liikuntaesteisten