Ympäristöministeriön johtamalle, valtioneuvoston yhteiselle puurakentamisen ohjelmalle 2016–2022 on tehty toinen kehittävä väliarviointi. Sen mukaan ohjelma on vaikuttanut yleiseen keskusteluun, asenneilmapiiriin ja tietoisuuteen puurakentamisesta.
Ohjelman konkreettisina vaikutuksina nähdään rakennushankkeiden eteneminen julkisella sektorilla. Ohjelmassa on laadittu julkisen puurakentamisen ensimmäiset kansalliset tavoitteet, joilla julkisia rakennuttajia kannustetaan lisäämään puun käyttöä ja näyttämään suuntaa koko alalle. Tavoitteena on, että puurakentamisen markkinaosuus kaikesta julkisesta uudisrakentamisesta on 31 % vuonna 2022 ja 45 % vuonna 2025.
Puurakentamisen ohjelma on myös tukenut ympäristöministeriön kehityshankkeita, joilla on uudistettu rakentamisen teknisiin vaatimuksiin liittyviä säädöksiä. Ohjelma on tukenut myös alan kehittämisen kannalta kriittisiä tutkimushankkeita. Teollisen puurakentamisen arvioidaan olevan voimakkaassa murrosvaiheessa ja monien mahdollisuuksien äärellä.
– Puurakentamisen kehittymisessä on nähtävissä fear of missing out -vaihe. Alan yritykset tekevät onnistuneita kohteita, kysyntä on suurta, ja rakentamista kehitetään suurella volyymillä niin yrityksissä kuin tutkimuslaitoksissakin. Rakennusalan yritykset pohtivat, mitä puurakentamisen lisääntyminen tarkoittaa heidän kannaltaan, sanoo Puurakentamisen ohjelman päällikkö Petri Heino.
Suurten puurakenteiden kuten siltojen ja hallien rakentaminen on ollut vähäistä.
– Silta- ja hallirakentamisessa ohjelman on järkevää keskittyä yhteistyöhön kuntien sekä valtio-omisteisten rakennuttajien kanssa, Heino sanoo.
Heinon mukaan kahden seuraavan vuoden aikana halutaan saada aikaan ratkaisuja, jotka ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä.
– Viennin osalta on selkeä tarve kirkastaa ohjelman ja Business Finlandin roolit, jotta vaikuttavuus paranee, Heino toteaa.
