Ylvan Grand Hansa -hankkeen työmaa oli mukana yhdenvertaisuustutkimuksessa. Kuva: ylva.fi

Ylva seuraa työmaidensa työntekijöiden yhdenvertaisuutta

Ylvan työmailla on ollut vuodesta 2019 asti käynnissä Inklusiivinen työmaa -hanke, jonka tavoitteena on kehittää ratkaisuja työmailla mahdollisesti tapahtuvien ihmisoikeusrikkomusten kitkemiseksi ja yhdenvertaisuuden lisäämiseksi. Hanke on yksi OECD:n tukeman Business For Inclusive Growth (B4IG) -verkoston piloteista.

Ylvan Grand Hansa -hankkeen työmaa oli mukana yhdenvertaisuustutkimuksessa. Kuva: ylva.fi

– Olemme lisänneet urakkasopimuksiimme liitteen inklusiivisen työmaan periaatteista, joihin kaikkien urakoitsijoidemme on sitouduttava. Viestimme näistä periaatteista eri kielillä perehdytyksissä ja työmaaympäristössä. Lisäksi työmailla on käytössä anonyymi ilmoituskanava, jonka kautta kuka tahansa voi kertoa mahdollisista rikkomuksista, Ylvan kestävyydestä vastaava johtaja Antti Ruuska.

Ylva tutki Inklusiivinen työmaa -hankkeessa tehtyjen toimenpiteiden vaikutusta syksyllä 2021. Tutkimustoimisto Vastakaiun toteuttaman selvityksen perusteella Ylvan työmaat ovat edellä alan keskiarvoja kaikilla mitatuilla alueilla.

Työntekijät antoivat yhdenvertaisuuden toteutumisesta Ylvan työmaille arvosanan 4,9/5, kun muilla työmailla vastaava arvosana on 3,9/5. Työntekijöiden perusoikeuksien toteutumisesta Ylvan työmaat saivat arvosanan 4,6/5 (muut työmaat: 3,9/5). Työntekijät kokevat myös, että heidän työtään arvostetaan Ylvan työmailla enemmän (arvosana 4,6/5) kuin muilla työmailla (arvosana 3,9/5).

– Tulokset osoittavat, että tilaajalla on valtaa ja mahdollisuus parantaa työoloja sekä yhdenvertaisuuden ja arvostuksen kokemusta työmailla. Nähdäksemme kyse on vain siitä, ollaanko tätä valtaa halukkaita myös käyttämään, Ruuska sanoo.

Ylvan tilaaman selvityksen mukaan ulkomailta tulevat työntekijät eivät välttämättä tiedä, millaiseen palkkaan, työaikaan tai palkan lisiin he olisivat oikeutettuja. Selkeitä epäkohtia ovat myös kiusaaminen, rasismi, sukupuoleen liittyvä syrjintä ja kielimuurista aiheutuva ulkopuolelle jääminen.

Epäkohdista kertomista vaikeuttavat monesti johdon piittaamattomuus, kielitaidon puute ja pelko omasta työpaikasta. Ylvan mukaan työpaikan menettämistä saatetaan jopa käyttää pelotteena, jotta työntekijät pysyvät hiljaa. Sekä haastateltujen työntekijöiden että sidosryhmien edustajien mielestä yhteisen kielen puuttuminen aiheuttaa eniten eriarvoista kohtelua suomalaisilla työmailla.

– Rakennusalalla on edelleen isoja ongelmia yhdenvertaisuuden toteutumisessa. Työntekijät ovat kuitenkin valmiita kertomaan niistä avoimesti, kun heiltä vain kysytään. Tilaajana haluamme kannustaa meille töitä tekeviä ammattilaisia kertomaan havaituista epäkohdista, jotta ongelmat saadaan ratkaistua mahdollisimman nopeasti, Ruuska toteaa. 

Ylvan liiketoimintaa ovat kiinteistö- ja finanssisijoitukset sekä ravintola-ala. Ylvan omistaa Helsingin yliopiston ylioppilaskunta.