Teksti: Antti J. Lagus Kuvat: Mikael Lindén
Yliopistonkatu 4:ssä yli 40 vuotta seissyt yliopiston hallintorakennus on peruskorjauksessa saanut uuden ilmeen, jossa korostuu avoimuus.
Rakennuksen arkkitehtisuunnittelusta vastannut JKMM Arkkitehdit Oy valittiin arkkitehtikilpailussa. Arkkitehti Asmo Jaaksi JKMM Arkkitehdit Oy:stä kertoo, että peruskorjauksessa aiemmin virastomainen tila muutettiin avoimeksi tilaksi, keskustakampuksen keskusrakennukseksi.
– Tavoitteet sanelivat sen, että tarvittiin isompia rakenteellisia muutoksia. Tärkein ajatus uudistuksen takana on saada tilat aukeamaan ulospäin. Nyt tila näyttäytyy kadulla kulkijan näkökulmasta avoimena ja kutsuvana, Jaaksi sanoo.
Ensimmäisen kerroksen isot aukot kantavassa ulkoseinässä tulivat mahdollisiksi, kun toiseen kerrokseen asennettiin teräsristikko tukemaan julkisivua.
– Ristikko tuotiin sisälle toisen kerroksen ikkunoiden kautta ja koottiin sisällä. Sitten se tunkattiin paikalleen. Ristikko tukeutuu alapuolelle tehtyihin betonirakenteisiin, SRV:n projektipäällikkö Pekka Kähkönen sanoo.
Teräsristikko on muotoiltu niin, että suurimmaksi osaksi se on piilotettu toisen kerroksen seinän sisälle. Joissakin ikkunoissa näkyy kuitenkin diagonaalinen tukirakenne, joiden käytön ansiosta teräsrakennetta voitiin keventää 40 tonnia.
Katutasoon tehtiin myös uusi sisäänkäynti niin Yliopistonkadulle Porthaniaa vastapäätä kuin Fabianinkadulle yliopiston päärakennusta vastapäätä. Nämä sisäänkäynnit on päällystetty puurimoituksella, joka jatkuu ensimmäisen kerroksen sisätiloissa.
Myös rakennuksen toimistotilat kokivat todellisen muodonmuutoksen, kun 1970-luvulla rakennetut pienistä huoneista koostuneet keskikäytävälliset toimistokerrokset muutettiin monitilatoimistoksi. Puolet toisen kerroksen tiloista ja tilat kolmannesta kuudenteen kerrokseen ovat samalla vuokralaisella. Kattorakenteet on tarkoitus ottaa terassikäyttöön sekä laittaa sinne kattoistutuksia. Kattoterassista ei tule julkista tilaa vaan se jää vuokralaisen käyttöön.
Tiedekulma tuo tutkimuksen arkeen
Yliopistonkatu 4:n katutasoon ja toiseen kerrokseen asettuu Tiedekulma, yliopiston olohuone, jossa pääsee helposti huipputieteen äärelle ja kuuntelemaan eri alojen asiantuntijoita ja tutkijoita. Katutason uudet isot ikkunat houkuttelevat ohikulkijoita astumaan peremmälle.
Tiedekulma sisältää kahvilan sekä tiloja tiedeteemaisiin tapahtumiin, kokouksiin ja ryhmätyöskentelyyn. Tapahtumatiloista suurin on Stage, jonne mahtuu 200 henkeä. Stage on rakennettu L-kirjaimen muotoisen rakennuksen sisäpihalle, jossa oli aikaisemmin vain muutama parkkipaikka. Peruskorjauksessa tila katettiin. Katto muodostuu pumppuvaletusta betonista ja kolmesta suuresta ikkuna-aukosta.
Rakennuksessa on kuusi maanpäällistä ja viisi maanalaista kerrosta. Kellarikerroksissa 2–4 on yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle liikuntapalveluita tarjoavan Unisportin tilat. Toisen kellarikerroksen vanhaan palloiluhalliin on rakennettu kuntosali, kolmannen ja neljännen kellarikerroksen tiloissa on ryhmäliikuntatiloja.
Viidennessä kellarikerroksessa on 16 autopaikkaa sekä ajoyhteys viereiseen Kluuvin pysäköintihalliin.
Eri aikakaudet sulassa sovussa
Työt tehtiin varsin tiiviissä aikataulussa, sillä ensin piti purkaa vanhat rakenteet. Helsingin yliopiston projektipäällikkö Henri Jyrkkäranta kertoo, että töihin ryhdyttiin ennen muuta siksi, että vanhan rakennuksen talotekniikka oli tullut käyttöikänsä päähän.
Talotekniikan mitoittamisessa ja reittien suunnittelussa vanhaan rakennukseen oli iso työ. Esimerkiksi kellarikerroksissa toimiva liikuntakeskus Unisport vaatii erittäin hyvää ilmanvaihtoa, mutta kellarissa on myös vähäisempää ilmanvaihtoa tarvitsevia varastotiloja.
1970-luvun matalat kerroskorkeudet olivat vaativia nykyaikaisen talotekniikan sovittamisen kannalta. Jyrkkärannan mukaan talotekniikka saatiin pääosin sijoitetuksi hissiauloihin, minkä ansiosta toimistotilojen kerroskorkeus on nyt suurempi kuin aulojen. Säilytystilaa on saatu upotetuksi sisäseinään.
– Oli mielekäs tapa rakentaa niin, että vanha rakennusrunko säästettiin. Tämä tuo ajallista syvyyttä rakennukseen. On hauskaa, että kaupungissa säilyy näin kerrostumia eri aikakausilta; uudisrakennuksena kohde olisi voinut olla köyhempi, Jaaksi toteaa.
Allianssimallilla
Rakennusurakka toteutettiin allianssina. Arkkitehtikilpailun aikoihin ei vielä ollut täysin tarkkaa tietoa tulevasta käytöstä. Tiedettiin vain, että yläkerrokset tulevat toimistokäyttöön ja että ensimmäiseen ja toiseen kerrokseen tulisi Tiedekulman tiloja. Lopulliset laajuudet selvisivät myöhemmin.
– Toteuttamiseen toi lisää vaativuutta se, että rakennus sijaitsee arvopaikalla lähellä Senaatintoria. Haluttiin saada tähän ulkoa ja sisältä sopiva rakennus, projektipäällikkö Pekka Kähkönen sanoo.
Ensimmäisen kerroksen suuret ikkunaaukot on reunustettu Viitasaaren keltaisella graniitilla. Rakennuksen ylemmät kerrokset on rapattu. Sisäänkäyntisyvennysten julkisivu on puurimoitusta.
Tiedekulman sisäpuolen pinnat koostuvat paikalla valetusta betonista ja puurimoituksesta. Puurimoista syntyvää lämmintä vaikutelmaa täydentää puupölkkylattia, jota on käytetty ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa ja kellarikerrokseen johtavassa portaikossa.
Kähkösen mukaan rakenneratkaisut ovat varta vasten tähän paikkaan mietittyjä. Niiden asentaminen oli myös aikaa vievää.
Yliopistonkatu 4:n peruskorjaus, Helsinki
Rakennuttaja: Helsingin yliopisto
Tilavuus: 45 000 kuutiota
Bruttoala: 12 600 neliötä
Arkkitehtisuunnittelu: JKMM Arkkitehdit Oy
Rakennesuunnittelu: Sweco Rakennetekniikka Oy
LVI-suunnittelu: Ins.tsto Leo Maaskola Oy
Sähkösuunnittelu: Granlund Oy
Rakennusurakointi: SRV Rakennus Oy
