• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Uutiset
    • Uutiset
    • Kaupallinen yhteistyö
    • Tuoteuutuudet
    • Nimitykset
  • Artikkelit
    • PU 2022
      • PU 1 – 2022
      • PU 2 – 2022
      • PU 3 – 2022
      • PU 4 – 2022
      • PU 5 – 2022
      • PU 6 – 2022
    • PU 2021
      • PU 1 – 2021
      • PU 2 – 2021
      • PU 3 – 2021
      • PU 3 – 2021 Projektisisustus
      • PU 4 – 2021
      • PU 5 – 2021
      • PU 6 – 2021
    • PU 2020
      • PU 1 – 2020
      • PU 2 – 2020
      • PU 3/4 – 2020
      • PU 5 – 2020
      • PU 6 – 2020
    • PU 2019
      • PU 1 – 2019
      • PU 2 – 2019
      • PU 3 – 2019
      • PU 4 – 2019
      • Pu 5 – 2019
      • PU 6 – 2019
    • PU 2018
      • PU 1 – 2018
      • PU 2 – 2018
      • PU 3 – 2018
      • PU 4 – 2018
      • PU 5 – 2018
      • PU 6 – 2018
    • PU 2017
      • PU 1 – 2017
      • PU 2 – 2017
      • PU 3 – 2017
      • PU 4 – 2017
      • PU 5 – 2017
      • PU 6 – 2017
    • PU 2016
      • PU 1 – 2016
      • PU 2 – 2016
      • PU 3 – 2016
      • PU 4 – 2016
      • PU 5-6 2016
    • PU 2015
      • PU 1 – 2015
      • PU 2 – 2015
      • PU 3 – 2015
      • PU 4 – 2015
      • PU 5 – 2015
      • PU 6 – 2015
    • PU 2014
      • PU 5 – 2014
      • PU 6 – 2014
    • PU 2013
      • PU 1 – 2013
      • PU 6 – 2013
    • PU 2012
      • PU 1 – 2012
      • PU 2 – 2012
      • PU 3 – 2012
      • PU 4 – 2012
      • PU 5 – 2012
    • PU 2011
      • PU 1 – 2011
      • PU 2 – 2011
      • PU 3 – 2011
      • PU 4 – 2011
      • PU 5 – 2011
      • PU 6 – 2011
  • Lehti
    • Tilaa Projektiuutiset
    • Tilaa näköislehti
    • Lue näköislehteä
      • 2022
      • 2021
      • 2020
      • 2019
      • 2018
      • 2017
      • 2016
      • 2015
      • 2014
      • 2013
      • 2012
  • Blogit
  • Yritys
    • RPT Byggfakta Oy
    • Citymark toimitilapalvelut
    • Rakennusfakta – Tuotteet ja ratkaisut
    • SIR – Kiinteistöalan tietokanta
    • RPT SMART – rakennusalan tietopalvelu
  • Yhteystiedot
    • Mediatiedot
    • Mainostajalle
    • Mediakortti
Projektiuutiset.fi

Projektiuutiset.fi

Rakennusalan huippujulkaisu asiantuntijoille

Olet täällä: Alkuun / Artikkelit / Yliarkkitehti Pekka Lehtinen: ”Museovirasto mahdollistaa”

Yliarkkitehti Pekka Lehtinen: ”Museovirasto mahdollistaa”

21/09/2020

Korjauksen lähtökohtana oli rakennuksen yksinkertaistaminen ja selkeyttäminen; hankkeessa tavoiteltiin samaa kirkkautta kuin alkuperäisessä Stadionissa.

Stadion-säätiö on tehnyt yhteistyötä Museoviraston kanssa lähes 30 vuotta. 

– Olemme olleet tekemisissä Olympia­stadionin kanssa 1990-luvun alkupuolelta lähtien, kun edellinen peruskorjaus tehtiin, Museoviraston yliarkkitehti Pekka Lehtinen kulttuuriympäristöpalvelujen osastolta kertoo. 

– Rakenteita kovakouraisesti uusineen hankkeen aikana havahduttiin siihen, miten arvokas Stadion on, Lehtinen sanoo. 

– Stadion on keskeistä rakennusperintöämme. Sen arkkitehtoninen ja kulttuurinen merkitys on valtava. Mitä korjaukset aiheuttavat tälle perinnölle, siinä Museovirasto on mukana miettimässä.

1990-luvun peruskorjauksen myötä syntynyt keskustelu johti Olympiastadionin suojeluun rakennussuojelulain perusteella vuonna 2006. Laki muuttui myöhemmin rakennusperintölaiksi, ja uusi suojelupäätös tehtiin uuden lain perusteella vuonna 2014.

– Suojelupäätöksestä kaikki osapuolet olivat hyvin yksimielisiä. Päätös velvoittaa Museo­viraston toimimaan asiantuntijana siinä, miten suojelua toteutetaan. 

Lehtisen mukaan Museovirasto on pyrkinyt siihen, että tarpeellisille muutoksille Olympiastadionilla löydetään tapa toteuttaa sovittujen suojeluperiaatteiden mukaan.

– Museovirasto ei estä vaan mahdollistaa, Pekka Lehtinen toteaa. 

Olympiastadion suojeltiin rakennussuojelulain perusteella vuonna 2006. Laki muuttui myöhemmin rakennusperintölaiksi, ja uusi suojelupäätös tehtiin uuden lain perusteella vuonna 2014.

Kohti perusparannusta

Vuonna 2010 Stadion-säätiön silloinen toimitusjohtaja Maija Innanen käynnisti Stadionin tulevaisuutta koskevan selvityksen. Silloin todettiin, että Stadion on teknisesti huonossa kunnossa sekä ajastaan jäänyt, joten tapahtumia oli vaikea saada toteutetuksi taloudellisesti ja tehokkaasti.

– Stadionin kulttuurihistoriallinen ja symbolinen korvaamattomuus oli tulevaisuuden suunnittelun lähtökohtana. Samoin se, että tarve korjauksille ja uudistuksille oli suuri, Pekka Lehtinen sanoo.

Selvityksistä ja keskusteluista sukeutui Olympiastadionin perusparannushanke. Museo­virastosta keskusteluissa mukana olivat Pekka Lehtinen, Hilkka Högström ja Mikko Härö. 

– Tärkein vaihe alussa oli tunnistaa haasteet, hankkeen mittakaava ja osaamisen tarve, Lehtinen toteaa.

Lehtisen mukaan Stadion-säätiö onnistui hyvin perusparannushankkeen arkkitehdin ja pääsuunnittelijan valinnassa. Kilpailutuksen kautta valitussa Arkkitehdit NRT Oy:n ja Arkkitehtitoimisto K2S Oy:n työyhteenliittymässä on monipuolista osaamista suojeltujen rakennusten korjaamisesta.

– Koko 10 vuotta kestäneen prosessin aikana arkkitehtitoimistot ovat olleet Museovirastolle keskeinen keskustelukumppani, ja meillä on ollut myös jatkuva yhteys Stadion­-säätiöön. Museoviraston rooli Olympia­stadionin perusparannushankkeessa oli antaa asiantuntijaviranomaisen tukea, Pekka Lehtinen toteaa.

Etelä- ja pohjoiskaaren toimistotiloihin tuli moderni talotekniikka.

Suojellaan muutakin kuin rakennusta

Rakennussuojelun tavoitteena on säilyttää se, mikä on arvokkainta.

– Yksityiskohtaisimmin stadionilla on säilytetty vanhimpien osien 1930-luvun arkki­tehtuuria pääkatsomossa, urheilumuseon vanhimmassa osassa, kolmannen kerroksen käytävillä ja toimistohuoneissa. Näiden tilojen kunnostuksessa pyrittiin noudattamaan alkuperäistä ilmettä, Pekka Lehtinen kertoo. 

Lehtisen mukaan Stadionilla on tärkeää ja suojeltavaa myös sen toiminnan historia ja asema edelleen Helsingin suurten ulko­ilmatapahtumien ykkösareenana. Suojelupäätöksessäkin keskeinen näkökulma on, että Stadionin on voitava palvella Helsingin suurstadionina.

1930-luvulta olevien osien lisäksi Stadionilla on paljon uudempiakin kerrostumia: Stadionia on muutettu ja kehitetty vuosien varrella  moneen kertaan, ja sitä historiaa ei haluttu poistaa, vaan eri rakennusvaiheet näkyvät tunnistettavina edelleen perus­parannuksen jälkeenkin. 

– Vaikka uudempiin rakennusvaiheisiin tehtiin monin paikoin isojakin muutoksia, niiden arkkitehtuurin periaatteita ja ilmettä vaalittiin, kuten esimerkiksi kaarre- ja itä­katsomoiden lautaverhoilluissa julkisivuissa.  

– Suojelu ei ole Stadionin tapahtumien kehityksen pysäyttämistä eikä palautusta 1930-luvun asuun, Pekka Lehtinen sanoo.

Sekä nyt tehdyissä korjauksissa että uudis­rakentamisessa on materiaaleissa ja työ­tavoissa pidetty yllä Stadion-standardia.

– On vältetty ylellisyyttä, mutta on tehty huolellista arkkitehtuuria, hyvälaatuisia ja kestäviä tiloja kaupunkilaisille saatavissa olevista materiaaleista. Rakennuksessa on alun perinkin käytetty teollisesti valmistettuja osia, ja korjausperiaatteet ovat sen mukaisia. Uusissa osissa huolehdittiin, että ne sopivat ympäristöönsä, Lehtinen kertoo.

Olympiastadionin ulkoasu pyrittiin säilyttämään myös peruskorjauksessa niin pitkälle kuin mahdollista, vaikka rakennuksen yhteyteen rakennettiin yli 20 000 neliötä uudistiloja, mikä on enemmän kuin tiloja oli ennestään.
Tutustu Suomen rakennushankkeisiin RPT SMART

Katot ja turvallisuus työllistivät

Stadionin näkyvin muutos on katsomoiden kattaminen.

Pekka Lehtisen mukaan suurin ja moniuloitteisin suunnittelukysymys oli, miten stadion säilyttää vakiintuneen ja tutun olemuksensa katsomoista ja kaupungilta nähtynä uusien katsomokatosten jälkeen.

Uusien katosten ulkonäkö jatkaa vuonna 2003 arkkitehtikilpailun tuloksena syntyneen itäkatsomon puukatoksen linjaa. Arkki­tehdit löysivät Pekka Lehtisen mukaan jo suunnittelun varhaisissa vaiheissa vaativaan ympäristöönsä sopivan perusratkaisun kaarrekatsomoiden kattamiseksi. 

Paljon aikaa jouduttiin kuitenkin käyttämään katosten toteutuksen miettimiseen: miten tuetaan valtavien rakenteiden valtavat kuormat.

– Siinä oli vain vähän liikkumisvaraa, kun rakennuksen läpi meneviä olemassa olevia rakenteita vahvistettiin yksilöllisesti, Lehtinen toteaa.

Katsomoiden kattamisen lisäksi toinen paljon suunnittelua vaatinut, suojeltuun rakennukseen laajasti vaikuttanut asia oli poistumistiet ja muu katsojaturvallisuus

– Stadionilla erilaisia, eri aikoina rakennettuja osia, ja poistumisteiden sijoittamiselle oli ajoittain työlästä löytää ratkaisuja. Museovirastolle esiteltiin varteenotettavia vaihtoehtoja, joiden kohdalla käytiin arkkitehtien kanssa periaatteellisiakin pohdintoja, kuten säilytetäänkö alkuperäistä rakennusmateriaalia vai ulkonäköä.

Samoin paljon mietittävää oli Stadionin toiminnallisen selkeyden palauttamiseksi maantasossa, mikä väistämättä vaati joidenkin rakenteiden purkamista. 

– Peruskorjauksessa oli myös tavoitteena monien vanhojen tilojen kuten toimistojen ja pukuhuoneiden muuttaminen monikäyttöisiksi niin, että ne ovat tarvittaessa otettavissa yleisötiloiksi. Samoin itäsiiven liikunta­salit haluttiin monikäyttöisiksi. Tarvittiin paljon harkintaa, että tilojen joustavuus lisääntyy mutta niiden historiallinen ilme säilyy, Pakka Lehtinen kertoo.

Hankkeen vaativuudesta huolimatta pulmat eivät Lehtisen mukaan koskaan tuntuneet ratkaisemattomilta vaan aina oli näkymä eteenpäin.

– Suunnittelutoimistoissa tehtiin valtava määrä työtä. Museovirasto huolehti, että pysytään sovituissa raameissa.

Stadionin täysin uudet tilat kentän ja rakennuksen alla olivat Museoviraston kannalta luonnollisesti helpompia. 

– Seurasimme kuitenkin myös uusien tilojen toteutusta. Esimerkiksi aiottua vaativammat louhimiset rakennuksen alla ja vieressä piti tehdä rakennusta vahingoittamatta.

Yksityiskohtaisimmin stadionilla on säilytetty vanhimpien osien 1930-luvun arkki­tehtuuria pääkatsomossa, urheilumuseon vanhimmassa osassa, kolmannen kerroksen käytävillä ja toimistohuoneissa.

Kaikkea ei saa rahalla

Olympiastadionin remontin hinta voi nousta noin 350 miljoonaan euroon. Sitä on pidetty suurenna summana korjaamisesta; samalla rahalla olisi voinut rakentaa kokonaan uuden stadionin.

– Olympiastadion on historiallisesti arvokas. Uuteen stadioniin ei saisi siirrettyä vanhan historiaa, ja jos Olympiastadionin käyttö loppuu, sen arvo menetetään. Stadionia ei haluttu museoesineeksi, Pekka Lehtinen sanoo.

Remontin hintaan vaikutti Lehtisen mukaan hankkeen vaativuus ja se, että työmaalla oli paljon yksilöllistä tekemistä. Korjaaminen vei hankkeen kustannuksista pienemmän osan, ja muutokset ja lisärakentaminen suuremman.

– Oli jo tarveselvitysvaiheessa tiedossa, että erittäin vaativaan ympäristöön tehtävät muutokset ja laajennukset tulivat muodostamaan selvän pääosan hankkeen kustannuksista.

Pekka Lehtinen toteaa, että Museo­viraston kannalta Olympiastadionin perus­parannus meni hyvin ja prosessi oli onnistunut. Kulttuuriperintöä on vaalittu, ja Stadionilla on raamit toiminnalle seuraavaksi sadaksi vuodeksi.

– Stadion on säilyttänyt hyvin luonteensa, se on edelleen intiimi ja lämmin. Se on vanha tuttu vaikka siinä paljon uutta, Lehtinen sanoo.

Suojelupäätöksen velvoittamana Museovirasto on jatkossakin Stadion-säätiön yhteistyökumppani muutosten ja korjausten kysymyksissä.

Teksti Jaana Ahti-Virtanen | Kuvat Mikael Lindén

FacebooktwitterredditpinterestlinkedinmailFacebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
  • Teppo Lehtinen on rakennusalan diplomi-insinööri mallia 2020

    Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL on valinnut vuoden 2020 rakennusalan diplomi-insinööriksi tekniikan lisensiaatti Teppo Lehtisen, joka…

  • Esa-Pekka Koikkalainen Assemblinin Energiayksikköön projektipäälliköksi

    Energia- ja LVI-tekniikan DI Esa-Pekka Koikkalainen (s. 1987) on nimitetty projektipäälliköksi Assemblinin energia- ja elinkaaripalveluihin.…

  • Innovarchin toimitusjohtajaksi Vesa Pekka Erikkilä

    Kiinteistö- ja rakennusalan konsulttikumppani Vahanen-yhtiöt on valinnut arkkitehtitoimistonsa Innovarchin toimitusjohtajaksi Vesa Pekka Erikkilän

Kategoriassa: Artikkelit, PU 2020, PU 3 - 2020 Avainsanoilla: Arkkitehdit NRT Oy, Arkkitehti­toimisto K2S Oy, arkkitehtuuri, Hilkka Högström, Jaana Ahti-Virtanen, katsomot, kulttuuriympäristöpalvelut, Maija Innanen, Mikael Lindén, Mikko Härö, Museovirasto, Olympiastadion, pääkatsomo, Pekka Lehtinen, peruskorjaus, perusparannushanke, rakennusperintö, Rakennussuojelu, Stadion-säätiö, urheilumuseo, yliarkkitehti

Ensisijainen sivupalkki

Lue näköislehti

# Lue aiempia näköislehtiä

Yhteistyössä

Nimitysuutiset

Jari Kivistö Rockfonin ja Parafonin myyntipäälliköksi

A-Insinöörien Mikko Tarrille ja Saija Varjoselle uudet johtajapestit

Matti Hirvonen Assemblinin LV-yksikönpäälliköksi

Lisää nimitysuutisia

Rakennusalan Trendit -raportti

Rakennusalan Trendit raportti

Footer

Projektiuutiset

Projektiuutiset on rakennusalan asiantuntijoille suunnattu aikakausilehti joka esittelee valmistuneita upeita hankkeita.

Viimeisimmät

  • Kuhankosken vesivoimalaitos on valmis
  • Konwell ostaa Fingas Oy:n liiketoiminnan
  • Tutkimus: Desinfiointiin käytettävät UV-lamput voivat heikentää sisäilman laatua
  • Senaatti säästi energiaa 1,8 miljoonan euron edestä parissa kuukaudessa
  • Teräselementti rakentaa Toijala Worksin uudet tilat

RPT BYGGFAKTA Oy

Ruukinkuja 3
02330 Espoo
09-809911

  • Instagram
  • LinkedIn
  • YouTube

Copyright © 2023 · Projektiuutiset | RPT Byggfakta Oy

RPT Byggfakta Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet


Jatkamalla verkkosivustomme ja palvelujemme käyttöä hyväksyt, että keräämme tietoja vierailuistasi. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään.
Toivomme, että käytät hetken aikaa periaatteiden huolelliseen lukemiseen. Tämä on tärkeää! Muista, että sinulla on myös valintamahdollisuuksia tietojesi ja yksityisyytesi käsittelyyn ja suojaamiseen.

OK, ymmärrän Lue lisää
RPT Byggfakta Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these cookies, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may have an effect on your browsing experience.
Necessary
Aina käytössä

Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.

Non Necessary

Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.

Tallenna ja hyväksy