Muuttoliike on kääntynyt suuriin kaupunkeihin ja nostanut ne WSP Finlandin julkaiseman Alueiden tutkimus -katsauksen kärkisijoille.
Pirkkala on edellisvuoden tapaan Suomen elinvoimaisin kunta, mutta suurin muutos löytyy heti sen takaa. Espoo on noussut toiseksi ja Helsinki 13. sijalta kolmanneksi. Alueiden tutkimus on suunnittelu- ja konsultointiyritys WSP:n vuosittainen katsaus alueiden elinvoimaan ja tulevaisuusvalmiuteen. Elinvoimaindeksi koostuu muun muassa työllisyyden ja yritystoiminnan mittareista, väkiluvun muutoksesta ja nettomuutosta.
Muuttoliike kääntyi jälleen kohti suurimpia kaupunkeja. Niiden nettomuutto oli viime vuonna 1,6 prosenttia ja keskisuurten kaupunkien 0,7 prosenttia. Lukumääräisesti eniten kasvoivat Espoo, Helsinki ja Tampere. Vastaavasti kehyskuntien kasvu kokonaisuudessaan pysähtyi.
WSP:n johtava asiantuntija Terhi Tikkanen-Lindström toteaa, että nyt on palattu pandemiaa edeltäneelle uralle.
– Ihmiset hakeutuvat työ- ja kulttuurimahdollisuuksien ääreen pääkaupunkiseudulle.
Opiskelijat ovat alkaneet palata korkeakoulukaupunkeihin, mutta tilastoitu suurten kaupunkien nettomuuton kasvu tulee käytännössä ulkomailta. Suomeen muutti viime vuonna 50 000 ihmistä, 37 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.
Suomessa asui viime vuoden lopussa vakituisesti puoli miljoonaa äidinkieleltään vieraskielistä ihmistä, yhdeksän prosenttia väestöstä. Vantaalla vieraskielisten osuus on 25, Espoossa 22, Närpiössä 20 ja Helsingissä 18 prosenttia. Suurimmat vähemmistöt ovat venäläiset (93 500), virolaiset (50 300) ja arabiaa puhuvat (39 100).
Terhi Tikkanen-Lindströmin mukaan kaupunkien haasteena on nyt se, kuinka ne hallitsevat kasvunsa.
– Kyse on siitä, riittääkö kaikille asuntoja ja saadaanko lapsiperheköyhyys kuriin ja ulkomailta muuttaneet integroitua yhteiskuntaan.
Rakentamisen äkkipysähdys voi aiheuttaa asuntopulaa jo 2025, kun muuttovoitto syö ylikapasiteetin.
Kaupunkiseutujen pienimmät sisäiset erot ovat Helsingin ja Lahden seuduilla. Vähäinen hajonta kertoo vahvuudesta: seutu ei ole yhden tai kahden veturin varassa.
Vaikka Helsingin seudulla Espoo ja Helsinki nousivat elinvoimaisimmiksi, muilla kaupunkiseuduilla elinvoima ei ole seurannut keskusten väestönkasvua. Tampereella kärjessä ovat Pirkkala ja Lempäälä, Turun seudulla Lieto, Raisio ja Kaarina. Oulun seudulla elinvoimaisin on Kempele ja Jyväskylän naapurissa Muurame. Lahdessa Hollolla ja Kuopiossa Siilinjärvi on vahvistunut keskuskaupunkinsa tasoon.
Vaikka ihmiset ja elinvoima virtaavat etelään, myös pohjoisen merkitys kasvaa, todetaan Alueiden tutkimuksessa. Mineraalit, etäyhteydet ja ilmaston lämpenemisestä hyötyvä matkailu lisäävät Lapin vetovoimaa.
