Vaasan lentokentän lähelle valmistuva Powergate II -toimistotalo kokoaa Wärtsilä Finland Oy:n 900 työtekijää saman katon alle. Rakentamisen lähtökohtina ovat olleet hyvä työympäristö, muuntojoustavuus ja uudet energiaratkaisut.
Teknologiayhtiö Wärtsilä Finland Oy:n uusin toimistotalo Powergate II rakentuu Vaasan lentokentän läheisyyteen. Ympäröivä Vaasa Airport Park on yli 4000 ihmisen työpaikka ja merkittävä energia-alan keskittymä.
Kolmivaiheisen toimistotalon ensimmäinen A-vaihe valmistui vuoden 2018 kesäkuussa ja B-vaihe lokakuun alussa. Viimeisen C-vaiheen on määrä tulla valmiiksi vuoden 2019 syyskuussa. Powergate II-talon kokonaislaajuus valmiina on 16 652 neliötä ja rakennusinvestointi yhteensä noin 25 miljoonaa euroa.
Kun rakennus valmistuu kokonaisuudessaan, Vaasassa toimivista Wärtsilän noin 3000 työntekijästä 900 pääsee saman katon alle.
Powergate II koostuu pääosin toimistotiloista. Kiinteistössä toimii myös Wärtsilän globaali etävalvontakeskus. Talossa vierailevia palvelee näyttelytila Experience Center, jossa esitellään Wärtsilän toimintaa ja palveluita. Lisäksi rakennuksessa on noin 200 hengen ravintola.
Powergate II:n rakennuttajana toimii toimitilayhtiö VP Facilities Oy Ab. Se on Vaasa Parks Oy Ab:stä itsenäistynyt yhtiö, joka toteuttaa yritysten toiveiden mukaisesti räätälöityjä kiinteistöhankkeita Vaasan seudulla. Rakennuttajapäällikkö Mikko Harjun mukaan Powergate II:n suunnittelussa on tavoiteltu mahdollisimman suurta käyttäjätyytyväisyyttä sekä muuntojoustavuutta.
– Myös terveellisyys, turvallisuus ja esteettömyys otetaan aina huomioon hankkeiden suunnittelussa. Tavoitteena on tietysti myös energiatehokkuus, joka on otettu huomioon muun muassa kattavan rakennusautomaatiojärjestelmän kautta, Harju sanoo.
Powergate II:n rakennusurakoitsijana on toiminut WasaCon Oy. A-vaiheen rakennustöiden toteuttajat valittiin vuoden 2017 alussa laajan kilpailutuksen perusteella. Samat urakoitsijat saivat neuvottelumenettelyllä toteutettavakseen myös B- ja C-vaiheet.
Vuoden 2018 kesäkuussa Nordisk Renting Oy osti Oy Vaasa Parks Ab:lta kiinteistöyhtiön osakkeet. VP Facilities Oy Ab jatkaa kuitenkin myös kolmannen eli C-vaiheen rakennuttajana ja projektinjohtajana.
Aurinkopaneeleja julkisivussa
Powergate II:n arkkitehtisuunnittelusta vastaa oululainen Arkkitehtitoimisto Laatio Oy, jonka kanssa Vaasa Parks on tehnyt yhteistyötä jo useassa aikaisemmassa rakennushankkeessa. Pääsuunnittelija, arkkitehti SAFA Jari Saarnio kertoo, että A-vaiheen suunnittelu käynnistyi vuoden 2016 kesällä tiiviillä aikataululla.
Rakennuksen suunnittelussa otettiin huomioon näkyvä sijainti komean pohjalaisen peltomaiseman reunalla.
– Rakennuksesta haluttiin tehdä näyttävän näköinen myös tämän alueen päälähestymisen ja kulttuurimaiseman suuntaan, Saarnio kertoo.
Powergate II toimii lentokentän alueen yrityskeskittymän porttina yhdessä reilut kymmenen vuotta sitten valmistuneen Power gate I:n kanssa. Tulevaisuudessa rakennukset voidaan yhdistää lasitetulla yhdyssillalla. Saarnion mukaan suunnittelussa on myös tietoisesti haettu yhtäläisyyksiä olemassa olevaan Powergate I-rakennukseen.
Betonielementtirunkoisen rakennuksen etelänpuoleista julkisivua hallitsevat päätyjen korkuiset aurinkopaneelikentät. Väriltään täysin mustat paneelit tuovat kontrastia valkoisiin seinäpintoihin. Päädyissä sijaitsevat myös alumiinisälein verhotut kierreporrastornit, jotka tuovat julkisivuun kolmiulotteisuutta.
Rakennuksen julkisivut koostuvat pääosin valkobetonielementeistä, joiden lisäksi on käytetty harmaata teräspro ililevyä ja oransseja teräskasetteja. Koska sisätilojen on oltava mahdollisimman muuntojoustavat, myös ikkuna-aukkojen suunnittelussa on otettu huomioon mahdollinen tarve siirtää väliseiniä.
Powergate II:n talotekniikkaratkaisutkin tukevat mahdollisia myöhempiä tilamuutoksia. Väliseiniä voidaan siirtää kajoamatta talotekniikkaan, kohteen lvias-suunnittelija Granlund Pohjanmaan Pekka Pajuniemi kertoo.
Kaukolämpöön liitetyn rakennuksen lämmönjako hoidetaan patteriverkostolla ja jäähdytys kattoon sijoitetuilla säteilypaneeleilla.
Pohjoispuolta lukuunottamatta ikkunoiden yläpuolelle on asennettu lippamaiset aurinkosuojat.
– Ne vähentävät energiankulutuksen kokonaiskuormaa, etenkin, kun rakennuksessa on paljon lämpöä tuottavia laitteita, Saarnio toteaa.
Eri vaiheiden rakennustyöt ja seuraavien vaiheiden suunnittelu ovat kaiken aikaan edenneet limittäin. Kun kaikki kolme vaihetta ovat valmiina, rakennuksen pohja muodostaa E-kirjaimen. Sakarat ovat nelikerroksisia, päälaiva viisikerroksinen. Siipien väliin jäävillä sisäpihoilla on pysäköintitilaa, ja isommat pysäköintialueet sijaitsevat rakennuksen eteläpuolella ja kaakkoisnurkalla.
Yli 600 neliötä aurinkopaneeleja
Laajan aurinkopaneelijärjestelmän ansiosta uusiutuvalla energialla on tärkeä osuus rakennuksen energiataloudessa.
Rakennuksen aurinkoenergiajärjestelmä on toteutettu yhteistyössä vaasalaisen Ampner Oy:n kanssa. Eteläseiniin ja katoille on asennetaan yhteensä 384 aurinkopaneelia, joiden kokonaispinta-ala on hieman yli 600 neliömetriä. Seinissä täysmusta sävy on saatu käyttämällähyötysuhteeltaan tehokkaita yksikidepaneeleja.
Järjestelmään kuuluu myös monitorointi ja tiedonkeruu. Paneeleiden tuottama aurinko energian määrä ja sen kulutus ovat koko ajan nähtävissä rakennuksen aulaan sijoitetulta näytöltä. Odotettu vuosituotto on 95 111 kilowattituntia, ja järjestelmän avulla tavoitellaan 57 000 kilon vuosittaista säästöä hiilidioksidipäästöissä.
Avoimia ja muunneltavia tiloja
Rakennuksen ykköskerroksessa sijaitsevat aula- ja vastaanottotilat sekä seminaari- ja ryhmätyötiloja. Yksi rakennuksen solmukohdista on B-vaiheen korkea aula, johon on rakennettu näyttävä betoninen kierreporras. Vierailijoiden vastaanotto taas tapahtuu A-vaiheen aulassa.
Yhteisiin tiloihin kuuluu myös B-vaiheessa sijaitseva noin 400 neliön ravintola. Lisäksi joka kerroksessa on omat tauko- ja kahvitilat.
– Rakennukseen haluttiin luoda paikkoja, joissa ihmiset pääsevät kohtaamaan toisiaan, Saarnio toteaa.
Wärtsilä Finland Oy:n henkilöstö johtaja Kaija Venemies kertoo, että uusi toimisto rakennus on muuttanut totuttuja työskentelytapoja.
Talossa toimivilla ei ole omia nimettyjä paikkoja, vaan työskentely sujuu niin sanotulla free seating- ja homebase-toimintatavalla.
– Tämä tarkoittaa käytännössä, että henkilö on vapaa hyödyntämään mitä tahansa työpistettä rakennuksessa. Hänelle on nimetty homebase-alue, josta yleensä löytää lähitiimin istumassa.
Suhtautuminen uusiin työtapoihin on Venemiehen mukaan ollut pääosin myönteistä. Uudenlaiset työskentelytilat mahdollistavat myös uudenlaisia tapoja tehdä yhteistyötä.
– On helpompi tutustua myös muihin kuin omaan lähitiimiin, kun vierustoveri vaihtuu eri päivinä. Mahdollisuudet oppia uutta ja verkostoitua laajemmin ovat vain itsestä kiinni.
Pääväritykseltään valkoisiin sisätiloihin väriä tuovat tummat tehosteväriseinät ja kalusteet. Seminaaritilojen seinissä on käytetty lasitiiliä, joiden läpi valo kuultaa käytäville. Erilaiset lattiamateriaalit vaihtelevat käytävätilojen harmaista porcellanato-laatoista neuvottelutilojen tummiin tekstiililattioihin.
Päälaivan ylimmästä kerroksesta löytyy neuvotteluhuoneita sekä tekniset tilat. Muissa kerroksissa sijaitsevat työskentelytilat on rakennettu monitilatoimistoiksi. Niiden yhteydessä on projektitiloja ja neuvotteluhuoneita.
Työskentelytilojen suunnittelu on lähtenyt käyttäjän tarpeista. Tiloissa on muunneltavia väliseiniä, jotka on rakennettu lattiamaton päältä. Käytävien puolella korkeilla lasiseinillä on luotu lisää avaruutta.
– Avotiloissa tärkeä akustiikka on otettu huomioon tarkoin. Työpisteissä melua on vähennetty seinäkkeillä, ja työpisteiden yläpuolella on käytetty kattoholvista ripustettuja pystysuuntaisia akustiikkapaneeleja. Ne sieppaavat ääntä tehokkaasti, Saarnio kertoo.
Teksti Hanna Perkkiö | Kuvat Esa Kyyrö
