Runsaat neljäsataa alakoululaista, eskarilaista ja päiväkotilasta aloittaa opintiensä uudessa Vuorenmäen oppimiskeskuksessa Veikkolassa elokuussa 2011. 1 6-luokkainen peruskoulu ja päiväkoti tuo tervetullutta helpotusta tilanahtauteen, josta läheisessä Veikkolan koulussa on kärsitty jo pitkään.
Kirkkonummi on nopeasti kasvava kunta aivan pääkaupunkiseudun kyljessä. Luonnonläheinen ja merellinen alue vetää puoleensa erityisesti lapsiperheitä. Kunnan pohjoisosassa, Turun väylän varrella sijaitseva Veikkola on yksi seudun vilkkaimmin kasvavista taajamista.
Koulu kentän laidassa
Uutta koulu- ja päiväkotirakennusta alettiin suunnitella Veikkolaan vuonna 2007. Silloin laadittiin hankesuunnitelma, jossa koulu mitoitettiin 340 oppilaalle ja päiväkoti 105 lapselle. Rakennuspaikaksi valittiin Veikkolan urheilupuiston läheisyydessä oleva rinnetontti vanhan soranottokuopan vieressä.
– Katsoimme, että urheilukenttä tarjoaa hyvät olosuhteet sekä koululaisliikunnalle että koko kylän urheilutoiminnan kehittämiselle, toteaa Kirkkonummen kunnan rakennuspäällikkö Pekka Eurasto.
Paikka onkin mainio koululaisten ja päiväkotilasten liikuntatunteja ja retkeilyä ajatellen. Läheisen urheilukentän lisäksi koulun pihalla on pallokenttä, valmis näyttämö tuleviin jalkapallo-otteluihin. Pururata alkaa heti kentän laidasta ja nousee ylös harjumännikköä. Talvisin samasta paikasta lähtevät ladut.
Haasteita ja mahdollisuuksia
Kylän keskustassa sijaitseva rinnetontti oli paikkana haasteellinen, mutta pääsuunnittelija Seppo Järvenpää ja arkkitehti Jukka Lehtonen Vahtera Arkkitehdit -toimistosta tarttuivat sijoituspaikan tarjoamiin mahdollisuuksiin.
– Piirsimme pitkänomaisen koulun kiertämään sorakuopan reunaa. Kuopan muoto määräsi välituntipihan sijainnin. Valmis rakennus toimii nyt suojaavana seinänä kadulle päin ja aukeaa koulun pihan suuntaan, kuvailee suunnitteluvaiheesta vastannut Jukka Lehtonen.
Rakennus tarjoaakin katsojalle yllätyksen: kadun puoleinen julkisivu on yksikerroksinen, mutta kun kiertää talon ympäri pihan puolelle huomaa, että tällä puolella kerroksia onkin kaksi. Rinnetontti antoi arkkitehdeille mahdollisuuden taittaa suuri rakennus inhimilliseen mittakaavaan.
Kevennystä tiilimassaan
Poltettu punainen tiiliverhoilu antaa koululle vaikuttavan ulkonäön. Rakennuksen päädyissä ja osissa seinäpintaa on käytetty vaaleampaa, harmaanruskeaa tiiltä erottamaan pintoja punaisesta tiilimassasta. Vaaleaa tiiliseinää löytyy yllättävistä paikoissa talon sisältäkin, muun muassa luokkahuoneista.
Suuren koulun julkisivua elävöittävät myös tummanharmaat, aaltoilevat peltipinnat. Rautaruukin poimulevyt vaihtavat väriä aina katselusuunnan mukaan ja rytmittävät hauskasti laajaa seinäpintaa.
Kahden kerroksen väkeä
Vuorenmäen koulu on niin kutsuttu käytäväkoulu kahdessa kerroksessa: rakennuksen neliönmuotoisesta keskiosasta erkanee kaksi käytäväsiipeä 45 asteen kulmassa vastakkaisiin suuntiin. Toisessa siivessä sijaitsevat päiväkodin tilat katutasossa, niiden alapuolelle jäävät koulun teknisen työn tilat ja huoltotilat. Vastapäisessä siivessä on aine- ja kotiluokkia kahdessa kerroksessa. Alkuopetuksen (1 2-luokat) luokkahuoneet ovat siiven ensimmäisessä kerroksessa ja avautuvat siten koulun pihalle päin.
Rakennuksen keskiöön jää molemmat kerrokset läpäisevä liikuntasali, alakerrassa pukuhuoneet ja ylemmän kerroksen hallintotilat. Kirjasto ja ruokasali sijoittuvat pitkän rakennuksen kulmakohtiin katutasoon.
Pääsisäänkäynti kouluun on sekin rakennuksen keskiosassa Eerikinkartanontien puolella. Kun astutaan sisään valoisaan aulaan, ollaan siis itse asiassa koulun toisessa kerroksessa. Aulasta johtavat punaiset mosaiikkibetoniportaat alakertaan, josta vie ovi välituntipihalle. Tämän oven kautta koululaiset myös tulevat kouluun.
Liikuntasali, kirjasto ja ruokasali ovat koulun ja päiväkodin yhteisesti käyttämiä tiloja. Lasiseinien takana oleva kirjasto sijaitsee koulun sisääntuloaulan yhteydessä, rakennuksen nivelkohdassa. Toiseen nivelkohtaan on sijoitettu ruokasali.
Liikunta- ja juhlasalin seinä ikkunoineen hallitsee vahvasti Eerikinkartonontien puoleista julkisivua alleviivaten koulurakennuksen keskeistä roolia osana kaupunkikuvaa. Onhan koulun sali suunnattu myös urheiluseurojen ja muiden ulkopuolisten käyttöön.
Unelmien koulu
Vuorenmäen koulun keväällä valittu rehtori Esa Kukkasniemi kokee olevansa etuoikeutettu, sillä harvoin on rehtorilla tilaisuus aloittaa työt upouudessa koulussa ja koulurakennuksessa. Tosin koulu syntyy hänen mukaansa vasta sitten kun siellä ovat oppilaat ja opettajat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa.
– Nyt meillä on vasta seinät. Mutta meillä on ainutlaatuinen tilaisuus tehdä tästä koulusta unelmien koulu tyyliin ”kaikki mitä olet aina halunnut koululta mutta et ole uskaltanut pyytää”, rennon oloinen rehtori toteaa.
Kukkasniemi pitää uudisrakennusta esteettisesti kauniina ja valoisana ja on mielissään monista arkkitehtien tekemistä tilaratkaisuista. Sellaisia ovat esimerkiksi luokkien ikkunalliset eriöt, joihin voi vetäytyä tekemään paritöitä tai joissa opettaja voi rauhassa ohjata yhtä oppilasta muiden jatkaessa työskentelyä luokassa.
Oppimiskeskus
Kukkasniemeä miellyttää myös se, että rehtorin ja päiväkodin johtajan huoneet on sijoitettu vierekkäin. Se helpottaa käytännön tasolla koulun ja päiväkodin yhteistyötä, johon Vuorenmäessä ollaan voimakkaasti sitouduttu, uuden perusopetuslain ja kunnan tavoitteiden mukaisesti.
– Yhteistyöhön sisältyy muun muassa ajatus kolme vuotta kestävästä alkuluokasta, jonka aikana oppilas voi edetä opinnoissa omaan tahtiinsa joku nopeammin, joku rauhallisemmin. Jakso kestäisi esikoulusta toisen luokan loppuun.
– Alkuluokan aikana voisimme puuttua mahdollisiin ongelmiin jo varhaisessa vaiheessa ja välttää karikot myöhemmin. Konkreettisena tavoitteena tässä on vähentää erityisopetusta, joka on kallista ja vie paljon koulun voimavaroja tällä hetkellä, rehtori selvittää.
Kukkasniemi haluaakin puhua koulusta oppimiskeskuksena, jossa oppilaasta saatetaan pitää huolta jopa 12 vuoden ajan.
Luova tauko
Rehtorille on tärkeää, että koulussa viihdytään ja voidaan hyvin. Hän uskoo, että kun opettajat viihtyvät ja voivat hyvin koulussa, viihtyvät siellä oppilaatkin.
– Olen varma siitä, että viihtyisät tilat voivat myös edistää oppimista. Tutkimukset todistavat sen puolesta, että psyykkisillä tekijöillä on vahva yhteys oppimiseen: jos oppilas kokee opiskeluympäristön viihtyisäksi, hän varmasti myös oppii paremmin.
Opettajien viihtyvyyden lisäämiseksi Kukkasniemellä onkin luova idea: hän haluaa sisustaa pitkänomaisen opettajainhuoneen toiseen päähän tilan, jossa opettajat voivat päivän aikana rentoutua, luoda uusia ideoita ja ratkaista ongelmia. Tuleeko tilaan säkkituoleja vai keinutuoleja, sitä rehtori ei vielä tiedä, mutta paikan pitäisi olla sellainen, josta ei olisi heti kiire kotiin kellon soitua.
Silta päiväkodista kouluun
Päiväkodin tiloihin kuljetaan etelään avautuvan julkisivun puolelta, parkkipaikan vierestä. Aidattu leikkipiha on rakennuksen päädyssä, omassa rauhassaan erillään koulun pihasta. Päiväkodin johtaja Kirsi Kreutzman on erityisen iloinen pihalle jätetyistä puista, jotka muodostavat sinne pienen metsikön.
Rakennuksen sisällä ruokasali yhdistää koulun ja päiväkodin tilat. Ensimmäisissä ehdotuksissa ruokasalia suunniteltiin liikuntasalin toiselle puolelle, mutta käyttäjien toiveiden mukaisesti se siirrettiin lähemmäksi kaikkein pienimpiä ruokailijoita. Salin ja päiväkodin välinen eteinen on nimetty Sillaksi.
– Päiväkotihan toimii siltana kouluun, Kreutzman selittää.
Lähes 800 neliön päiväkotisiivessä on viisi ryhmähuonetta ja niihin liittyvät lepohuoneet. Tilat on sijoitettu huoneiston reunoille siten, että jokaisella ryhmällä on oma sisäänkäyntinsä eteistiloineen.
Kreutzmanin lempipaikkoja uudessa päiväkodissa on lasiseinäinen tutkimushuone päiväkodin ytimessä olevan yhteistilan vieressä. Siellä lasten on mahdollista tehdä vaikka luontoon liittyviä pieniä tutkimusprojekteja. Viereinen ateljee houkuttelee puolestaan taiteen tekemiseen.
– Ympäristö- ja taidekasvatus sekä kestävä kehitys nousevat varmastikin meitä ja koulun väkeä yhdistäviksi teemoiksi. Suunnitelmissa on jopa yhteinen kasvimaa.
Päiväkodin johtajatar jakaa rehtorin innostuksen tulevasta yhteistyöstä, jonka tavoitteena on edistää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä tarjota turvallinen ja tuttu oppimisympäristö ja tutut aikuiset.
– Läheisessä yhteistyössä voimme kaikki oppia toisiltamme. Vuorenmäessä tulee olemaan matala kynnys päiväkodin ja koulun välillä, niin kuvaannollisesti kuin kirjaimellisesti!
Valmista ennen kellon soittoa
Rakennesuunnittelijan näkökulmasta projekti oli normaalia koulurakentamista. V-kirjaimen muotoinen rakennus sisälsi kuitenkin kulmapaikkoja, joiden liitoskohdat vaativat yksityiskohtaisempaa suunnittelua, toteaa Päiviö Tammiaho Insinööritoimisto Kimmo Kaitila Oy:stä.
Rakennuksen runko tehtiin kantavista teräsbetonipilareista ja ontelolaatoista. Palkit ovat teräksisiä Deltapalkkeja. Yli 400 neliömetrin suuruisen liikuntasalin katossa on käytetty esijännitettyjä betonisia TT-laattoja.
Kokonaisurakoinnista vastasi YIT Rakennus Oy. Aliurakoitsijoita hankkeeseen liittyi kaiken kaikkiaan 44. LVISA-työt tehtiin sivu-urakkana: putkista vastasi ARE Oy, ilmanvaihto- ja automatiikkatöistä Ilmastointi-Mikenti Oy ja sähköurakasta Consti Talotekniikka Oy.
– Maanrakennus alkoi joulukuussa 2009. Perustukset tehtiin pääsääntöisesti sorapohjalle. Jonkin verran tarvittiin louhintaa sekä massanvaihtoa ja paalutusta, kertoo työmaainsinööri Reijo Koivunen.
Perustustöihin sisältyivät anturat, perusmuurit ja neljä paikalla valettua väestönsuojaa. Talon vaippa saatiin umpeen syyskuussa 2010, ja samalla alkoivat sisustustyöt. Urakkaan kuului myös kiinteiden kalusteiden sekä luokkien varusteiden asennus, ruokalan suurkeittiölaitteet ja liikuntasalin nouseva näyttämö. Lumien sulettua keväällä 2011 päästiin piha-alueiden rakentamiseen.
Kahdesta runsaslumisesta talvesta huolimatta hyvin sujunut rakennusurakka saatiin valmiiksi toukokuussa 2011, pari viikkoa aikataulusta etuajassa.
