Ranta-Tampellan julkiset ulkotilat Tampereelta on valittu Vuoden 2021 Ympäristörakenteeksi. Kisan järjestivät nyt 31. kerran Betoniteollisuus ry, KIVI ry ja Puutarhaliitto ry.
Ranta-Tampellan keskeisiä, kunniakirjalla palkittuja toimijoita ovat olleet Maisema-arkkitehtitoimisto Maanlumo Oy, Insinööritoimisto Pontek Oy, Ylitys Oy ja Tampereen kaupunki/Viiden tähden keskusta-kehitysohjelma.
Ranta-Tampella on Tampereen uutta asuinrakentamista täyttömaalle tehdylle ranta-alueelle. Laajan, noin yhdentoista hehtaarin, alueen viherrakentaminen on tehty aluerakentamisen alkuvaiheessa, jolloin uusille asukkaille on saatu heti viihtyisä ja toimiva ympäristö. Taidokkaasti toteutetut kanavarakenteet tuovat ilmeikkäästi veden alueen sisälle, tuomaristo toteaa.
Tuomariston mukaan hankkeen suunnittelu on ollut kunnianhimoista ja toteutus on laadukas. Hankkeessa on käytetty uutta tutkimustietoa ja tehty innovatiivisia ratkaisuja vastaamaan ympäristörakentamisen tavoitteita hiilineutraalin, resurssiviisaan ja monimuotoisen kaupungin rakentamiseksi. Aukio‐ ja rantarakentamisessa on toteutettu uniikkeja ja korkealaatuisia rakenteita, jotka antavat luonteen koko alueelle.
Ulkoalueiden keskeisimmät osat ovat Näsijärven rantaa seuraileva ja sitä jäsentävä Kiiskisaarenpuisto sekä uusi kanava rantoineen. Näsijärven puolella rantarakentaminen on luonnonmukaista, kanavan puolella rantaviiva on kaupunkimainen.
Ranta‐Tampellan länsikulman Nyrkkäkallion alue on säilytetty mahdollisimman alkuperäisenä ja luonnonmukaisena. Siirryttäessä itään ulkoalueiden käsittely muuttuu vaiheittain yhä kaupunkimaisemmaksi. Rakennetuin osa Ranta‐Tampellaa on kanavan päätteenä sijaitseva Gustaf Aspin aukio.
Tuomariston mukaan Ranta‐Tampellan ulkotilojen materiaaleina on käytetty monipuolisesti ja paikkaan soveltuen luonnonkiveä, betonikiveä ja valubetonipintoja. Puun käyttö laitureissa ja kalusteissa tuo alueen ilmeeseen lämpöä. Luonnonkiveyksissä, rantapenkereissä ja erilaisissa rakenteissa on huomioitu kiertotalous esimerkiksi hyödyntämällä lähialueen räjäytyskiveä sekä kierrätettyjä katureuna‐ ja muurikiviä, muun muassa Hämeentien vanhoja kiveyksiä.
Sillat ja kanava liittyvät ilmeeltään saumattomasti alueen maisema‐arkkitehtuuriin. Kanavan rantamuurien näkyvät pinnat on toteutettu suurista valubetonielementeistä, joiden kohokuvioihin on löydetty innoitus veden liikkeestä. Veistokselliset betoniulokkeet muodostavat oleskelutasoja veden päälle.
Pintavedet ohjataan imeytyspainanteisiin ja kasvillisuuden käyttöön. Kasvualustoissa on käytetty biohiiltä ja kansien päälle rakennetuilla puistoalueilla vedenkeräilykennostoja tasaamaan kosteusolosuhteita.
Rantapuiston kasvillisuuden innoituksena on luonnonmukaisuus ja luonnonrantojen tunnelma, taskupuistoissa kasvillisuus luo asuinkortteleiden lomaan oleskelulle miellyttävää mittakaavaa ja suojaa. Aukioilla ja kanavan rannassa kasvillisuudella on arkkitehtoninen luonne.
Kilpailun tuomaristossa olivat edustettuina Betoniteollisuus ry:n, KIVI ry:n, Puutarhaliiton, Viherympäristöliiton, Suomen Maisema-arkkitehtiliiton, Maisemasuunnittelijoiden, Suomen Arkkitehtiliiton sekä ympäristöministeriön edustajat.
