Töölönlahden alueen kehittämisen visiona on ollut luoda kaupunkilaisten mittakaavaista tilaa. Kaupunkilaisten yhteiseksi tilaksi tehtävän Oodin arkkitehtisuunnittelun lähtökohta on ollut tehdä kokonaisuus, joka tulee vielä lähemmäksi jokaista kaupunkilaista kuin ympäröivät rakennukset. Oodia on suunniteltu ja rakennettu ihmisten sekä ihmisten ja tiedon kohtaamisen rakennukseksi, joka tarjoaa kirjastotoiminnalle erittäin muuntojoustavaa tilaa. Oodi on avoimena pysyvä kaupunkilaisten käyttötila, jonka sisätilat voivat muovautua joustavasti kirjastotoiminnan kehitystarpeiden mukaisesti.
Uudessa keskustakirjastossa on kolme erilaista kerrosta. Katutaso on kohtaamispaikka kaupunkilaisille, keskikerros työskentelyn, palaverien yms. toiminnan tilaa, ja ylimmässä kerroksessa hankitaan tietoa ja opitaan kirjoista tai muista medioista. Alin taso on ikään kuin jatke Kansalaistorille. Lasiseinäinen ylin kerros taas kurottuu ulkona parvekkeena tontin rajan yli Mannerheimintien ja eduskuntatalon tasolla. Ylä- ja alatason väliin on tehty vähän yli sata metriä pitkä teräksinen siltarakenne, joka kannattelee ylintä kerrosta ja täyttää keskikerroksen vinttimäisellä ristikkorakenteella sekä vapauttaa maan tason keskiosan kokonaan rakenteista.
Oodin tontti oli varattu alkujaan toimistotalokäyttöön. ALA Arkkitehtien arkkitehtuuri murtautuu kuitenkin selvästi ulos toimistotalon laatikosta ja ottaa vahvan yhteyden ympäristöönsä. Tilan draama syntyy Oodissa rakenteen uskomattomuudesta, kun kantavaa rakennetta on näkyvissä vain vähän. Sisä- ja ulkotilojen limityksen rakenteellinen uhkarohkeus, johon kuuluu esimerkiksi pilariton katos, on yksi tärkeä kokonaisuuden elementti.
Teräsrakenteinen siltamainen runko sisältää kaksi kaarta sekä kannattaa lipan, jonka kärjestä on matkaa ulompaan teräskaareen liki 15 metriä. Rakennuksen Mannerheimintien puoleisen lasiseinän kohdalla oleva ulompi kaari painaa noin 600 tonnia ja rakennuksen keskellä noin kymmenen metrin päässä ulommasta oleva kaari noin 400 tonnia. Kaarien välissä on teräsristikkorakenne, joka jatkuu myös ulomman kaaren yli. Koko rakennuksen päärunko on terästä, jota on kulunut rungon valmistamiseen noin 2500 tonnia.
Oodin arkkitehtisuunnittelusta vastaa siis Arkkitehtitoimisto ALA pääsuunnittelijana Niklas Mahlberg ja rakennesuunnittelusta Ramboll Finland päärakennesuunnittelijana Tapio Aho. Arkkitehtitoimisto ALA Ramboll Finland palkittiin 20.11.2018 Helsingissä Teräsrakenne-päivä 2018 tilaisuuden yhteydessä Vuoden Teräsrakenteesta yhdessä tilaajan eli Helsingin kaupungin, projektinjohtourakoitsija YIT Rakennus Oy:n ja rakennuksen vaativan teräsrungon valmistaneen Normek Oy:n kanssa. Suomi 100 -juhlavuoden hankkeena tehty Oodi on rakennuksena vahva osoitus suomalaisesta suunnittelu- ja teräsrakentamisosaamisesta. Julkisivun puuelementtejä ja lasirakenteita lukuun ottamatta muutkin Oodin päärakenteet on valmistettu Suomessa.
Vuoden Teräsrakenne kuuluu merkittäviin suomalaisiin arkkitehtuuripalkintoihin. Palkinnon saa viimeksi kuluneen vuoden aikana valmistunut arkkitehtonisesti korkeatasoinen sekä terästä että muita metalleja rakentamisvaiheessa oivaltavasti hyödyntänyt rakennushanke.
Valinnan Vuoden Teräsrakenne -palkinnon voittajasta tekee vuosittain riippumaton palkintolautakunta. Tänä vuonna palkintolautakunnan puheenjohtajana on toiminut Vuoden Teräsrakenne -palkinnon vuonna 2017 voittaneen Helsingin Länsiterminaali 2:n pääsuunnittelija, arkkitehti SAFA Tuomas Silvennoinen PES-Arkkitehdit Oy:stä.
