Volkswagen Center Espoo
Suomen suurin yhden merkin autotalo
– Suurin syy uuden kiinteistön rakennuttamiseen oli huollon kapasiteetin lisääminen. Nyt saamme paljon lisää nosturipaikkoja ja huoltojonoja toivon mukaan lyhennettyä. Tilat kasvoivat yli kolmasosalla ja kasvu käytettiin kokonaan huoltotilojen lisäämiseen. Vanha kiinteistö oli lisäksi autokaupan tarpeisiin vähän hankalan muotoinen, VV-Autotalo Espoon johtaja Jari Hella kertoo.
Rakennuttaja VV-Auto Group Oy on Keskon tytäryhtiö, ja autotalon muutto uuteen kiinteistöön liittyy samalla Keskon sisäiseen kokonaisjärjestelyyn.
– Kesko laittaa Merituulen kauppakeskusta remonttiin. Meidän siirtymisemme uuteen kiinteistöön mahdollistaa Keskon jäljelle jääville liikkeille suuremmat tilat kauppakeskuksessa, Timo Pesonen VV-Auto Group Oy:stä kertoo.
Uusi autotalo on sijainniltaan hyvällä ja näkyvällä paikalla lähellä kauppakeskus Isoa Omenaa. Alueella on muutenkin autokauppoja lähistöllä ja samalle suunnalle suunnitellaan uutta autokaupan keskusta.
Konseptirakentaminen on etu ja rajoite
– Kohteen arkkitehtisuunnittelu perustui Volkswagenin omaan modulikonseptiin. Heillä on varsin vahva tehtaan ohjaus arkkitehtuuriin, joten talon ulkoinen ilme tulee sieltä. Tällainen tiukka konseptointi toisaalta helpottaa ja toisaalta rajoittaa pääsuunnittelijan työtä. Erityisesti showroomin eli uusien autojen myymälän pitää olla täsmälleen konseptin mukaisesti toteutettu. Vaihtoautomyymälän ja muiden tilojen suunnittelu oli vähän vapaampaa, mutta niiden piti kuitenkin tavallaan alistua modulikonseptille ja tehtaan määrittämälle arkkitehtuurille, kertoo kohteen pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Pasi Siistonen Arkkitehdit Siistonen Oy:stä.
Kohteen pääurakoitsijana toimineen Skanska Talonrakennus Oy:n työpäällikkö Niku Hartikainen oli hyvin tyytyväinen konseptirakentamiseen.
– Konseptiajattelu on urakoitsijan kannalta helpotus ja hyvä asia, koska konseptiratkaisut on mietitty huolellisesti. Käyttäjät tietävät tarkalleen, mitä haluavat, Hartikainen sanoi painokkaasti.
Maan kalleus puoltaa kaksikerrosratkaisua
Espoossa saatavilla olevat tontit sanelivat rakennuksen muodon. Autokauppa tarvitsee paljon tilaa ja tonttimaa on kallista. Siksi on pakko löytää tehokas ja kompakti tontti, jonka puitteisiin toiminnat suunnitellaan. Autokaupan suuri ongelma on parkkipaikat, joista on aina pulaa.
– Olen näitä autotaloja ollut rakennuttamassa kolmisenkymmentä kappaletta ja tämä kohde oli nyt vähän erilainen. Erityisesti sen suhteen, että nyt rakennukseen tehtiin hyvin mittava toiminnallinen osuus maanpinnasta alaspäin. Osin tämä johtui ehkä tontin rinnetonttimaisesta muodosta, jolloin maan alle ajo saatiin hieman ylemmälle tasolle myymälätasoon, rakennuttajakonsulttina toiminut Kari Martiskainen Rakennuttajatoimisto Finn-Fiacco Oy:stä kertoo.
– Tontin muoto ja rakennusoikeus huomioiden tämä oli likimain ainut vaihtoehto saada tilat järkevästi sijoitettua. Uskon, että toiminnallisesti tästä saadaan kuitenkin tosi hyvin toimiva autotalo, Martiskainen toteaa.
Höttöinen kalliopohja yllätti
Kalliopohja osoittautui paljon odotettua rikkonaisemmaksi. Hyvin rikkonaista kalliota ei saanutkaan tiiviiksi, joten kalliota piti louhia metrikaupalla syvemmälle kuin oli suunniteltu.
– Kiinteätä kalliota ei meinannut löytyä millään, mikä aiheutti usean kuukauden myöhästymisen rakentamiseen. Sitä on otettu nyt kiinni, mutta luovutus tapahtuu edelleen puolitoista kuukautta alkuperäistä suunnitelmaa myöhemmin, Hartikainen kertoo.
– Perustuksissa mentiin jopa kuusi metriä alle pohjaveden tason. Rakenteiden piti olla vesitiiviitä ja pohjaveden paine tuotti haasteita perustamiselle. Kovalle kalliolle tehtiin vesitiivis antura. Osittain perusmuurit ovat vesitiiviitä, mutta maavaraisen anturan alueilla on käytetty kallioon upotettua ja injektoitua vesitiivistä ponttiseinää, rakennesuunnittelusta vastannut Juha Kutvonen Finnmap Consulting Oy:stä sanoo.
Huoltotilat maantason alle
Huoltotilat ovat kokonaisuudessaan maanpinnan tason alla. Huoltotiloihin kuuluu huoltokorjaamo-, peltikorjaamo-, maalaamo- ja varastotiloja. Huototilojen viemisellä maan alle saatiin noin 2000 m2 lisää huoltotilaa aiempiin toimitiloihin verrattuna.
Korkea huoltokerros on osittain jaettu kahteen kerrokseen. Maan alla on myös koko rakennuksen pituinen tehokas pesukatu, joka on kuitenkin varsinaisen rakennuksen ulkopuolella. Maanalaisen tason liikenne tulee sisään rakennuksen länsipäästä ja ulosajo tapahtuu itäpäässä.
Hartikainen mainitsee erityisenä yksityiskohtana maahan upotettavien korjaamonostimien asennuksen, joka oli työläs työvaihe. Nostimien sylinterit ja rakenteet ulottuvat lähes kolme metriä kellarikerroksen lattiapinnan alle.
– Maalaamotoimittaja toimitti omat maalaamokalustot ja ilmanvaihtokanavistot, jotka piti sovittaa yhteen rakennuksen muun talotekniikan kanssa. Siinä oli myös vähän haastetta, Hartikainen sanoo.
Rakennuksen kantavina rakenteina olivat betonipilarit ja jännebetonipalkit sekä TT-laatat.
– Jännevälit olivat tosi pitkät, pisimmillään 20 metriä. Kellarikerroksen ulkoseinät ja lattiat ovat paikallavalettuja. Muuten halliosuus toteutettiin elementtirakenteisena, rakennesuunnittelija Kutvonenen kertoo.
Valoisaa konseptitilaa myymälätasolla
Maanpäällisen kerroksen ilme on hyvin valoisa ja läpinäkyvä. Julkisivuseinissä on hyvin paljon lasipintaa, erityisesti uusien autojen myymälässä. Vaihtoautohallin osuudella on julkisivussa peittävämpi tumma puusäleikkö. Muuten julkisivuseinissä käytetty hopeanharmaata aaltoprofiilipeltiä.
Autohallitkin on keskellä olevien toimistotilojen alueella jaettu kahteen kerrokseen saumattomilla lasiväliseinäpinnoilla, joten toimistovälikerroksesta on hyvät näkymät hallien puolelle. Välikerroksessa on myös ruokaravintolatilat ja avara neuvottelutila. Tiloissa on varauduttu siihen, että välitasolle voidaan tarvittaessa rakentaa lisää tilaa.
Sisäänkäyntiaukkojen kohdalla on VW-konsernin konseptin mukaan suunnitellut konseptikehykset, jotka ovat samanlaisia kaikkialla maailmassa.
Vaihtoautohallin toteutus on vapaampaa ja vaatimattomampaa kuin uusien autojen showroom-tilojen puolella. Muun muassa viimeistellyt alakattorakenteet puuttuvat.
– Talon toiminnallisen konseptin suunnitteleminen on ollut pitkä prosessi hieroa talon käyttäjän kannalta. Kahdessa kerroksessa toimiminen tuo omat haasteensa yhteyksien pelaamiselle ja talon toimimiselle. Kehitimme yhdessä käyttäjän kanssa tilajärjestystä siten, että se on joustava, arkkitehti Siistonen toteaa.
