Projektiuutiset.fi
  • Uutiset
    • Uutiset
    • Kaupallinen yhteistyö
    • Tuoteuutuudet
    • Nimitykset
  • Artikkelit
    • PU 2023
      • PU 1 – 2023
    • PU 2022
      • PU 1 – 2022
      • PU 2 – 2022
      • PU 3 – 2022
      • PU 4 – 2022
      • PU 5 – 2022
      • PU 6 – 2022
    • PU 2021
      • PU 1 – 2021
      • PU 2 – 2021
      • PU 3 – 2021
      • PU 3 – 2021 Projektisisustus
      • PU 4 – 2021
      • PU 5 – 2021
      • PU 6 – 2021
    • PU 2020
      • PU 1 – 2020
      • PU 2 – 2020
      • PU 3/4 – 2020
      • PU 5 – 2020
      • PU 6 – 2020
    • PU 2019
      • PU 1 – 2019
      • PU 2 – 2019
      • PU 3 – 2019
      • PU 4 – 2019
      • Pu 5 – 2019
      • PU 6 – 2019
    • PU 2018
      • PU 1 – 2018
      • PU 2 – 2018
      • PU 3 – 2018
      • PU 4 – 2018
      • PU 5 – 2018
      • PU 6 – 2018
    • PU 2017
      • PU 1 – 2017
      • PU 2 – 2017
      • PU 3 – 2017
      • PU 4 – 2017
      • PU 5 – 2017
      • PU 6 – 2017
    • PU 2016
      • PU 1 – 2016
      • PU 2 – 2016
      • PU 3 – 2016
      • PU 4 – 2016
      • PU 5-6 2016
    • PU 2015
      • PU 1 – 2015
      • PU 2 – 2015
      • PU 3 – 2015
      • PU 4 – 2015
      • PU 5 – 2015
      • PU 6 – 2015
    • PU 2014
      • PU 5 – 2014
      • PU 6 – 2014
    • PU 2013
      • PU 1 – 2013
      • PU 6 – 2013
    • PU 2012
      • PU 1 – 2012
      • PU 2 – 2012
      • PU 3 – 2012
      • PU 4 – 2012
      • PU 5 – 2012
    • PU 2011
      • PU 1 – 2011
      • PU 2 – 2011
      • PU 3 – 2011
      • PU 4 – 2011
      • PU 5 – 2011
      • PU 6 – 2011
  • Lehti
    • Tilaa Projektiuutiset
    • Tilaa näköislehti
    • Lue näköislehteä
      • 2022
      • 2021
      • 2020
      • 2019
      • 2018
      • 2017
      • 2016
      • 2015
      • 2014
      • 2013
      • 2012
  • Rakennusalan trendit
  • Yritys
    • RPT Byggfakta Oy
    • Citymark toimitilapalvelut
    • Rakennusfakta – Tuotteet ja ratkaisut
    • SIR – Kiinteistöalan tietokanta
    • RPT SMART – rakennusalan tietopalvelu
  • Yhteys­tiedot
    • Mediatiedot
    • Mainostajalle
    • Mediakortti
Olet täällä: Alkuun / Artikkelit / Viherlaakson koulu ja lukio

Viherlaakson koulu ja lukio

08/03/2023

Espoon Viherlaakson koulun pitkään kestänyt ja 30 miljoonaa euroa maksanut peruskorjaus laajennuksineen valmistui vuoden 2022 lopulla, kun toisen vaiheen liikuntahalli ja pallokenttä valmistuivat. Rakentaminen kesti kaikkiaan kuusi vuotta.

Moniosaisen Viherlaakson koulun ja lukion vanhin osa on rakennushistoriallisesti arvokas arkkitehti Aarne Ervin 1940-luvulla suunnittelema rakennus. Se peruskorjattiin hankkeen ensimmäisessä vaiheessa. Vanhan juhlasalin näyttämön seinät ovat alkuperäisiä ja muut puupinnat kunnostettiin samaan henkeen ja sävyyn. Yläpohjaa muokattiin aika paljon, mutta lainekattomuoto säilyi vanhan mallin mukaisena.

Viherlaakson koulun ja lukion peruskorjaus alkoi vuonna 2017 ja suunnittelu jo edellisenä vuonna. 

– Pitkässä suunnitteluprosessissa oli aikamoisia käänteitä. Hankkeeseen haettiin kaikkiaan seitsemän eri lupaa, kertoo kohteen pääsuunnittelijana toiminut Niko Ollila Linja Arkkitehdit Oy:stä (nykyisin Sweco Finland Oy).

Uudistetut tilat on mitoitettu lähes 1000 oppilaalle. Viherlaakson koulu ja lukio onkin nyt yksi Espoon sekä koko Suomen suurimpia kouluja. Liikuntasalirakennuksen valmistuttua koulukiinteistön laajuus on noin 10 500 bruttoneliötä.

Elinkaarihankkeella hyötyjä

Hanke toteutettiin elinkaarimallilla, jossa YIT ja Caverion vastaavat kohteen jatkosuunnittelun ja rakentamisen lisäksi myös sen ylläpidosta 20 vuoden ajan.

– Elinkaarimalli on ollut hyvä ja toimiva. Se ohjasi valitsemaan kestävämpiä ja helpommin huollettavia ratkaisuja, Espoon kaupungin Tilapalvelujen rakennuttaja Jari Koli toteaa.

Vanha rakennus saatiin varsin energiatehokkaaksi, vaikka sitä kohdeltiin suojellun rakennuksen tavoin. Lisälämmöneristystä tehtiin yläpohjaan. Rakennuksessa on koneellinen ilmanvaihto lämmön talteenottoineen. Ikkunat on vaihdettu energiatehokkaiksi.

YIT:n vastaava työnjohtaja Henri Keränen on samaa mieltä. 

– Se selkeyttää tietyllä tavalla takuuajan kysymyksiä ja samalla vaikuttaa toteuttamisen asenteeseen. Kohteessa on ollut vielä oma suunnittelumme, jolloin työmaalta käsin olemme voineet pikkuisen parantaa tuotteiden laatua joissakin kohdin ja ottaa niin sanotusti kustannuksia itselle. Pieniä yksityiskohtia ja valintoja teimme matkan varrella vähän eri tavalla, Keränen sanoo.  

LVIA-urakasta vastanneen Caverion Suomi Oy:n hankekehityspäällikkö Ari Västinsalo toteaa, että talotekniikkaratkaisujen osalta hanke pyrittiin toteuttamaan turvallisilla ja hyväksi todetuilla ratkaisuilla. 

– Samoin kiinnitimme huomiota talotekniikkatilojen huollettavuuteen ja yllä­pidettävyyteen. Esimerkiksi huoltoreitit huomioitiin mahdollisimman hyvin, Västinsalo kertoo. 

1940-luvun rakennus saneerattiin

Rakennushistoriallisesti arvokas arkkitehti Aarne Ervin 1940-luvulla suunnittelema koulu peruskorjattiin hankkeen ensimmäisessä vaiheessa.

Näkymä uudisrakennukselle päin 2000-luvulla rakennetusta audioriosta, joka on nyt muutettu opetustiloiksi.

– Vanhaa rakennusta ei ollut suojeltu kaavassa, mutta rakennusvalvonta katsoi, että sen olisi pitänyt olla suojeltu rakennus, ja he kohtelivat sitä sellaisena, pääsuunnittelija Niko Ollila sanoo.

Maanvaraiset alapohjarakenteet uusittiin. Rakennuksessa oli teräsbetonisen alalaattapalkiston varaan tehdyt puiset välipohjarakenteet, joissa oli täytettä sisällä. Täytteet purettiin ja alalaattapalkistoa vahvistettiin.

– Välipohjien purkamisen yhteydessä osoittautui, että välipohjapalkistoissa oli aika paljon vaurioita. Alalaatta oli irti palkista, minkä vuoksi jouduttiin tekemään aika vahvoja manttelointeja. Samoin juhlasalin puurakenteista ristikkokattorakennetta vahvistettiin, rakennesuunnittelusta vastannut Pertti Määttä Insinööritoimisto Pontek Oy:sta kertoo.

2000-luvun alkupuolella rakennettu auditorio (oikealla) säilytettiin, mutta sen käyttötarkoitus muuttui auditoriosta luokkahuoneiksi. Auditorion vasemmalta puolelta purettiin vuonna 1955 valmistunut rakennus. Sen tilalle valmistui vuonna 2022 uusi rakennus, jonka yhdyskäytävä yhdistää koulun vanhimman, uusimman ja 2000-luvun osan toisiinsa.

Yläpohjan purutäytteet poistettiin ja korvattiin puhallusvillalla.

Talotekniikan uudistamisessa jouduttiin käyttämään kohtalaisen luoviakin ratkaisuja, kun rakennusta ei voinut korottaa eikä ullakolle voinut lisätä tekniikkatiloja.

– Otimme sitten osittain vanhoja opetustiloja konehuoneiksi kerroksista. Vanha rakennus saatiin kuitenkin varsin energiatehokkaaksi, kun huomioidaan suojelu­kohteen vaatimukset. Lisälämmöneristyksiä ei rakennukseen voitu tehdä yläpohjaa lukuun ottamatta, mutta rakennuksessa on hyvät lämmön talteenotot ja tarpeenmukainen ilmanvaihto osittain. Ikkunat sai kuitenkin vaihtaa energiatehokkaampiin ja niiden tiiviyttä voitiin parantaa, Ari Västinsalo kertoo.

Vanhassa rakennuksessa on pienemmät kerroskorkeudet kuin siihen liittyvässä uudis­rakennuksessa, minkä vuoksi liitoskohtia jouduttiin miettimään talotekniikan osalta. 

Uuden päärakennuksen neljännessä kerroksessa on hallinto-, opiskelijahuolto- ja ohjaustiloja.

Rakennuksen vanha juhlasali korjattiin alku­peräisen asun mukaiseksi.

– Vanhan juhlasalin näyttämön seinät ovat alkuperäisiä ja muut puupinnat kunnostettiin samaan henkeen ja sävyyn. Yläpohjaa muokattiin aika paljon, mutta lainekattomuoto saatiin pidettyä vanhan mallin mukaisena. Näyttämötekniikkaa ja muutakin opetustekniikkaa on lisätty, Jari Koli kertoo.

Julkisivuiltaan vanhan rakennuksen koillis­pää on rapattu. Rakennuksen lounaispää ja keskiosa ovat lautapintaisia, ja juhla­salin kohdalla on tiilipilarit. Julkisivut korjattiin alkuperäisen tyylin mukaisiksi.

Tutustu Suomen rakennushankkeisiin RPT SMART

Suunnitelmat uusiksi

Vuonna 1955 valmistunut Juri E. Silanderin suunnittelema osarakennus oli alun perin tarkoitus säilyttää, mutta hankkeen edetessä rakennuksen todettiin olevan niin huonossa kunnossa, että se päätettiin purkaa. 

Uuden päärakennuksen ykköskerroksessa on ruokala, taito- ja taideaineet, kirjasto ja yläkoulun opetustiloja sekä kirjasto. Toisessa kerroksessa lukion ja yläkoulun tiloja. Kolmoskerroksessa on yläkoulun opetus­tiloja.

Vuoden 2018 keväällä rakennushankkeelle haettiin uutta muutoslupaa, jonka myötä hanke muuttui niin paljon, että sopimukset piti päivittää uusiksi. 

– Kun muutosluvat saatiin rakennus­valvonnasta, tulivat naapuruston valitukset, jotka laittoivat aikataulut taas uusiksi. Uusi suunnittelu pääsi kunnolla käyntiin vasta, kun valitukset hylättiin. Loppuosuus menikin sitten aika kitkattomasti LVI-suunnittelun osalta, Caverion Suomen Ari Västinsalo toteaa.

2000-luvun alkupuolella rakennettu auditorio säilytettiin osana koulurakennus­kokonaisuutta. Sen ilmanvaihto ja sähkötekniset järjestelmät uusittiin, kun käyttötarkoitus muuttui auditoriosta luokkahuoneiksi.

Monimuotoinen uudisrakennus

Purettu rakennus korvattiin uudella laajennusrakennuksella, jonka yhdyskäytävä yhdistää koulun vanhimman ja uusimman 2000-luvun osan toisiinsa. Rakennusten välinen yhdyskäytävä luokkatiloineen tehtiin osittain vanhan puretun rakennuksen paikalle ja varsinainen päämassa tuli tontin länsilaidalle. Tontti ja olemassa olevat rakennukset määrittivät pitkälti laajennuksen sijainnin. 

Uudessa päärakennuksessa on koko rakennuksen korkuinen avara aula, joka tuo luonnonvaloa syvärunkoisen rakennuksen sisäosiinkin.

– Kokonaisuudessaan tontin muoto ja sijoitus oli kaikkein haastavinta tässä hankkeessa. Tontti on Viherlaakson tien nurkassa, joka on huomattavasti alempana kuin itse tontti muuten. Uusi päärakennus tuli ihan tontin nurkalle. Siinä oli omat haasteensa, kuten vanhan ja uuden rakennusosan yhteen­sovittamisessakin, YIT:n Henri Keränen toteaa.

Uudessa päärakennuksessa on koko rakennuksen korkuinen avara aula, joka tuo luonnonvaloa syvärunkoisen rakennuksen sisäosiinkin. Rakennuksessa on kantavan rakenteena teräsbetonipilarit, deltapalkit ja ontelolaatat sekä kantavat ulkoseinät. 

– Rakennus oli muodokas ja ontelolaattojen sovittaminen oli vähän hankalaa. Paikoin tarvittiin paikallavalukaistoja terävissä nurkissa, Pontekin Pertti Määttä kertoo.

Uudet ja uudistetut tilat on mitoitettu lähes 1000 oppilaalle. Viherlaakson koulu ja lukio onkin nyt yksi Espoon sekä koko Suomen suurimpia kouluja.

Uuden päärakennuksen ykköskerroksessa on ruokala, taito- ja taideaineet, kirjasto ja yläkoulun opetustiloja sekä kirjasto. Toisessa kerroksessa on lukion ja yläkoulun tiloja. Kolmoskerroksessa on yläkoulun opetus­tiloja. Neloskerroksessa on hallinto-, opiskelijahuolto- ja ohjaustiloja.  

Suuri liikuntarakennus

Viimeisimpänä valmistunut uusi liikuntasalirakennus muodosti hankkeen kakkosvaiheen yhdessä pihan pallokentän kanssa. Liikuntasalirakennus siirtyi hankkeen edetessä eri paikkaan tontilla kuin alun perin oli suunniteltu. 

– Kahteen kertaan suunnittelu toi kustannus­paineita, vaikka rakennus oli rakennus­periaatteeltaan kohtalaisen samanlainen alkuperäisen suunnitelman kanssa, Ari Västinsalo kertoo.

Hänen mukaansa liikuntasalirakennuksen talotekniikkasuunnittelu tuntui jo helpolta aiempien krumeluurien jälkeen. 

Viimeisimpänä peruskorjaus- ja laajennushankkeessa valmistui uusi liikuntasalirakennus lokakuussa 2022. Sen kantavana rakenteena on teräsbetonipilarit ja -runko. Yläpohjassa on liimapuupalkit ja kattorakenteet kertopuuelementeistä.

Henri Keräsen mukaan rakennusurakassa oli haasteita lähinnä puuelementti- ja puuosatoimitusten kanssa, kun talouden tilanne tuli vastaan ja toimitusajat alkoivat näyttää tiukoilta. Itse asennuksessa ei ollut mitään suurempaa ongelmaa. 

Liikuntasali on jaettavissa väliseinillä kolmeen osaan. Rakennusvalvonta asetti tiukat vaatimukset salin rakenteille, koska se on yleisökäytössä. 

– Sieltä voidaan periaatteessa poistaa joku pilari ilman, että rakennus sortuu. Kantavana rakenteena on teräsbetonipilarit ja -runko. Yläpohjassa on liimapuupalkit ja kertopuuelementtikattorakenteet. Puu­rakennetoimittaja suunnitteli itse omat rakenteensa, Pertti Määttä kertoo.

Teksti: Jari Peltoranta | Kuvat: Mikael Lindén

FacebooktwitterredditpinterestlinkedinmailFacebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
  • Viherlaakson koulu ja lukio on peruskorjattu

    Espoossa vuonna 2017 alkanut Viherlaakson koulun ja lukion peruskorjaus ja laajennus on valmistunut. Kokonaisuuteen kuuluu…

  • Tuusulalla uusi lukio ja kulttuuritalo vuonna 2023

    Lukio ja kulttuuritalo Monion peruskivi on muurattu Tuusulassa. Monion rakentaminen Hyrylän keskustassa alkoi kesäkuussa, valmista…

  • Tuusulaan tulossa hirsinen lukio ja kulttuuritalo Monio

    Tuusulaan Rykmentinpuiston entiselle varuskunta-alueelle rakennettava lukio ja kulttuuritalo Monio on tiloiltaan avoin ja monikäyttöinen rakennus.

Kategoriassa: Artikkelit, PU 1 – 2023, PU 2023 Avainsanoilla: Ari Västinsalo, Caverion, Caverion Suomi Oy, Espoo, Espoon kaupungin Tilapalvelut, Henri Keränen, Insinööritoimisto Pontek, Jari Koli, Jari Peltoranta, juhlasali, Liikuntahalli, Liikuntarakennus, Linja Arkkitehdit Oy, Lukio, Mikael Lindén, Niko Ollila, pallokenttä, Pertti Määttä, Sweco Finland Oy, talotekniikka, Uudisrakennus, välipohjarakenteet, Viherlaakson koulu, YIT

Ensisijainen sivupalkki

Lue näköislehti

# Lue aiempia näköislehtiä

Yhteistyössä

Nimitysuutiset

Elisa Hasila Assemblinin talouspäälliköksi

Elina Moisio Motivan toimitusjohtajaksi

Harri Kailasalo Visonin executive advisoriksi

Lisää nimitysuutisia

Footer

Projektiuutiset

Projektiuutiset on rakennusalan asiantuntijoille suunnattu aikakausilehti joka esittelee valmistuneita upeita hankkeita.

Viimeisimmät

  • Elisa Hasila Assemblinin talouspäälliköksi
  • EU:n komissio: Tarvitaan pelisäännöt vihreysväittämiin
  • Cramo: SmartControl-alusta
  • Helsingin Jätkäsaareen 212 Hitas-asuntoa
  • Traficom: Puuttuuko toimitilanne pysäköintipaikalta latauspiste?

RPT BYGGFAKTA Oy

Ruukinkuja 3
02330 Espoo
09-809911

  • Instagram
  • LinkedIn
  • YouTube
RPT Byggfakta Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet

Copyright © 2023 · Projektiuutiset | RPT Byggfakta Oy

RPT Byggfakta Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet


Jatkamalla verkkosivustomme ja palvelujemme käyttöä hyväksyt, että keräämme tietoja vierailuistasi. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään.
Toivomme, että käytät hetken aikaa periaatteiden huolelliseen lukemiseen. Tämä on tärkeää! Muista, että sinulla on myös valintamahdollisuuksia tietojesi ja yksityisyytesi käsittelyyn ja suojaamiseen.

OK, ymmärrän Lue lisää
RPT Byggfakta Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these cookies, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may have an effect on your browsing experience.
Necessary
Aina käytössä

Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.

Non Necessary

Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.

Tallenna ja hyväksy