Viherympäristöliiton valtakunnallisilla Viherpäivillä 8.2 julkistettiin kestävän ympäristörakentamisen toimintamalli. Samassa tilaisuudessa Viherympäristöliitto ry ja sen 10 jäsenyhdistystä allekirjoittivat kestävän ympäristörakentamisen sitoumukset ja hyväksyivät viheralan eettiset pelisäännöt.
– Laatimalla kestävän ympäristörakentamisen toimintamallit viherala näyttää mallia muulle infra-alalle, miten kestävää kehitystä voidaan konkreettisesti edistää. Se on oikeasti mahdollista, jos tilaaja aidosti sitoutuu kestävän kehityksen periaatteisiin ja tavoitteisiin. Tästä meillä on hyvänä näyttönä Vihervuonna 2016 kestävän ympäristörakentamisen kriteerien mukaisesti toteutettu Kaurialan Liikennepuiston peruskorjaus Hämeenlinnassa, Viherympäristöliitto ry:n pääsihteeri Seppo Närhi toteaa.
Kestävän ympäristörakentamisen toimintamallit on luotu Viherympäristöliitto ry:n perustamassa hankkeessa. Mallien pohjana ovat amerikkalaiset Sustainable SITES Initiative -kriteerit, joita on työpajoissa viheralan ammattilaisten kanssa muokattu Suomen olosuhteita vastaaviksi.
– Tilaajan ohella kohteen suunnittelija vaikuttaa tekemillään ratkaisuilla muun muassa kohteen materiaalivalintoihin, toteutusmenetelmiin ja ylläpidon intensiivisyyteen.
– Rakentamisen ja ylläpidon vaiheissa työskentelymenetelmien valinnalla, työkoneilla ja niiden kunnolla, hankintojen toteuttamisella ja kasvillisuuden hoito-osaamisella on kaikille keskeinen vaikutus kestävän kehityksen toteutumiseen, maisema-arkkitehti ja Kestävä ympäristörakentaminen -hankkeen vetäjä Emilia Weckman muistuttaa.
Paikan lähtökohdista eteenpäin
Kriteerit on ryhmitelty viiteen teemaan: Vesioloihin liittyvät; Maaperään ja kasvillisuuteen; Käytettävien materiaalien valintaan; Terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmia koskevatkriteerit sekä Energiasäästön, ilmanlaadun ja ympäristön suojelemiseen liittyvät kriteerit.
Kestävässä ympäristörakentamisessa merkittävän tekijän muodostaa paikka ja sen asettamat lähtökohdat; vesiolot sekä maaperän ja kasvillisuuden ominaisuudet. Rakentamisessa käytettävien materiaalien valinta, niiden tuotanto, valinta ja kierrättäminen ovat yksi keskeinen kriteeriteema. Kaksi viimeistä teemaa keskittyy hyvinvointiin, niin ihmisten kuin ympäristönkin: ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin näkökohtiin sekä energiansäästöön, ilmanlaadun ja ympäristön suojelemiseen.
– Kestävän kehityksen mukainen toimintatapa vaatii ennen kaikkea asennemuutosta sekä totuttujen käytäntöjen uudelleenajattelua. Projektin yhteydessä on kerätty huomioita kriteerikohtaisesti liittyen nykyisiin niihin liittyviin lakeihin, asetuksiin ja ohjeisiin. Tarkoituksena on vaikuttaa ohjaaviin standardeihin, jotta kestävän kehityksen periaatteiden mukaan toimiminen on mahdollista nykyistä paremmin, Emilia Weckman kertoo.
Seuraavassa hankkeen vaiheessa työstetään työkaluja, esimerkiksi lomakkeita ja tsekkauslistoja tilaajien, suunnittelijoiden, rakentajien ja ylläpitäjien käytttöön.
Viherpäivät on Viherympäristöliitto ry:n suurin seminaari- ja näyttelytapahtuma. Se kokoaa 8.–9.2.2017 noin 1200 viheralan ammattilaista kahdeksi päiväksi Jyväskylän Paviljonkiin. Näyttelyssä on 94 näytteilleasettajaa viheralan eri tuoteryhmistä.
Viherympäristöliitto ry on valtakunnallinen viheralan keskusjärjestö. Liitto koordinoi Vihervuoden järjestelyjä.
Lisätiedot Viherympäristöliitosta: www.vyl.fi
