Verkkokauppa.com
Verkkokauppa.com valmistui mahdottomassa aikataulussa
Databisneksessä nopeat käänteet ovat sisäänrakennettu toimintatapa, ja sama nopeakäänteisyys vallitsi myös Verkkokauppa.com-uudisrakennushankkeen eri vaiheissa.
– Vuokrasopimus Ruoholahdessa Keskon kanssa oli umpeutumassa. Halusimme uudet tilat mahdollisimman läheltä vanhaa kiinteistöä, mihin Jätkäsaaren rakentamisen käynnistyminen tarjosi mahdollisuuden, kertoo Verkkokauppa.comin varatoimitusjohtaja Antti Tanaka.
Myös tietokonekaupassa joulumyynnin onnistuminen on liiketoiminnallisia perusasioita. Jotta vuoden 2011 jouluksi oli mahdollista ehtiä ’kotiin’, oli haettava nopein mahdollinen tapa valmistaa kasvavan yhtiön tarpeita vastaava uudisrakennus. Tavoitteen toteuttamista helpotti osaltaan se, että kahdella tontilla sijaitsevalle rakennuspaikalle tarvitun kaavamuutoksen ja vaiheittaisten rakennuslupien käsittely eteni Helsingin kaupungin päätöksentekoelimissä poikkeuksellisen nopeasti ja sujuvasti.
– Rakennuksen näkyvästä merenrantasijainnista seurasi erityisiä kaupunkikuvallisia vaatimuksia, mikä jonkin verran lisäsi vaadittavaa suunnitteluaikaa. Hankkeen myöhemmissä vaiheissa suunnittelu ja rakentaminen etenivätkin sitten pääosin yhtaikaisesti, kertoo kohteen pääsuunnittelija, arkkitehti Tuomas Wichmann Helin & Co Arkkitehdeista.
Arkkitehtonisiin ratkaisuihin vaikutti myös viereinen, säilytettäväksi määrätty tullirakennus. Massiivisen ’bunkkerin’ matalien nauhaikkunoiden visuaalinen aihe toistuu Verkkokauppa.comin julkisivuissa.
– Tärkeä näkökohta Verkkokauppa.comin julkisivuratkaisussa on sekin, että julkisivua on voitava myöhemmin tarvittaessa muuttaa. Tämä oli hankkeeseen sijoittajana mukaan lähteneen Kiinteistö-Tapiolan asettama ehto. Nyt valitun nauhaikkunaelementin vaihto onnistuu niin, että konstruktio pysyy ongelmitta kasassa, jos myöhemmin samat tilat tulevat esimerkiksi pelkästään toimistokäyttöön, Wichmann perustelee.
Poikkeava työvaiheistus
Verkkokauppa.comin uudessa kiinteistössä toimistokäytössä on kuudes eli ylin kerros. Sen yläpuolella on vielä aktiivisesti käytettävissä oleva tasanne. Neljäs ja viides kerros ovat varastokerroksia. Viidennen kerroksen vapaa korkeus on peräti 11 metriä, mikä mahdollistaa korkeavarastohyllystöt ja aiheuttaa toisaalta suuret, 25 kN/m2:n lattiakuormat.
– Kun suurimmat kuormat ovat ylimpänä, on selvää, että runko on jäykistettävä kunnolla. Tämä toi haasteita rakennesuunnitteluun, ja valitsimme kumppaniksi tahon, joka on mahdollisimman pätevä ja jolla on varmuudella myös riittävät määrälliset resurssit, perustelee työpäällikkö Hannu Räikkönen Verkkokauppa.com-hankkeen KVR-urakoitsijana toimineesta Rakennusosakeyhtiö Hartelasta.
Tästä huolimatta myös suunnittelun eteneminen muodostui yhdeksi työmaan etenemisen pullonkaulaksi.
– Aikataulun mahdottomuus oli kyllä kaikkien osapuolien huolenaihe ja myös käytännön todellisuutta. Koko urani aikana en ole ollut vastaavassa mukana. Toisaalta tilaajan näkökulma oli ymmärrettävä. Ratkaisu löytyi siitä, että työmaa jaettiin viiteen lohkoon. Samalla sovittiin, että luovutus tapahtuu kolmessa vaiheessa. Sitä, että koko rakennus olisi ollut valmis jouluksi 2011, emme nähneet mahdolliseksi edes tavoitella, Räikkönen kertoo.
Ensimmäinen vaihe valmistui sovitusti marraskuun alussa, ja näin asiakkaat pääsivät jouluostoksille tilaajan toivomaan aikaan. Logistiikkatilat valmistuivat urakkasopimuksen mukaisesti vuoden loppuun mennessä ja toimistokerros kuluvan vuoden tammikuun lopulla.
– Viimeiset kuukaudet olivat sikälikin poikkeuksellisen vaativia, että kaikissa työvaiheissa oli otettava huomioon myymälässä asioivien turvallisuus. Turvallisuuskysymykset olivat tietysti korostetusti esillä myös aiemmissa vaiheissa, eritoten siksi, että aikataulusta johtuvan vaiheistuksen takia oli työskenneltävä paikoissa, joissa myös yläpuolella oli rakennustöitä menossa. Tämä vaikutti muun muassa siihen, että jäykistäviä betoniseiniä ja muita betonirakenteita valettiin liukuvaluna, vastaava mestari Tauno Vienonen kertoo.
Vaativia rakenneratkaisuja
Jotta korkeavarastokerroksen kuormien ’isosta vipuvarresta’ ja muutenkin stabiliteetiltaan herkästä rungosta selvittäisiin kunnialla, rakennuksen sekä työnaikaiseen että pysyvään jäykistämiseen oli kiinnitettävä erityistä huomiota.
– Ratkaisuksi muotoutui eräänlainen hybridi, jossa jäykkyyttä runkoon tuovat sekä hissikuilut ja jäykistävät betoniseinät että teräsristikot. Vastaavaa ratkaisua on käytetty liikekeskuksissa, koska niissäkin on toivottavaa saada aikaan mahdollisimman avaria, esteettömiä tiloja, perustelee sektorijohtaja Tapio Raunama Finnmap Consulting Oy:stä.
Ylärakenteisiin liittyvien haasteiden lisäksi myös perustuksissa ja julkisivuissa riitti vaativaa mietittävää. Sijainnista merenrannan tuntumassa seurasi tarve kiinnittää erityistä huomiota julkisivujen säänkestävyyteen. Pelti-villa-pelti-rakenteisten Quattro-elementtien ja niiden ulkopuolelle asennettujen alumiiniverkkoelementtien muodostaman kaksoisjulkisivun tiiveys varmistettiin erityisellä ruiskutuskokeella. Tätä täydensi rakennuttajaorganisaation toimeksiantama rakennusfysikaalinen tarkastus, jossa rakennusfysiikkaspesialisti kävi läpi kaikkien vaipan rakennesuunnitelmien detaljit ja liitokset nimenomaan rakennusfysiikan näkökulmasta.
Meren rannan läheisyys vaikutti rakennesuunnitelmiin myös sitä kautta, että ilmastonmuutoksesta mahdollisesti seuraava huomattavakaan merenpinnan nousu ei vaikuta rakennuksen käytettävyyteen.
– +3 metriä nykyisestä merenpinnan tasosta oli oletuksena. Tämän nojalla perustukset suunniteltiin ja toteutettiin vesitiiviistä betonista ja lisäksi ne vedenpaine-eristettiin bentoniittimatoilla, Raunama kertoo.
Pohjalaatta valettiin peräti metrin paksuisena, mikä on ymmärrettävää, koska kuusikerroksinen rakennus vastaa suurten kerroskorkeuksiensa takia normaalia yksitoistakerroksista suurine pystykuormineen.
Valmisbetonia siis kului kuutio poikineen. Betonielementtirakentamistakin kohde sisälsi huomattavan ontelolaattatoimituksen verran; niistä vastasi Betset Oy.
Teräsrakennuskohteena Verkkokauppa.com on niin ikään erittäin merkittävä; rungon pilarit ja palkit ovat terästä.
– Tässä tapauksessa teräs tuli valituksi myös siksi, että betonielementtirunko olisi vaatinut järeämpää ja kalliimpaa nosturikalustoa. Nyt pärjäsimme rungon pystytyksessä kolmella torninosturilla ja kolmella betonipumpulla. Elementtirunko olisi ollut mahdollinen vain autonosturien avulla, Hannu Räikkönen perustelee.
Kiire pakotti ideoimaan
Aikataulullisia pullonkauloja hankkeessa riitti kaavoituksesta ja rakennesuunnittelusta rungon pystytykseen ja sisätöihin. Viidessä lohkossa alusta loppuun edenneen työmaan aikataulupaineet kohdistuivat vastaavasti kaikkiin osapuoliin, ei vähiten loppuvaiheen urakoitsijoihin.
Esimerkiksi iv-konehuoneiden asennus oli vauhdikkaimmillaan vasta, kun hanketta oli rakennettu jo lähes vuosi. Sama päti sähkötöihin, joista vastasi Hartelan tytäryritys HT-Sähköpalvelu Oy.
– Aikataulultaan normaalissa vastaavan kokoisessa hankkeessa tarvittava työmaamiehitys olisi 15 20 sähköasentajaa. Nyt asentajia oli lähes 60. Onneksi saimme pätevää vuokraväkeä omien ammattimiestemme täydennykseksi, kertoo HT-Sähköpalvelun projektipäällikkö Tapani Raitavuo.
Myös pääurakoitsija joutui poikkeuksellisen paljon kiinnittämään huomiota talotekniikkaan, muttei pelkästään aliurakoitsijoidensa tekemiin töihin. Erityisesti työmaan alussa oli huolena se, mistä saada sähköä ja vettä.
– Jätkäsaaren kunnallistekniikka oli meidän näkökulmastamme auttamattomasti jäljessä. Läheisen Tyynenmerenkadun kohdalla tehtävät infratyöt olivat pahasti kesken. Alkuun näytti lisäksi siltä, että lähin muuntaja on epäkäytännöllisen kaukana, kunnes keksimme hyödyntää olemassa olevan, tyhjillään olevan tullibunkkerin muuntajaa, Tauno Vienonen kertoo.
Tullibunkkeri ei ollut ainoa olemassa oleva, työmaata hyödyttänyt lähirakennus. Hiljattain valmistunut Tallink-Siljan pääkonttorirakennus Pacific puolestaan toimi nopeasti ja aikataulupakon edessä vaikeimman kautta pystytettävän Verkkokauppa.comin rungon työnaikaisena tukena.
Vielä yksi rakenteellinen erikoisratkaisu oli keksittävä. KVR-urakoitsijan työmaalla, toimistossa ja väliin niiden ulkopuolellakin vietettiin pitkiä tuokioita sen ratkaisemiseksi, miten saada lastauspiha valmiiksi niin, ettei kokonaisaikataulu sen takia töki. Ratkaisu löytyi työpäällikkö Hannu Räikkösen idean pohjalta: runko päätettiin tukea suoraan pohjalaattaan eikä lastauspihan rakenteisiin, koska kyseiset rakenteet päätettiin toteuttaa jälkijännitettyinä. Tämän jälkeen rungon pystytys sai edetä omaan tiukkaan tahtiinsa.
