Väylävirasto on julkaissut ehdotuksensa uusien rata-, maantie- ja vesiväylähankkeiden toteuttamisesta vuosille 2022–2029. Vuosittain päivitettävän ohjelman talouskehys on hieman yli 3 miljardia euroa, josta rataverkon kehittämishankkeisiin kuluu 1,26 miljardia.
Investointiohjelma pitää sisällään kehittämishankkeita, isoja peruskorjaushankkeita ja hankekokonaisuuksia sekä pienempiä parantamishankkeita. Ohjelma sisältää myös ehdotukset EU:n tuella tai yhdessä kaupunkiseutujen tai elinkeinoelämän kanssa rahoitettavista hankkeista. Investointiohjelmaan eivät sisälly jo käynnissä olevat väylähankkeet, tai sellaiset hankkeet, joiden rahoituksesta on tehty päätökset.
– Investointiohjelman tavoitteet ja taloudelliset raamit tulevat Liikenne 12 -suunnitelmasta, sanoo Väyläviraston pääjohtaja Kari Wihlman.
Wihlmanin mukaan investointiohjelman hankkeiden tulee edistää koko Suomen saavutettavuutta ja eri liikkumismuotojen kestävyyttä ja tehokkuutta. Lisäksi hankkeiden tulee olla yhteiskuntataloudellisesti tehokkaita.
– Nämä kaikki tavoitteet tähtäävät myös ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja ottavat huomioon liikenneturvallisuuden parantamisen, Wihlman toteaa.
Kahdeksanvuotisen investointiohjelman talouskehys on Liikenne 12 -suunnitelmassa hieman yli kolme miljardia euroa, josta kehittämishankkeisiin on menossa noin 2,3 miljardia euroa.
Kehittämishankkeista 1,26 miljardia euroa kuluu rataverkon hankkeisiin. Tieverkon hankkeisiin menee 977 miljoonaa euroa ja vesiväylähankkeisiin 82 miljoonaa euroa.
Väylävirasto on keskustellut valmistelun aikana sidosryhmien ja alueellisten toimijoiden kanssa. Lisäksi Väylävirasto sai yli 260 lausuntoa investointiohjelmasta syksyllä 2021.
Lausunnoissa ehdotettiin muun muassa uusien hankkeiden lisäämistä investointiohjelmaan.
–Investointiohjelman ulkopuolella jää ikävä kyllä paljon hyviä ja tarpeellisia hankkeita. Kehittämistarpeita on yli 10 miljardin euron edestä, mutta rahaa on käytettävissä tästä vain murto-osa, Wihlman toteaa. Investointiohjelma on Väyläviraston näkemys investoinneista, ja se päivitetään vuosittain. Hankkeiden mahdollisesta käynnistämisestä päättää eduskunta.
