Viimeisimmät julkaisut

Valtion toimistokeskittymä Lintulahden alueella laajeni

Helsinkiin Sörnäisten rantatien kupeeseen Lintulahden alueelle on noussut uusi toimitalo valtionhallinnon tarpeisiin. K6:ksi nimetty rakennus liittyy Senaatin Sörnäisten kampukseen ja tarjoaa joustavia tilaratkaisuja valtion vuokralaisille.

Lintulahdenkujan ja Kaikukadun kulmauksessa sijaitseva uusi toimistorakennus täydentää Sörnäisten rantatieltä näkyvän Lintulahden rakennusrintaman valmiiksi. Uudisrakennus rajoittuu molemmilta reunoiltaan suoraan naapuritaloon.

Hankkeen sijoittajana, kehittäjänä ja rakennuttajana toiminut Skanska CDF Oy suunnitteli alun perin rakennusta normaaliksi vuokrattavaksi toimistotaloksi. Kohde on yksi Skanskan mittavimmista hankkeista pääkaupunkiseudulla.

Sisäpihalla on paljon lasijulkisivuja, mikä mukailee pihan perällä olevan Senaatin päärakennuksen lasijulkisivua.

Kesken rakentamisen Skanska CDF teki kaupat koko kiinteistöstä Senaatti-kiinteistöjen kanssa, ja rakentaminen eteni muutossuunnittelun jälkeen valtion toimitilakonseptin mukaisin ratkaisuin.

– Hanke oli Skanskan oma investointi. Vaikka aloitushetkellä, vuonna 2016, ei ollut vielä valmiina vuokralaisia, olimme luottavaisia sekä hankkeeseen että alueen vetovoimaan. Maanrakennusvaihe kesti yli vuoden ja limittyi hieman elokuussa 2017 käynnistyneiden talonrakennustöiden kanssa. Kesäkuussa 2018 solmimme Senaatti-kiinteistöjen kanssa esisopimuksen kiinteistökaupasta, minkä jälkeen hanketta alettiin muokata heidän toiveidensa mukaiseksi. Tämä toi tietenkin haasteita erityisesti aikatauluun, koska rakentaminen oli jo suht´ pitkällä. Mutta kaikki toiveet, haasteet ja ongelmat on saatu ratkottua hyvässä yhteistyössä, Skanska CDF Oy:n rakennuttajapäällikkö Tuomas Heiska kertoo.

Lopullinen omistusoikeus siirtyi Senaatti-kiinteistöille, kun kiinteistö valmistui ja luovutettiin elokuussa 2019.

Kohteessa käytiin läpi mittavat lisä- ja muutostyöt, kun rakennus siirtyi Senaatti-kiinteistöille. K6 muutettiin tyhjästä avoimesta toimistotalosta valtionhallinnon käyttöön jaetuksi toimistotaloksi valtion tilaohjelman mukaan.

Suojeltu kaupunkikuva haasteena

– Kyseessä on korttelin viimeinen rakentamaton kulma, joka on ollut pitkään tyhjillään siksi, että paikka on kohtalaisen ongelmallinen kaavoitushistorialtaan. Jo viime vuosituhannen puolelta saakka tietyt suojeluseikat ovat vaikuttaneet tonttikohtaisiin rakennusoikeuksiin. Suojelun syrjäyttämät kerrosalat muilta tonteilta kaadettiin kaavassa tähän viimeiseen rakentamattomaan ja suunnittelemattomaan tonttiin, kohteen pääsuunnittelijana toiminut Timo Vormala Gullichsen Vormala Arkkitehdit Ky:stä kertoo.

Rakennuksen vanhassa kaavassa oli tontilla kerrosalaa 16 700 neliötä, mutta se oli mahdotonta toteuttaa kyseiselle tontille, koska näillä määrillä kulmarakennus olisi Vormalan mukaan pullistunut vanhojen Elannon suojeltujen rakennusten päälle. Rakennusoikeutta jäi lopulta jonkin verran käyttämättä.

Rakennuksen toinen kerros luovutettiin jo maaliskuun lopussa Maistraatin käyttöön kesken rakentamisen. Siellä on käynyt satoja asiakkaita päivässä, vaikka muu rakennus on ollut täysin keskeneräistä rakennustyömaata.

Kaupunkikuvallinen rooli oli koko ajan iso kysymys arkkitehtisuunnittelussa. Suojeltu Elannon pääkonttori on lähellä ja Sörnäisten rannan puolella on naapurissa suuri Senaatti-kiinteistöjen talo.

– Kaavamuutosneuvotteluissa lähtökohtamme oli näiden rakennusten linjoista lähteminen suunnittelussa. Haimme samoja räystäskorkeuksia ja sisäänvetoja kahdessa ylimmässä kerroksessa. Toteutimme sisäänvetoon myös teräspergolan, joka sitoo rakennuksen naapuritaloon Sörnäisten rantatien puolelta. Punatiili oli itsestään selvä ratkaisu, koska rakentamisen piti kaavan mukaan noudattaa teollisuusperinnettä. Kyseessä on massiivinen tiilirakennus, mutta sisällä päin valoa on riittävästi, Vormala kertoo.

Sörnäisten Rantatien puolella julkisivua linjaavat paikalla muuratut tiilipilasterit ja ikkunoiden alumiiniritilät. Sisäpihalla on paljon lasijulkisivuja, mikä mukailee pihan perällä olevan Senaatin päärakennuksen lasijulkisivua.

K6 on massiivinen tiilirakennus, joka kuitenkin on sisätiloiltaan valoisan ja keveän tuntuinen.

Maan alle suuret paikoitustilat

Pysäköintitilat on toteutettu kolmeen pysäköintikellarikerrokseen maan alle. Niiden päälle on rakennettu kahdeksan toimistokerrosta. Hankkeessa oli todella mittavat ja vaativat maanrakennustyöt, koska kaivanto ulottui noin 12 metriä merenpinnan tason alapuolelle. Louhintaa ei juurikaan tarvittu, koska kalliossa sattui olemaan sopiva syvä aukko tontin kohdalla. Kellarikerros muotoutui tähän rakennuspaikkaan istuvaksi.

– Kaivannon ulkoseinille tehtiin vedenpaineen kestävät, 600–800 millimetrin porapaaluilla toteutetut porapaaluseinät, jotka kantavat rakennuksen ulkoseiniltään ja pitävät naapuritalot ja kadut paikoillaan. Porapaaluseinissä on moninkertainen varmistusrakenne, Skanska Talonrakennus Oy:n työpäällikkö Ismo Uusimäki kertoo.

Maistraatin tilojen avaaminen toiseen ja kolmanteen kerrokseen kesken rakentamisen oli mahdollista, koska ilmanvaihdon konehuone sijaitsee alimmaisena kellarissa ja se voitiin käynnistää työmaavaiheessa palvelemaan vain Maistraatin tiloja.

Uudisrakennus täyttää koko tontin laidasta laitaan. Skanska Infra Oy teki työpäällikkö Pasi Mäkisen johdolla vuoden ajan maan rakennustöitä, ennen kuin talonrakentajat pääsivät tontille. Kellareissa sijaitsevat pysäköintitasot muodostuvat pilari-laatta-rakenteesta.

– Kellarien rakenteet olivat vaativia toteuttaa. Me lähdimme tekemään kellarikerroksien runkoa Skanska Infran tekemien anturoiden päältä. Pilarit ovat elementtejä, holvit ovat paikallavalettuja ja jälkijännitettyjä. Parkkihallien jälkijännitetyt teräsbetonitasot valettiin aina kertavaluina valmiiksi. Siinä oli noin 500 kuutiometriä betonia per taso. Valu hoidettiin aina kertavaluna, ja aikaa siihen käytettiin käytännössä vuorokausi. Kellareiden muut pystyrakenteet muodostuvat sekä elementeistä että paikallavalurakenteista. Korkeimmat paikallavaletut seinät olivat noin seitsemän metriä korkeita. Nekin olivat melko haastavia toteutuksen kannalta, vastaava mestari Jani Vitikainen Skanska Talonrakennus Oy:stä sanoo.

Maanpäällinen seinärunko on deltapalkkipilari- ontelolaattarakenteinen kahdeksanteen kerrokseen asti.

K6:n kaupunkikuvallinen rooli oli koko ajan iso kysymys arkkitehtisuunnittelussa. Suojeltu Elannon pääkonttori on lähellä ja Sörnäisten rannan puolella on naapurissa suuri Senaatti-kiinteistöjen talo.

Omistajavaihdos kesken rakentamisen

Senaatti-kiinteistöt tuli kesken rakennusvaiheen mukaan ensin talon tulevaksi käyttäjäksi ja sitten omistajaksi. Kohteessa oli mittavat lisä- ja muutostyöt, kun rakennus muutettiin tyhjästä avoimesta toimistotalosta valtionhallinnon käyttöön jaetuksi toimistotaloksi.

– Kiinteistö tukee Senaatin Sörnäisten kampuksen kehittämistä ja tarjoaa joustavia tilaratkaisuja valtion vuokralaisille. Kohde sijaitsee Senaatin olemassa olevien kohteiden seinänaapurissa ja on rakenteellisesti yhdistetty niihin. Pääsimme riittävän ajoissa tekemään kauppoja kiinteistöstä, jotta ehdimme vielä viimeistelemään suunnitelman vastaamaan valtion tilakonseptia, aluejohtaja Petri Turku Senaatti-kiinteistöistä kertoo.

Rakennuksen toinen kerros luovutettiin jo maaliskuun lopussa Maistraatin käyttöön kesken rakentamisen. Siellä on käynyt satoja asiakkaita päivässä, vaikka muu rakennus on ollut täysin keskeneräistä rakennustyömaata. Toisessa ja kolmannessa kerroksessa sijaitseviin Helsingin Maistraatin tiloihin tuli suurimmat muutokset.

– Alkuperäinen runko oli siinä vaiheessa jo valmis, kun saimme tiedon, että keskelle rakennustyömaata tulee toiminnassa oleva käyttäjä asiakasvirtoineen. Rakennukseen lisättiin yksi ylimääräinen kolmen kerroksen korkuinen porrashuone kahdella hissillä, jotta maistraatti saatiin toimintakuntoon omalla sisäänkäynnillä rakennustyömaan keskelle. Näin Maistraatin vilkas asiakasvirta ei häiritse muuta toimitaloa, Uusimäki kertoo.

Kakkoskerrokseen tulee Maistraatin lisäksi tiloja myös Senaatti-kiinteistöille, jolla on toimitiloja myös viereisessä talossa. Heitä varten puhkaistiin jo olemassa olevaan rakennukseen kulkuaukko toisen kerroksen tasolle. Näin tiloja saatiin yhdistettyä. Muihinkin kerroksiin on mahdollista puhkaista kulkuaukkoja myöhemmin, jos tarvetta ilmenee.

– Uusi talo antaa Senaatti-kiinteistöille lisää liikkumavaraa ja synergiaetuja. Nyt voidaan muokata ja yhdistellä tiloja koko korttelissa. Koko rakennus on täydellä palvelupaketilla varustettua monitilaympäristöä, josta voidaan vuokrata tarvittavan suuria paloja käyttäjälle. Jokainen kerros on muokattavissa 1–4 osaan, Turku kertoo.

Ylin kerros on näköaloineen rakennuksen hienointa kerrosta, joten sinne alun perin suunniteltu konehuone siirrettiin kellariin, jotta ylin kerros saatiin toimistotiloiksi.

IV-konehuone kellarin pohjakerroksessa

Rakennuksen IV-konehuone oli luonnossuunnitteluvaiheessa vielä ylimmässä kahdeksannessa kerroksessa. Ylin kerros on kuitenkin näköaloineen rakennuksen hienointa kerrosta, joten konehuone siirrettiin kellariin, jotta ylin kerros saatiin toimistotiloiksi.

– IV-konehuone saatiin melko aikaisessa vaiheessa toimimaan juuri siksi, että konehuone sijaitsee alimmaisena kellarissa. Tämä mahdollisti Maistraatin toisen kerroksen toimitilojen avaamisen aikaistetusti kesken rakentamisen. Sama IV-kone, joka vastaa koko talon ilmastoinnista, toimii jo nyt kakkoskerroksessa. Kone on vain palopellein tulpattu. Kun loppuosa talosta valmistuu elokuussa, säädetään ilmastointi sitten uudestaan. Katolla olevalla IV-konehuoneella ei aikaistettu luovutus olisi ollut mahdollinen, Uusimäki toteaa.

Uudisrakennus täyttää koko tontin laidasta laitaan. Pysäköintitilat on toteutettu kolmeen kellarikerrokseen maan alle. Niiden päälle on rakennettu kahdeksan toimistokerrosta.

Kellariratkaisun haasteeksi tuli se, että raitis ilma piti hakea rakennuksen vesikatolta asti ja jäteilma piti myös johtaa vesikatolle.

– Sitä varten tarvittiin kaksi kuuden neliömetrin laajuista, 12 kerroksen korkuista rakenneaineista IV-hormia kellarista vesikatolle. Ratkaisu nostaa aavistuksen LVI-järjestelmän kustannuksia, mutta tuottaa toisaalta arvokasta toimistotilaa rakennuksen ylimpään kerrokseen, kohteen LVI-suunnittelusta vastannut Juha Pentikäinen Climaconsult Finland Oy:stä kertoo.

Pysäköintikerroksille ei ole omaa ilmanvaihtokonetta, vaan siellä käytetään toimistokerrosten poistoilmaa autohallin tuloilmana.

Rakennus on kytketty Helenin kaukolämpö- ja kaukokylmäjärjestelmään. Lämmön ja viilennyksen jako tapahtuu vesikiertoisten paneelien kautta.

Senaatti-kiinteistöt sai K6:sta lisää liikkumavaraa ja synergiaetuja. Koko rakennus on täydellä palvelupaketilla varustettua monitilaympäristöä, josta voidaan vuokrata tarvittavan suuria paloja käyttäjälle. Jokainen kerros on muokattavissa 1–4 osaan.

Teksti Jari Peltoranta | Kuvat Mikael Lindén

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail