Viimeisimmät julkaisut

Valoisa Strömborgska skolan porvoolaisissa väreissä

Strömborgska skolan on Porvooseen Näsin alueelle rakennettu noin 500 oppilaan ja 50 esikoululaisen yhtenäiskoulu. Kaukolämpöön liitetty rakennus toteutettiin Terve talo -ohjeiden mukaan.

Uuden koulun värimaailma heijastelee Porvoon historiaa. Kaupungin ranta-alueen vanhojen aittojen punertavat sävyt toistuvat julkisivun kuitusementtilevyissä.

Noin 22 miljoonaa euroa maksanut rakennus luovutettiin tilaajalle marraskuun lopussa 2019, ja koulutyö alkaa heti vuodenvaihteen jälkeen.

Projektipäällikkö Tony Lökfors Porvoon kaupungilta kertoo, että tontilla aikaisemmin sijainnut koulu purettiin osin sisäilmaongelmien takia ja osin siksi, että matalan kerroskorkeuden takia nykyaikaisen LVI-tekniikan sovittaminen sen kattorakenteisiin olisi käytännössä ollut mahdotonta.

Uudessa koulussa luokkatilat on sijoitettu kahteen kolmikerroksiseen siipeen, joista toinen on ala-asteen ja toinen yläasteen oppilaille. Liikuntasali ja sen yläpuolella sijaitsevat hallintotilat muodostavat kolmannen erillisen osan. Neljäs osa on tarkoitettu teknisen työn opetukseen.

Uudessa koulussa luokkatilat on sijoitettu kahteen kolmikerroksiseen siipeen, joista toinen on ala-asteen ja toinen yläasteen oppilaille. Liikuntasali ja sen yläpuolella sijaitsevat hallintotilat muodostavat kolmannen erillisen osan. Neljäs osa on tarkoitettu teknisen työn opetukseen.

Koneellistakin rakenteiden kuivatusta

Hanke toteutettiin Terve talo -periaatteen mukaisesti, ja esimerkiksi kaikki runko- ja vesikattotyöt tehtiin sääsuojan alla.

– Terve talo -asiakirjassa määriteltiin, miten työmaata siivotaan, kuinka betonin kuivuminen varmistetaan ja kuinka rakennusmateriaalit varastoidaan. Ennen tilojen käyttöönottoa oli huolehdittava riittävästä tuuletuksesta, Lökfors kertoo.

Työmaalla tehtiin Terve talo -tarkastuksia kahden viikon välein, ja käyntien perusteella mahdolliset puutteet korjattiin. Näiden lisäksi tehtiin erilliset siivoustarkastukset ennen ilmanvaihtokoneiden laittamista päälle.

Lujatalo toimi hankkeessa projektinjohto- ja pääurakoitsijana. Työpäällikkö Matti Ainasoja sanoo, että Terve talo -periaatteiden noudattaminen tarkensi ja terävöitti tekemistä sekä selkeytti tilaajan ja toteuttajien yhteisiä toimintamalleja.

– Rakennusaikaiseen kosteuteen kiinnitettiin paljon huomiota. Ennen pinnoittamista rakenteiden annettiin kuivua niin kauan kuin on mahdollista. Viime kesä oli olo suhteiltaan hiukan hankala kuivumisen kannalta. Tällöin toimimme Terve talo -ohjeen mukaan ja kuivasimme rakenteita koneellisesti. Näin varmistimme, että lattiat ovat varmasti riittävän kuivat ennen pinnoittamista, Ainasoja sanoo. Ainasoja kiittelee hankkeen toteutuksen yhteistoiminnallisuutta.

– Lopullinen maali pidettiin kirkkaana mielessä koko ajan. Tilaajat, suunnittelijat ja urakoitsijat kokivat olevansa samassa veneessä, Ainasoja sanoo.

Rakennusaikaiseen kosteuteen kiinnitettiin paljon huomiota. Ennen pinnoittamista rakenteiden annettiin kuivua niin kauan kuin on mahdollista. Viime kesä oli olo suhteiltaan hiukan hankala kuivumisen kannalta. Tällöin toimittiin Terve talo -ohjeen mukaan ja kuivattiin rakenteita koneellisesti.

Turvallinen opiskelualue

Kohteen pää- ja arkkitehtisuunnittelusta on vastannut Arkkitehtitoimisto Perko Oy. Arkkitehdille suunnittelutyön lähtökohdat olivat varsin tavanomaisia.

– Oppilaaksoksi kutsutulta alueelta puretun vanhan koulun paikalle piti rakentaa uusi koulu. Oppilaille haluttiin luoda turvallinen opiskelupaikka, jonka sisällä autot eivät kulkisi ja jossa liikkuminen olisi turvallista, hankkeen projektiarkkitehtina toiminut Kaisa Sormunen sanoo.

– Suunnitteluprojektissa lähtökohtana oli oppilaiden ja opettajien sekä ympäristön asukkaiden osallistuttamien. He saivat kertoa, mitä uudelta koululta haluttaisiin. Suunnittelijan näkökulmasta tämänkaltainen vuorovaikutus oli hyvin mielenkiintoista, Sormunen toteaa.

– Saimme erilaisia ideoita ja toivomuksia, jotka parhaamme mukaan sopeutimme taloudellisiin ja muihin tavoitteisiin.

– Oma näkemykseni on, että avoimiakin ympäristöjä suunniteltaessa tulee varata riittävästi tilaa oppilaiden ja opettajien käyttöön. Koulumaailmassa avoimuus ei saa olla keino säästää neliöissä, Sormunen toteaa.

– Avoimen tilan ohella tarvitaan myös isompia ja pienempiä suljettuja tiloja. Etenkin opettajat arvostavat rauhallisia tiloja.

Pää aula soveltuu niin oppilaiden ryhmätöihin kuin opettajien omaan pienryhmätyöskentelyyn.

Porvoolaiset värit

Rakennuksessa on betonirunko ja julkisivumateriaalina tiili, jota on täydennetty kuitusementtilevyillä. Tiiltä on myös sisäpinnoissa, kuten myös puuta ja betonia.

Värimaailma heijastelee Porvoon historiaa. Kaupungin ranta-alueen vanhojen aittojen punertavat sävyt toistuvat julkisivun kuitusementtilevyissä. Sisätiloissa jokaisella solulla on omat Porvooseen liittyvät teemavärinsä, jotka näkyvät myös kaupungin logossa ja vaakunassa.

– Maanläheiset värit ovat rauhallisia ja muutenkin sisustusmateriaalit luovat rauhallisen tunteen. Iloisempaa väriä tuodaan irtokalusteilla, koulun rehtori Carola Wiksten sanoo.

Wikstenin mukaan nykyaikaisilta koulutiloilta odotetaan valoisuutta ja hyvää akustiikkaa.

– Tilojen tulee olla mahdollisimman hyvin muunneltavissa erilaisiin tarkoituksiin. Uudessa koulussa on isoja avoimia oppimisympäristöjä, joissa voidaan toteuttaa yhteisopettajuutta, sekä perinteisiä luokkahuoneita ja pienehköjä ryhmähuoneita.

Koulu on iso, mutta rauhallisia tiloja on saatu aikaan solumaisilla ratkaisuilla ja useammalla sisäänkäynnillä. Kirjastoalueeltakin löytyy mukavia oleskelutiloja ja koloja, joihin oppilaat voivat käpertyä kirjan kanssa.

Taito- ja taideaineet on keskitetysti sijoitettu niin, että aineita voidaan opiskella yhdessä. Sama koskee luonnontieteitä, joita opiskellaan yhdessä solussa. Solusta on käynti kattoterassille, jossa voidaan tehdä esimerkiksi viljelytestejä.

Henkilökunnan tilat ovat yhteiset kaikille koulussa työskenteleville, ja osa työskentelytiloista on yhteisiä oppilaiden kanssa. Pääaula soveltuu niin oppilaiden ryhmätöihin kuin opettajien omaan pienryhmätyöskentelyyn.

– Koulupäivän yksi tärkeimmistä hetkistä on ruokailu, ja sen onnistumiseen ja ruokarauhaan on haluttu panostaa erityisen paljon, Wiksten sanoo.

Uudessa koulussa on isoja avoimia oppimisympäristöjä, joissa voidaan toteuttaa yhteisopettajuutta, sekä perinteisiä luokkahuoneita ja pienehköjä ryhmähuoneita.

Ilmanvaihto joustaa tarpeen mukaan

Ilmanvaihdossa on mahdollisimman tehokas lämmöntalteenotto; poistoilman puhallukset suoraan ulos on minimoitu. Porrashuoneet varustettiin omilla lämmöntalteenottokoneilla, jotta painesuhteet saatiin tasapainoon.

– Näitä periaatteita noudattaen kiinteistön E-luvuksi saatiin 106, koulun LVIS-suunnittelusta vastanneen Sitowisen talotekniikkaosaston päällikkö Jussi Karhu kertoo.

Rakennuksessa on kaksi ilmanvaihtokonehuonetta ja kahdeksan ilman vaihtokonetta eri palvelualuille. Liikuntasalin kone on mitoitettu liikuntasalikäytön mukaan. Juhla salikäytössä liikuntasaliin ohjataan lisäksi yhden luokkahuonesiiven ilmanvaihto.

– Liikuntasalin ilmavirta simuloitiin juhla tilanteiden mukaisesti 750 hengen tarpeisiin, Karhu kertoo.

Ilmanvaihdon runkokanavat on mitoitettu väljästi, jotta ilmanvaihtoa voidaan kasvattaa tilamuutosten yhteydessä.

– Rakennuksen muoto ja korkeus karsivat hieman muuntojoustavuuden mahdollisuuksia. Tosin koulurakennuksessa ilmavirrat ovat jo alussa suhteellisen suuria ja lisäilmavirtaa harvoin tarvitaan.

– Rakennuksen muodon takia etenkin kanavointireitit aiheuttivat paljon suunnittelua. Painesuhteiden huomioon ottaminen esimerkiksi teknisen opetuksen tiloissa oli työlästä. Niissä olevien erikoispoistojen käyttö vaihtelee päivän aikana todella paljon, Karhu kertoo.

Välituntien aikana ilmanvaihtoa ei rajoiteta, jotta luokkatilat huuhtoutuvat tuloilmalla. Hyppytuntien ajaksi ilmanvaihto menee 25 prosentin ilmavirralle.

Rakennuksessa on kaukolämpö yhdistettynä ilma-vesilämpöpumppuun. Pumppu tuottaa jäähdytystä ja myös lämpöä kaukolämmön rinnalla. Lähes kaikissa tiloissa on lattialämmitys.

Pohjavesialue esti maalämmön

Rakennuksessa on kaukolämpö yhdistettynä ilma-vesilämpöpumppuun. Pumppu tuottaa jäähdytystä ja myös lämpöä kaukolämmön rinnalla.

– Energiantuotannosta tehtiin elinkaarilaskelmat eri tuotantomuotojen välillä. Tontti on pohjavesialuetta, joten ensimmäisestä vaihtoehdosta eli maalämmöstä piti luopua, Karhu kuvaa.

Keittiön tuloilmakoneessa on jäähdytys. Toimistoa ja erikoisluokkia palvelevissa koneissa on viilennys. Osa toimisto- ja terveydenhoitotiloista on varustettu katto säteilijöillä, joissa on sekä lämmitys että jäähdytys.

– Lähes kaikissa tiloissa on lattialämmitys. Lattiamateriaalin takia liikuntasalin lämmitys muodoksi valittiin kattosäteilijät.

Rakennusautomaatiojärjestelmä on yhdistetty Porvoon keskusvalvomoon. Antureilla seurataan alapohjan lämpötilaa ja kosteuttasekä paine-eroa rakennusvaipan yli.

Liikuntasalia palveleva ilmanvaihtokone on mitoitettu liikuntasalikäytön mukaan. Kun tila on juhlasalikäytössä, sinne ohjataan lisäksi yhden luokkahuonesiiven ilmanvaihto.

Teksti Matti Valli | Kuvat Vesa Voitto Sakari

 

FacebooktwitterredditpinterestlinkedinmailFacebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Näköislehden tilaus

Haluatko Projektiuutiset näköislehden sähköpostiisi?

Tilaa näköislehti sähköpostiisi tästä >>