Viimeisimmät julkaisut

Vallilan Toimisto ja Ässäkeskus – kaksi eri tavoin haastavaa kiinteistöä saneerattiin nykyaikaan

Kiinteistö Oy Vallilan Toimiston julkisivuiltaan suojellut vanhat kiinteistöt Helsingin Sturenkadun ja Teollisuuskadun tuntumassa ovat käyneet läpi mittavan tilamuutos- ja peruskorjaushankkeen, jossa myös koko talotekniikka uusittiin.

Kokonaisuuteen kytkeytyvän Oy Ässäkeskus Ab:n eli SOK:n pääkonttorin tiloja uudistettiin samalla.

Helsingin Vallila on kehittynyt halutuksi työpaikka-alueeksi, jossa vanhoja suojeltuja teollisuuskiinteistöjä kannattaa saneerata moderneiksi toimitiloiksi. Historialliset puitteet luovat mahdollisuuden persoonallisille toimitiloille.

Vuonna 1992 valmistuneeseen SOK:n pääkonttoriin eli Ässäkeskukseen tehtiin korttelin vanhempien rakennusten peruskorjauksen yhteydessä muutos- ja kunnostustöitä sisääntuloaulassa, kokouskeskuksessa ja ylimmän kerroksen saunatiloissa.

Kiinteistö Oy Vallilan Toimiston kolme rakennusta on rakennettu neljässä eri vaiheessa: 1920, 1929, 1934 ja 1938. Rakennukset on suojeltu kaavassa vahvalla sr-2 määräyksellä ja suunnittelua on tehty yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseon kanssa. 

Kohteesta on laadittu koko korttelin alueelta rakennushistoriaselvitys. Tiloihin kytkeytyvä SOK:n pääkonttori, Oy Ässäkeskus Ab, on rakennettu vuonna 1992. 

Peruskorjauksessa SOK:lle ja muille tuleville vuokralaisille tehtiin modernit, muunneltavat toimitilat ja parannettiin rakennusten energiatehokkuutta. Kiinteistöjen bruttoala on yhteensä noin 51 000 neliötä. Kaksi kolmasosaa Vallilan Toimiston tiloista on SOK:n käytössä. 

Sturenkadun puolella olevan D-rakennusosan viisi kerrosta vuokrataan muille vuokralaisille ja vuokrausneuvotteluja käydään parhaillaan. Kiinteistöille on haettu BREEAM very good -ympäristösertifikaattia. 

Ässäkeskuksen entiset koekeittiön ja gallerian tilat muutettiin kokouskeskukseksi. Neuvotteluhuoneet muodostavat keskelle lasiseinäisen saarekkeen.

Kohteen rakennuttajana toiminut työeläke­yhtiö Varma myi kiinteistökokonaisuuden lokakuussa 2019 ruotsalaiselle Fleming Properties AB:lle 130 miljoonan euron kauppahinnalla.

Suojellut vanhat kiinteistöt täynnä yllätyksiä

– Tämä oli erittäin haastava korjausrakentamiskohde, ja hankkeen aikana tuli paljon yllätyksiä, Varman rakennuttajapäällikkö Jouko Räisänen kertoo. 

Alussa tehtiin perusteellisia haitta-aine­tutkimuksia ja rakennepurkuja, mutta silti ei löydetty kaikkia haitta-aineita. 

– Vallilan Toimistossa on ollut aikojen kuluessa valtavasti erilaista toimintaa, kuten pienteollisuutta, pesulatoimintaa ja värjäämöä. Niitä varten on tehty muutoksia, jotka eivät ole olleet tiedossa ja näkyvissä millään tavalla töitä aloitettaessa, kohteen rakennuttajakonsulttina toiminut Jani Rantala Indepro Oy:stä toteaa.

Ässäkeskuksen kokouskeskuksesta on yhteys peruskorjatun Vallilan Toimiston eli Vallilan Funkin puolella olevaan kokouskeskukseen.

Julkisivut oli alun perin tarkoitus uusia vain osittain ja osittain kunnostaa vanhoja julkisivuja. Hankkeen edetessä kävi selväksi, että paikkakorjaus ei ollut mahdollinen muun muassa asbestin vuoksi, vaan kaikki julkisivurappaukset jouduttiin uusimaan. Samoin suojeltujen ikkunoiden osalta oli alkuperäisenä tarkoituksena tehdä kevyempi kunnostus. 

– Kävi kuitenkin ilmi, että paikalla kunnostus ei ollut toimiva ratkaisu, vaan ne oli järkevämpää irrottaa ja viedä verstaalle kunnostettavaksi, muokattavaksi ja modernisoitavaksi. Nämäkin tekijät tuottivat lisäkustannuksia, Rantala kertoo.

Holvit odotettua huonokuntoisemmat

Kaikki rakenteet paljastuivat vasta siinä vaiheessa, kun niitä alettiin purkamaan. Neljässä vaiheessa valmistuneessa rakennuskokonaisuudessa on käytetty hyvin erilaisia rakennustyylejä ja ratkaisuja.

Raskas purku kesti Rantalan mukaan noin vuoden ja haitta-ainepurkuja oli valtavasti.  Purkutöiden edetessä löytyi aina uutta ja yllättävää. Käytännössä rakenteet purettiin betonille saakka ja rakenteita tiivistettiin sisäilman laadun turvaamiseksi. Tämä hidasti aikataulua ja nosti kustannuksia suunnitellusta.

Ässäkeskuksen kokouskeskusta palvelevat uudet ilmanvaihtokoneet, jotka sijoitettiin rakennuksen kellarikerroksiin. Konehuonetiloissa varauduttiin myös toisen kerroksen muuttamiseen kokoustiloiksi.

– Matalien kerroskorkeuksien takia päädyttiin myös purkamaan vanhojen kotelo­palkkirakenteisten välipohjien alalaatat. Näin kerroksien ilmanvaihdon runkokanavat voitiin sijoittaa sekundääripalkkien väliin ja primääripalkit reijitettiin. Ratkaisu edellytti useiden uusien pystyroilojen avaamista, kohteen LVIA-suunnittelusta vastanneen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n vastaava suunnittelija Mika Lehtisalo kertoo.

– Kun kaksoislaattavälipohja avattiin, kävi ilmi että jäljelle jäävän ylälaatan paksuus vaihteli seitsemän ja viidentoista senttimetrin välillä. Ylälaatan paksuutta piti alueellisesti kasvattaa, jotta saavuttiin riittävä rakennevahvuus ja osassa palkkeja tarvittiin korroosiokorjauksia kohteen urakoinnista vastanneen Consti Oyj:n tuotantojohtaja Esa Surakka kertoo.

Tiloissa oli aikanaan ollut sisäilmaongelmia, muun muassa siksi, että vanhat kotelolaattojen valuissa käytetyt muottilaudat oli jätetty paikoilleen rakenteen sisälle. Vanhat holvit paljastuivat huomattavasti oletettua huonokuntoisemmiksi.

Etualalla pienen sisätilojen kohennuksen saanut SOK:n pääkonttori, taaempana perusteellisesti korjattu Kiinteistö Oy Vallilan Toimisto eli Vallilan Funk. Sen julkisivua ei voitu paikkakorjata muun muassa asbestin vuoksi, vaan kaikki julkisivurappaukset jouduttiin uusimaan.

Haluatko lisää tietoa Suomen hienoimmista hankkeista?

Ullakolle massiiviset IV-konehuoneet

– Uudet ilmanvaihtokonehuoneet sijoitettiin Vallilan Toimiston ullakkotilaan. Alusta asti oli selvää, että vanhoja kantavia puisia vesikattorakenteita ei voida säilyttää, vaan ne korvattiin uusilla puu-teräsrakenteilla. Pieni osa vanhasta rakenteesta onnistuttiin säilyttämään kaupunginmuseon toiveen mukaisesti. Vesikaton ulkoilmasäleiköt ja poistoilmapiiput sovitettiin kattomaisemaan sulautuviksi, Lehtisalo kertoo.

Ullakkotilan eristävyys parani samalla, kun ullakolle tehtiin uudet massiiviset IV-konehuoneet. Korttelissa sijaitseva kahvipaahtimo on aiemmin aiheuttanut alueella hajuhaittaa ja sitä pyrittiin vähentämään ilmanvaihto­koneiden yhdistelmäsuodattimilla.

– Lämmityksessä päädyttiin perinteisiin pattereihin, koska vanhoja lämpöteknisesti huonoja seinärakenteita ei muutostöiden yhteydessä parannettu. Patterilämmityksellä haluttiin välttää seinä- ja ikkunapinnoista aiheutuva vedon tunne talviaikana. Huonejäähdytysjärjestelmäksi valittiin jäähdytyssäteilijät kesäaikaisen vedon tunteen vähentämiseksi, Lehtisalo sanoo.

Kiinteistö liitettiin Helenin kaukojäähdytysverkostoon ja vanhat vedenjäähdytyskoneikot ilmalauhduttimineen purettiin. 

Kiinteistö Oy Vallilan Toimiston eli Vallilan Funkin Fleminginkadulla sijaitsevan osan ensimmäisen ja välikerroksen toimistotilat ja isot neuvotteluhuoneet muutettiin kokouskeskukseksi. Sen ilmettä hallitsee leveä vihreä sisäporras, jota voi käyttää oleskeluun ja istuskeluun.

Uusi kokouskeskus

Vallilan Toimiston Fleminginkadulla sijaitsevan osan ensimmäisen ja välikerroksen toimistotilat ja isot neuvotteluhuoneet muutettiin kokouskeskukseksi. 

– Kokouskeskuksessa on vuonna 1986 tehty välipohjarakenne, joka on jakanut aiemmin avoimen kahden kerroksen korkuisen tilan osittain kahteen eri kerrokseen. Välipohjarakenne poistettiin tietyiltä osin. Samalla ikkunoita palautettiin alkuperäiseen asuun, arkkitehti SAFA Johanna Sipiläinen kohteen arkkitehtisuunnittelusta vastanneesta Arrak Arkkitehdeistä kertoo.

Kokouskeskuksen ilmettä hallitsee leveä vihreä sisäporras, jota voi käyttää myös oleskeluun ja istuskeluun. Vihreä väri jäljittelee patinoitunutta kuparia, vaikka materiaalina ovat oikeasti CLT-levyt. Vieressä konttimaiset päällekkäin sijoitetut neuvottelutilat yllä­pitävät kokouskeskuksen kaksikerroksista korkean tilan mielikuvaa.

Lämmityksessä päädyttiin perinteisiin pattereihin, joilla halutaan välttää seinä- ja ikkunapinnoista aiheutuva vedon tunne talviaikana. Jäähdytystä jaetaan kattosäteilijöillä. Suojellut ikkunat piti irrottaa ja viedä verstaalle kunnostettavaksi, muokattavaksi ja modernisoitavaksi.

Entiseen kahden kerroksen korkuiseen teollisuustilaan on tehty isot avattavalla väli­seinällä varustetut neuvottelutilat, jonne on jätetty näkyville IV-kanavia ja sprinkleri­littymät muistuttamaan teollisesta historiasta.

Kerroksien vanhoihin kombitoimistotiloihin pyrittiin avaamaan mahdollisimman paljon avointa tilaa, jonne on ripoteltu pieniä vetäytymistiloja ja neuvottelutiloja.

D-osalla avara ja valoisa kuudennen kerroksen vanha toimistokerrostaso palautettiin alkuperäiselle tasolleen, koska sitä oli jossakin vaiheessa nostettu. F-osan tiloista on hienot näkymät ympäristöön. Kerroksen vanhat tammipuiset ikkunanpuitteet on kunnostettu, kuten monet muutkin puuikkunat eri puolilla kiinteistöä. Metalli-ikkunoita on myös kunnostettu ja palautettu alkuperäistä muistuttavaan asuun.

Kaupunginmuseo valvoi suojellun rakennuksen peruskorjausta ja yhteistyö sujui toteuttajien mukaan hyvin.

Peruskorjauksessa Vallilan Funkin vuokralaisille tehtiin modernit, muunneltavat toimitilat ja parannettiin rakennusten energiatehokkuutta.

Ässäkeskus toiminnassa peruskorjauksen ajan

Oy Ässäkeskus Ab:n tiloihin samassa yhtey­dessä suoritetut muutos- ja kunnostustyöt olivat vähäisempiä ja kohdistuivat lähinnä sisääntulokerrokseen ja ylimmän kerroksen saunatiloihin. Noin tuhannen työntekijän Ässäkeskus oli toiminnassa koko remontin ajan. 

– Ässäkeskuksen sisääntuloaulan layoutia muutettiin toimivammaksi ja sisääntulon paikkaa vaihdettiin. Vanhat lattiat ja aulapinnat säilytettiin sekä tehtiin pientä pintakorjausta ja alakatto uusittiin. Vastaanotto siirrettiin takaseinältä keskemmälle ja lähemmäksi sisääntuloa. Entiset koekeittiön ja gallerian tilat muutettiin kokouskeskukseksi. Neuvotteluhuoneet muodostavat keskelle lasiseinäisen saarekkeen niin, että käytävä kiertää ympäri keskineuvottelutilojen. Samalla Ässäkeskuksen puolelta avattiin yhteys Vallilan toimiston puolella olevaan kokouskeskukseen, Sipiläinen kertoo.

Suurentuneen ilmamäärän takia neuvottelukeskus tarvitsi omat uudet ilmanvaihto­koneet, jotka sijoitettiin rakennuksen kellarikerroksiin. Konehuonetiloissa varauduttiin myös toisen kerroksen muuttamiseen kokoustiloiksi. 

– Poistoilmakanavat vietiin sisäpihalla itsekantavilla noin 30 metriä korkeilla valmis­piipuilla vesikaton korkeuteen. Myös ulkoilma päätettiin ottaa mahdollisimman korkealta valmispiipulla hajuhaittojen välttämiseksi. Rakennuksen julkisivuun sijoitetuilla piipuilla vältettiin myös rakennuksen käyttöä häiritsevän koko talon läpi menevän roilon rakentamiselta, Lehtisalo kertoo.

Kuudennessa kerroksessa neuvottelutiloja poistettiin ja muutettiin työtiloiksi. Yksi sauna poistettiin ja sen osalta suurennettiin saunatilojen virkistysaluetta.

Teksti Jari Peltoranta | Kuvat Mikael Lindén

FacebooktwitterredditpinterestlinkedinmailFacebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Näköislehden tilaus

Haluatko Projektiuutiset näköislehden sähköpostiisi?

Tilaa näköislehti sähköpostiisi tästä >>