Viimeisimmät julkaisut

Vaisalan T&K-rakennus on käyttäjälähtöisesti suunniteltu

Vaisalalle on valmistunut uusi tuotekehitysrakennus Vantaalle pääkonttorin yhteyteen. Tiloihin on toteutettu monipuoliset ja nykyaikaiset laboratoriotilat ja niihin liittyvät toimistotilat.

Vaisalan uusiin tiloihin asettuu lähes koko Vaisalan tuotekehityshenkilökunta. Aiemmin tuotekehityslaboratoriot sijaitsivat hajallaan ympäri pääkonttorikiinteistöä. Tontilla on vielä käyttämätöntä rakennusoikeutta.

Vaisala on panostanut tutkimukseen ja tuotekehitykseen voimakkaasti viimeisten vuosien aikana, mikä on luonut tarpeen uusille tiloille, joihin tulee sijoittumaan noin 300 henkilöä, eli lähes koko Vaisalan tuotekehityshenkilökunta. Aiemmin tuotekehityslaboratoriot sijaitsivat hajallaan ympäri pääkonttorikiinteistöä.

– Tämä talo oikeastaan tekee näkyväksi koko tuotekehitysprosessin, joka on aikaisemmin ollut vain hahmo tai konsepti. Tilat on oikeasti tehty niin, että ne jäsentävät koko tuotekehitysprosessin, Vaisala Oyj:n kiinteistö­päällikkö Jouni Parhankangas sanoo.

– Tuotekehitys on tärkeätä Vaisalalle, se on kaiken perusta. Tuotekehitys haukkaa 13 prosenttia Vaisalan liikevaihdosta. Tuote­kehityshenkilöstöä on 22 prosenttia koko henkilöstöstä, Parhankangas kertoo. 

Talo tekee näkyväksi koko tuotekehitysprosessin, joka on aikaisemmin ollut vain hahmo tai konsepti. Rakennuksen toiminta on suunniteltu käyttäjälähtöisesti ja todellisia tarpeita vastaavaksi.

Tuotekehityksen vuokaavio suunnittelun ohjenuorana

– Jo vuosi ennen hankesuunnitelman tekemistä aloitimme tuotekehitysprojektiemme elinkaaren analysoinnin. Selvitimme erilaisten henkilöiden ja roolien tehtäviä tuotekehitysprojektissa. Siltä pohjalta koko rakennuksen toiminta on suunniteltu hyvin käyttäjälähtöisesti ja todellisia tarpeita vastaavaksi, Parhankangas toteaa.

Kolmasosa talosta on toimistotilaa, laajuudeltaan noin 2500 neliötä. Toimistotilat ovat monitilatoimistoa, johon on tehty tuote­kehitystiimeille pieniä työtiloja, joissa voi tehdä juottamista ja muuta pienimuotoista tuotekehitysnäpräämistä.

Varsinaiset laboratoriotilat ovat erikseen toisella puolella rakennusta.

– Työrauhaan on panostettu. Yhteistyöalueet ja labra-alueet on eristetty työpisteistä automaattiovilla. Näin saadaan isoin häiriö pois työpisteiltä, Parhankangas sanoo.

Rakennuksen maantasokerroksessa on noin 300-paikkainen ravintola, joka toimii samalla koko talon yhteisenä taukotilana. Vapaamuotoinen juttelu kahvilassa voi olla tuottavaa T&K-toimintaa, kun talo on täynnä tuotekehittäjiä.

– Lähtökohtana oli konseptiputken kehittäminen, eli tuotekehitystilojen suunnittelu noudattaa Vaisalan tuotekehitys­prosessia, pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Kai Rajakaltio Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy:stä kertoo.

Rakennuksen tilasuunnitelma etenee kuin tuotekehityksen vuokaavio. Kun tiloissa kävellään fyysisesti eteenpäin, edetään samalla tuotesuunnitteluprosessissa eteenpäin ideointi­vaiheesta prototyyppien 3D-tulostukseen, jatkokehitykseen ja aina valmiiksi tuotteiksi saakka. 

Päätilaryhmät ovat työpistealue ja laboratoriopuoli. Näiden tilaryhmien välissä ovat kahden kerroksen korkuiset tilat, jotka toimivat myös tapahtumatorina.

– Niiden johdosta kerrosten väliset yhtey­det toimivat paremmin sekä visuaalisesti että fyysisesti. Projektitiimitilat ovat erittäin muuntojoustavia, ja ne muuttuvat rakennuksen elinkaaren aikana jatkuvasti kalustuksen kautta, Rajakaltio sanoo.

– Tuotekehitys vaatii yhteistyötä ja fyysistä läsnäoloa. Yritämme törmäyttää ihmisiä sopivasti, jotta he pääsevät vaihtamaan ajatuksia ja ideoita keskenään. Siksi haluamme, että ihmiset kokoontuvat yhteen työpäivän aikana vaihtamaan ideoita ja rentoutumaan myös syömisen merkeissä, Jouni Parhankangas kertoo. Vapaamuotoinen juttelu kahvilassa voi olla tuottavaa T&K-toimintaa, kun talo on täynnä tuotekehittäjiä.

Pohjakerros tehtiin paikallavaluna, ja siitä ylöspäin talo on teräsrunkoinen deltapalkein ja ontelolaattavälipohjin. Julkisivuissa on käytetty graafista betonia, jossa on kuviona betoniin tehtyjä säätutkan impulsseja, jotka saavat kaiun takaisinpäin. Osassa julkisivu­pintoja on Vaisalan tunnus­väreillä maalattuja komposiittilevyjä.

Uusi rakennus merkitsee myös työkulttuurin muutosta. Läpinäkyvyys ja yhteistyömahdollisuudet paranevat. Kaikki projektit tulevat läpinäkyviksi muulle tuotekehityshenkilökunnalle, ja tietoa jaetaan eri tiimien kesken.

Rakennus on syvärunkoinen, mutta julkisivuikkunoita on vain kohtuullisesti varsinkin auringon puolella.

– Valoisuus tulee rakennuksen sisälle kerroksia yhdistävien korkeiden lasiseinäisten tilojen kautta. Isommat ikkunat avautuvat varjoisampaan suuntaan, jotta auringon lämpösäteilystä ei tule ongelmaa, Rajakaltio kertoo. 

Maanalainen rakentaminen tuotti päänvaivaa

Rakennuspaikalla oli pinnaltaan jyrkästi vaihteleva pohjakallio. 

– Rakennusperustaa jouduttiin sekä louhimaan että osalle aluetta paaluttamaan, minkä lisäksi tarvittiin paikoin myös massanvaihtoja, vastaava rakennesuunnittelija Jari Lehto Ramboll Finland Oy:stä kertoo. 

– Ulkomuodoltaan talo on hyvin yksinkertainen, ei ollut vinoja tai kaltevia pintoja. Kellarissa oli kuitenkin omat taistelunsa. Rakennuspaikka sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella, ja kellarikerros on tehty pohjavesipinnan alapuolelle. Kellarin pohja on käytännössä kaukalo, jossa on 40–100 senttiä paksu vesitiivis laatta. Vesi­eristeiden limitykset ja liittymät vaativat huolellisuutta tekijöiltä, vastaava mestari Veijo Koskinen Haahtela-rakennuttaminen Oy:stä kertoo.

Kolmasosa talosta on toimistotilaa, laajuudeltaan noin 2500 neliötä. Toimistotilat ovat monitilatoimistoa, johon on myös tehty tuote­kehitystiimeille pieniä työtiloja.

Alun perin rakennukseen harkittiin maalämpöjärjestelmää, mutta koska rakennus sijaitsee juuri ja juuri pohjaveden muodostumis­alueella, maalämpökaivojen porauslupaa ei saatu.

– Maalämpökaivojen tekeminen säästetään seuraavaan rakennusvaiheeseen. Lupamenettely on porakaivojen osalta kehittynyt tässä matkan varrella sen verran, että seuraavaan rakennusvaiheeseen maalämpökaivot voidaan tehdä. Rakennusoikeutta on vielä runsaasti jäljellä, Koskinen toteaa.

Energiatehokkuutta parannettiin tässä vaiheessa siten, että laboratoriolaitteiden tuottama suurehko lämpökuorma otetaan lämpö­pumpulla talteen jäähdytysverkostosta ja lämpö käytetään käyttöveden ja ilmanvaihdon lämmittämiseen. 

– Niiden tarve pitäisi saada katettua tällä talteenotetulla lämpökuormalla, Parhankangas toteaa. 

Pohjakerros tehtiin paikallavaluna, ja siitä ylöspäin talo on teräsrunkoinen deltapalkein ja ontelolaattavälipohjin. Julkisivuissa on käytetty graafista betonia, jossa on kuviona betoniin tehtyjä säätutkan impulsseja, jotka saavat kaiun takaisinpäin. Eli seinässä on vastakkaisia aaltoja. Osassa julkisivu­pintoja on Vaisalan tunnus­väreillä maalattuja komposiittilevyjä.

Tuotekehitys saa 13 prosenttia Vaisalan liikevaihdosta. Tuote­kehityshenkilöstöä on 22 prosenttia koko henkilöstöstä eli noin 300 henkeä.

Kun runkoa lähdettiin nostamaan ylös, koko rakennuksen päälle pantiin säänsuoja. Sen ansiosta vesikatot ja sisävalmistusvaiheet päästiin tekemään tehokkaasti ja rakennus­aikataulu pystyttiin pitämään. 

– Kattava säänsuojaus oli niin hyvä kokemus, että sitä tullaan varmasti käyttämään jatkossakin, Veijo Koskinen kertoo.

Rakennuksen maantasokerroksessa on noin 300-paikkainen ravintola, joka toimii samalla koko talon yhteisenä taukotilana. Rakennuksessa ei ole muita kahvitiloja.

Haahtela on toiminut hankkeen projektinjohtokonsulttina ja työmaan päätoteuttajana.

– Hanke onnistui hyvin huolellisen suunnittelun ansiosta. Mallintamiseen panostettiin paljon. Lisä- ja muutostöiden määrä varsinkin talotekniikkatöissä oli tosi tosi pieni. Hanke pysyi budjetissa ja aikataulussa, kohteen projektinjohtokonsulttina toiminut Emil Grönroos Haahtela-rakennuttaminen Oy:stä toteaa.

Valoisuus tulee syvärunkoisen rakennuksen sisälle kerroksia yhdistävien korkeiden lasiseinäisten tilojen kautta.

Haluatko lisää tietoa Suomen hienoimmista hankkeista?

Vaativia laboratoriotiloja

– Tämä on ollut vaativa kohde suunnittelun ja toteutuksenkin näkökulmasta, Jouni Parhankangas toteaa.

Rakennuksessa on hyvin monenlaisia laboratoriotiloja. Esimerkiksi EMC-laboratorio oli kallis panostus Vaisalalle. Laboratorio on radio­kaiuton huone, jossa tutkitaan, minkälaisia radioaalloilla eteneviä häiriöitä Vaisalan tuotteet lähettävät ja toisaalta sitä, miten häiriöt vaikuttavat tuotteisiin.

– Laboratorio on eurooppalaisittainkin ainutlaatuinen js täyttää kaikki standardit. Sitä tarvitaan muun muassa laitteiden sertifikaattien saamiseen, Parhankangas kertoo.

Vibralaboratoriossa tutkitaan laitteiden fyysistä kestävyyttä, eli kuinka laitteet kestävät esimerkiksi ravistamista tai putoamista.

Rakennuksessa on hyvin monenlaisia laboratoriotiloja. EMC-laboratorio on radio­kaiuton huone, jossa tutkitaan, minkälaisia radioaalloilla eteneviä häiriöitä Vaisalan tuotteet lähettävät ja toisaalta sitä, miten häiriöt vaikuttavat tuotteisiin.

Vibralaboratorion lattialaatta on metrin paksuinen ja eristetty 20 millimetrin elastomeerillä ympäristöstä. Isolla massalla saadaan eristettyä tärinävaikutukset muualle rakennukseen. Seinärakennekin on tehty omalla rungollaan varsinaisen rakennusrungon lisäksi, eli se on eristetty rakennusrungosta. 

Tiloissa on myös kylmälaboratorio ja ympäristölaboratorio sekä sade­kuilu, joka lävistää koko rakennuksen ylhäältä maantasolle saakka. Siellä tehdään keinosadetta, jonka avulla voidaan testata antureiden toimintaa. Varustuksiin kuuluu myös maalaus- ja metallintyöstötilat.

Laboratoriotiloissa on monenlaista talotekniikkaa, poistoja ja paljon jäähdytystä sekä vesilinjoja. Rakennuksen alakattotila on täynnä talotekniikkaa. Myös vesikatolle on tehty testikenttä laitteille.

– Talossa on paljon erilaisia sähköä vaativia herkkiä erikois­laitteita. Esimerkiksi valaisimet EMC-kammion läheisyydessä täytyi valita siten, että niissä on riittävä häiriösuojaus. Laboratorioissahan tehdään hyvin tarkkoja erilaisia mittauksia. Samoin maadoituksissa on omat kovat vaatimuksensa, muun muassa EMC-laboratorion vuoksi. Muutenkin Vaisalalla on sellainen malli, että maadoitus tehdään hyvin jäykäksi. Mittauksissa ei saa tulla virheitä, vastaavana sähkösuunnittelijana toiminut Heikki Kaartinen Granlund Oy:stä kertoo.

Talonrakennuksen ohella pihalle tehtiin uusi päämuuntamo, josta on pienjännite­syötöt tuotekehitysrakennukseen.

Teksti: Jari Peltoranta | Kuvat: Mikael Lindén 

FacebooktwitterredditpinterestlinkedinmailFacebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Näköislehden tilaus

Haluatko Projektiuutiset näköislehden sähköpostiisi?

Tilaa näköislehti sähköpostiisi tästä >>