Vähärauman monitoimitalo Porissa
Länsi-Porissa sijaitsevan Vähärauman koulun oppilaat aloittivat lukuvuoden uudessa monitoimitalossa, jossa ovat myös alueen kirjasto ja hammashoitola. Ripeästi edenneen rakentamisen kokonaiskustannukset ovat noin 13 miljoonaa euroa, joka alittaa alkuperäisen budjetin kahdella miljoonalla eurolla poikkeusajoista huolimatta.
Porin kaupungin rakennuttajainsinööri Miika Pennanen kertoo, että Vähärauman monitoimitalon tontilla oli aiemmin vuosina 1929 ja 1983 valmistuneet koulurakennukset, joissa oli todettu sisäilmaongelmia. Kaupungin palveluverkkoselvitystä tehtäessä oli ensin ajatuksena vanhan koulurakennuskokonaisuuden peruskorjaus, mutta tästä luovuttiin.
Porin kaupunginvaltuusto teki toukokuussa 2019 päätöksen Vähäraumantien ja Kapraantien väliselle alueelle rakennettavasta noin 600 oppilaan Vähärauman koulusta. Lisäksi rakennukseen päätettiin sijoittaa aluetta palvelevat kirjasto ja hammashoitola. Tontilla olleet vanhat rakennukset purettiin syksyllä 2019.
Uudisrakennuksen maaliskuussa 2020 valmistuneen hankesuunnitelman laati Arsatek Oy. Monitoimitaloa suunniteltaessa käytiin rakennuttajainsinööri Miika Pennasen mukaan perinpohjainen keskustelu mahdollisuudesta rakentaa puukoulu, mutta vaaka kallistui betonin kannalle. Linjauksena toimialalla oli, että suuret rakennukset tehdään betonirunkoisina.
Vähärauman monitoimitalon arkkitehtisuunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto Mikko Uotila Oy. Suunnittelutyöt alkoivat heinäkuussa 2020, ja tammikuussa 2021 järjestettiin tarjouskilpailu rakentamisesta. Vähärauman monitoimitalosta saatiin neljä tarjousta, joiden perusteella toteuttajaksi valittiin Astora-Rakennus Oy.
– Urakkamuotona oli perinteinen jaettu urakka, joka tämän kokoluokan hankkeessa osoittautui hyväksi ratkaisuksi. Rakentaminen alkoi huhtikuussa 2021. Työt etenivät suunnitellusti; rakennusaika oli noin vuosi ja 3 kuukautta, Pennanen kertoo.
Hanke suunnittelu- ja toteutusvaiheineen onnistui hänen mielestään hienosti, vaikka samaan aikaan oli koronapandemia ja projektin toisella puoliskolla alkoi Ukrainan sota.
– Työmaalla oli tiedossa materiaalien saatavuuden mahdolliset ongelmat, jotka onnistuttiinkin välttämään hyvällä ennakoinnilla. Materiaalien hinnoissa tapahtui kyllä nousua, minkä vaikutus kiinteähintaisessa urakassa kohdistui urakoitsijoihin.
Vähärauman monitoimitalon kokonaiskustannukset ovat 13 miljoonaa euroa, joka on 2 miljoonaa vähemmän kuin hankkeeseen oli alun perin budjetoitu.
– Budjetin alitukselle ei ole yksittäistä selitystä, vaan se on usean tekijän summa. Näitä ovat muun muassa hyvä suunnittelu ja oikeaan aikaan pyydetyt tarjoukset sekä vähäinen lisä- ja muutostöiden osuus, Pennanen kertoo.
Kaksikerroksisen monitoimitalon kerrosala on 6237 ja bruttoala 6579 neliömetriä. Monitoimitalo ylittää hieman tontilla olleen rakennusoikeuden, minkä vuoksi sille haettiin poikkeamislupa.
Kosteudenhallinta avainasemassa
Hankkeen toteutuksessa noudatettiin kosteudenhallinnan Kuivaketju 10 -toimintamallia ja Terve talo -kriteerejä. Suunnittelun ja rakentamisen eri vaiheissa valvotaan erittäin tarkasti toimivan, turvallisen ja laadukkaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Rakentaminen tapahtui sääsuojassa, joka päästiin pystyttämään kun runko oli pystyssä. Rakentamisen aikana rakennuksen rakenteiden kosteuksia seurattiin jatkuvilla mittauksilla, eikä rakenteita saanut peittää ennen kuin oikeat kosteusarvot oli saavutettu.
Astora-Rakennuksen työpäällikkö Juha Oksa kertoo tontin maaperän soveltuneen hyvin rakentamiseen, eikä esimerkiksi paalutusta tarvittu, vaan perustus voitiin toteuttaa maanvaraisena.
Monitoimitalossa on betonirakenteelle tyypillinen pilari-palkki-ontelolaattarunko. Monitoimitalon ulkoseinän sisäkuori on elementtiä. Julkisivu on tiiltä ja tehosteena on käytetty värikkäitä julkisivulevyjä. Vesikatteena on konesaumattu pelti.
Rakennus saatiin sovitusti valmiiksi heinäkuussa 2022. Viimeistelytöitä tehtiin vielä samaan aikaan kalustuksen kanssa.
Urakoitsijan kannalta hanke sujui Oksan mukaan hyvin.
– Laajassa hankkeessa on toki aina yhteensovittamista, mutta isompia haasteita ei tullut vastaan. Työnjohtajina toimineet Tuomas Pienimäki ja Jaakko Haapa hoitivat muun työporukan kanssa projektin hienosti maalin. Työmaavahvuus oli keskimäärin 50 henkilöä, Oksa kertoo.
Monikäyttöiset ja laadukkaat tilat
Vähärauman koulun rehtori Jaana Kujansuu iloitsee uusista tiloista.
– Vuodesta 1885 toiminut Vähärauman koulu on yksi Porin vanhimmista kouluista. On hienoa, että perinteinen koulu sai nykyaikaisen rakennuksen. Tilat ovat tavoitteen mukaisesti muuntojoustavat mahdollistaen hyvin yhteis- ja samanaikaisopettajuuden.
Monitoimitalon pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Mikko Uotila.
– Arkkitehtisuunnittelu tehtiin hankesuunnitelman perusratkaisujen mukaisesti. Käyttäjät osallistuivat aktiivisesti tilaratkaisujen suunnitteluun. Niissä korostuvat toiminnallisuus, monikäyttöisyys ja laadukas oppimisympäristö, Uotila kertoo.
Koulun sydän on kahden kerroksen korkuinen aula ja ruokasali, jossa ovat oppimisportaat toiseen kerrokseen.
– Ensimmäisessä kerroksessa ovat ruokasalin ja keittiön lisäksi taito- ja taideaineiden oppimisympäristöt eli makers-space sekä kahteen osaan jaettava liikuntasali. Näyttämötilassa on ääntä eristävät siirtoseinät ja se avautuu sekä ruokasaliin että toisella puolella olevaan liikuntasaliin, Uotila kertoo.
Monitoimitalossa on paljon iltakäyttöä, mikä on otettu huomioon sisäänkäyntien määrässä ja sijoittamisessa. Kirjasto ja hammashoitola ovat myös rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa.
Koulun luokkatilat ja hallintotilat ovat pääosin toisessa kerroksessa. Oppisolut muodostuvat luokista 1 ja 2, 3 ja 4 sekä 5 ja 6. Solujen keskellä on oppitori, ja luokkatilojen vieressä on pientoimintatiloja. Osa tiloista voidaan avata toisiin tiloihin siirtoseinien avulla.
Rehtori Jaana Kujansuu kiittelee yhteistyötä suunnittelijoiden kanssa. Esimerkiksi aulatiloihin saatiin käyttäjien toivomuksesta lisää käsienpesupisteitä.
Sisätilojen pinnat ovat arkkitehti Mikko Uotilan mukaan hillittyjä. Käyttäjille annetaan siten mahdollisuus tuoda tiloihin väriä sisustusratkaisuilla ja kalusteilla, joilla on oma tehtävänsä myös tilojen muuntojoustavuudessa. Niitä voi siirrellä ja ryhmitellä kulloisenkin tarpeen mukaan.
Kalustehankinta tehtiin urakasta erillisenä käyttäjän hankintana. Hankinta oli varhaisen vaiheen kilpailutusmalli, jossa käyttäjät pääsivät vaikuttamaan tuleviin kalusteisiin. Koululla oli oma kalustetiimi, joka perehtyi eri vaihtoehtoihin.
– Kalustesuunnittelua tehtiin monissa työpajoissa. Lisäksi käytiin tutustumassa valikoimaan kalustetoimittajan esittelytilassa, jossa sai hyvän kuvan tämän päivän tarjonnasta. Mielipiteensä ja toiveensa saivat esittää myös henkilökunta ja oppilaat heille suunnatuissa kyselyissä. Esimerkiksi värimaailma on nyt hyvin monelle mieleinen, Kujansuu kertoo.
Monitoimitaloon tehtiin myös taidehankintoja. Taiteilijat toteuttivat teokset yhdessä luokkien 1–6 oppilaiden ja opettajien kanssa. Lähtöajatuksena oli yhdessä tekeminen, osallisuus, mosaiikki ja puu.
Kuvataiteilija Kirsi Jaakkolan teoksessa lasten metsäaiheiset lyijykynäpiirustukset on laserleikattu koivuvaneriin, jotka tuovat luonnon seinäpinnoille. Taiteilija Anniina Janssonin tekstiiliteoksessa lapsille tärkeät asiat näkyvät ryijyvaakunoissa ja kuvanveistäjä Veijo Setälän grafiikkaveistoksessa lasten ajatukset ovat piirtyneet ihmishahmoiksi.
Vähärauman koulussa aikaisemmin opettajina toimineiden taiteilijoiden Raija Kuisman ja Kari Kuisman teoksissa lasten piirtämistä kasviaiheista ovat syntyneet valokuvateokset lattiaan ja lasiteos ikkunaan.
Tiilipintaa ja värikkäitä julkisivulevyjä
Rakennuksen julkisivu on pääosin vaaleaa, beigen sävyyn taittuvaa tiiltä. Väriä rakennusmassaan tuovat siniset, vihreät ja oranssit julkisivulevyt, jotka korostavat sisäänkäyntejä ja ikkunakenttiä. Monitoimitalon punainen kirjasto-osa erottuu selkeästi rakennuksesta. Rakennuksen katto ja ikkunapuitteet ovat havunvihreät.
Monitoimitalon alue on kooltaan noin 16 000 neliömetriä.
– Tontilla on laajalle rakennukselle piha- ja paikoitusalueineen niukasti tilaa. Tilanteeseen tuo helpotusta puistoon rakennettu lähiliikuntapaikka, jota voidaan hyödyntää myös ulko-opetustilana, Mikko Uotila toteaa.
Koulun toimintoja palvelevan Kapraanpuiston 130 000 euron kunnostaminen kuului hankkeeseen
– Käytössämme on nyt koko kortteli, mikä antaa paljon esimerkiksi luonnontieteeseen, joka kuuluu kuvataiteen ja liikunnan ohella koulumme painotettuihin oppiaineisiin. Ja puistoon on tulossa myös amfiteatteri, Jaana Kujansuu kertoo.
Koulua varten toteutettiin Vähäraumantien varteen saattoliikennekaista sekä Perkonaukiolle koulun ja päiväkodin saattoliikenteelle pysäköintialue.
Energiatehokkuutta aurinkopaneelein
Vähärauman monitoimitalo on liitetty kaukolämpöön. Lämpöä rakennuksessa jakavat pääasiassa patterit, sosiaalitiloissa on lattialämmitys. Katon isolla lappeella on aurinkopaneelit. Niiden laskennallinen tuotto on 16 000 kilowattituntia vuodessa, joka on noin neljä prosenttia rakennuksen vuotuisesta sähkönkulutuksesta.
– Ajatuksena on, että aurinkopaneelien tuottama energia kattaa sähkönkulutuksen talon ollessa kesäaikaan lähes tyhjillään. Tämän laskettiin olevan taloudellisin ratkaisu, että sähköä ei ylituoteta, Miika Pennanen kertoo.
Vesikatolla olevassa ilmanvaihdon konehuoneessa on kuusi ilmanvaihtokonetta. Ne ovat LVIA-suunnittelusta vastanneen Carelia Engineering Groupin Tommi Kanervan mukaan kohtuullisen kokoisia, noin viisi kuutiota.
Rakennuksessa on tarpeenmukainen ilmanvaihto. Monitoimitalon kiinteistöautomatiikka on yhdistetty kaupungin keskitettyyn rakennusautomaatiojärjestelmään.
Teksti: Irene Murtomäki | Kuvat: Esa Kyyrö
