Viimeisimmät julkaisut

Vahanen-yhtiöt: Sisäilmakorjausten palveluketju tukee lattiapäällystekorjauksia

Lattiapäällysteiden korjauksia suunnitellaan ja toteutetaan yhä enemmän, vaikka suunnittelijoilla ei ole käytössä alalla yleisesti hyväksyttyä ohjeistusta. Ohjeistuksen puute johtaa helposti ylikorjaamiseen tai siihen, ettei kaikkia vaikuttavia tekijöitä osata ottaa huomioon. Jotta lattiapäällystekorjaus onnistuu, tarvitaan riittävät lähtötiedot, laadukas suunnittelu ja koko korjaushankkeen läpi kulkevaa yhteistyötä eri osapuolten kesken.

Vaikka suunnittelijoille ei vielä ole olemassa ohjeistusta lattiapäällystekorjauksista, aiheesta löytyy kyllä hajanaista tietoa ja tutkimustuloksia suunnittelun pohjaksi. Tein keväällä 2020 rakennusterveysasiantuntijakoulutuksen opinnäytetyöni otsikolla ”2-etyyli-1-heksanolia emittoivan lattian korjaus sisäilmakorjausten palveluketjussa”. Tässä blogitekstissä esitetyt käsitykset perustuvat tähän opinnäytetyöhöni.

Taru Säteri

VTT:n/Eurofinsin yleisohjeena emissioiden poistamiseksi alustasta on tilan lämmitys 30–35 asteeseen ja tuuletus 2–3 viikkoa. Tuuletusaikana tilassa tulee olla hyvä työmaa-aikainen ilmanvaihto. Riittävä tuuletus ja yhdisteiden poistuminen alustasta voidaan varmistaa alustan pintaemissioiden mittaamisella FLEC-tekniikalla tuuletusjakson alussa ja lopussa.

Betonipinnan jyrsinnän ja rakenteen lämmittämisen on havaittu tehostavan lattiabetoniin imeytyneiden yhdisteiden haihtumista. Hionta yhdistettynä tarpeeksi pitkään tuuletukseen on todennäköisesti riittävä toimenpide yhdisteiden haihduttamiseksi riittävästi. Opinnäytetyöni esimerkkikohteessa hionta ei kuitenkaan ollut riittävä toimenpide.

Vaikka tutkimustavat ovat yhtenäistyneet asumisterveysasetuksen voimaan tulon jälkeen, VOC-tulosten tulkinta on edelleen kirjavaa. Myös tutkijoiden määrittelemät korjaustoimenpidevaihtoehdot ja niiden valintaperusteet vaihtelevat. Korjauksia tehdään tällä hetkellä monella eri tavalla: Raskaasti VOC-yhdisteitä sisältävät rakennekerrokset voidaan purkaa ja säilytettävä rakenneosa tuulettaa. Toinen vaihtoehto on purkaa pintarakenteet ja kapseloida VOC-yhdisteitä sisältävä betonialusta. Lisäksi voidaan asentaa pintoja purkamatta olemassa olevan pinnan päälle pintaesimissiota sieppaava toiminnallinen kalvo sekä uusi pintarakenne. Hetkellisenä käyttöä turvaavana toimenpiteenä voidaan tehostaa ilmanvaihtoa tai välttää tilojen käyttöä korjausten alkamiseen asti.

Korjausvaihtoehtojen kustannukset ja korjausaika eroavat merkittävästi. Usein jää tilaajan valittavaksi, millä vaihtoehdolla korjaukset toteutetaan.

Tukea tilaajalle erityisesti korjaustavan valinnassa

RTC Vahanen Turku Oy lanseerasi keväällä 2020 sisäilmakorjausten palveluketjun, jonka tarkoitus on varmistaa sisäilmakorjauksissa onnistuminen. Palveluketjulla tarkoitamme sitä, että kaikki sisäilmakorjauksen konsulttipalveluiden vaiheet voi tilata yhdeltä toimijalta. Tämä helpottaa toteutusta asiakkaan näkökulmasta, tieto siirtyy ja säilyy sujuvammin, korjauksiin osallistuvat aina sisäilmahankkeisiin erikoistuneet tekijät, ja sama pätevöitynyt rakennusterveysasiantuntija toimii mukana läpi koko hankkeen.

Palveluketju koostuu seuraavien vaiheiden toimenpiteistä: sisäilmaongelmien aiheuttajien selvitys, kohdekohtainen korjaussuunnittelu, rakennuttaminen, urakan aikainen yleisvalvonta ja laadunvarmistus, käyttöönotto sekä korjausten onnistumisen seuranta. Sisäilmapalveluketjun laadinnassa on otettu huomioon ympäristöministeriön Ympäristöoppaat vuosilta 2016 ja 2019.

Seminaarikirjan tiivistelmä luettavissa täällä.

Kirjoittaja:
Taru Säteri
Rakennesuunnittelija
RTC Vahanen Turku Oy / Vahanen-yhtiöt
taru.sateri@vahanen.com

FacebooktwitterredditpinterestlinkedinmailFacebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Näköislehden tilaus

Haluatko Projektiuutiset näköislehden sähköpostiisi?

Tilaa näköislehti sähköpostiisi tästä >>