Parasta palautetta minulle arkkitehtinä on ollut, kun kaupunki on kauppa- tai liikekeskuksen uudistuksen myötä saanut uuden olohuoneen – on syntynyt elämää. Arkkitehtuurin tehtävä ei ole vain vastata kysymyksiin vaan luoda jotakin uutta. On syytä keskittyä niihin asioihin, jotka tekevät paikasta mielenkiintoisen, ja jos niitä ei ole, on luotava arkkitehtuuria, joka houkuttelee luokseen.
Arkkitehtuuri on osa elämän jokapäiväistä näytelmää, jossa arkkitehti on paitsi lavastaja myös mukana käsikirjoittamassa ja ohjaamassa. Ala täytyy tuntea hyvin, jotta tähän pystyy. Kauppakeskuksen yhteydessä pitää ottaa huomioon, ettei se oikeastaan valmistu koskaan, vaan elää kehityksen mukana, ja meidän pitää elää sen rinnalla, seurata ja oppia. On pysyttävä valveilla ja aistittava, mitä tulevaisuus tuo, jotta kauppa pysyy elinkelpoisena.
Arkkitehtuurin ydin ei ole itse rakennus vaan elämä rakennuksen ympärillä, ja rakennuksen tehtävä on mahdollistaa ihmisten toiminta. Tanskalainen kaupunkisuunnittelija Jan Gehl tutki 1980-luvulla Kööpenhaminassa, mikä ihmisiä kiinnosti eniten kauppojen näyteikkunoissa. Hän havaitsi, että ihmisiä kiinnostikin eniten verrokkina ollut aukko rakennustyömaan aidassa. Ihmisiä kiinnostaa siis katsella, mitä muut ihmiset tekevät ja ehkä osallistua siihen itsekin. Tämä on oleellista oivaltaa kauppakeskusten suunnittelussakin.
Ihmisten perustarpeet eivät tyydyty verkkokaupan palveluilla
Pandemian aikana on nähty, että liikerakentamista tarvitaan vielä, vaikka ostaminen onkin loikannut verkkoon. Paluuta vanhaan ei ole, mutta muiden tekeminen kiinnostaa edelleen ja tulee aina kiinnostamaan. Tämä kiinnostus toisiin ihmisiin ei tyydyty verkkokaupan palveluilla. On siis luotava sellaisia kauppapaikkoja, joiden kautta halutaan kulkea, koska siellä voi nähdä jotakin jännittävää. Tässä on mahdollisuus myös pienten kaupunkien keskustojen uuteen kukoistukseen. Pienen kaupungin ei tarvitse lähteä suureen maailmaan, vaan suuri maailma voi tulla sinne. Samat opit ovat siis sovellettavissa mihin tahansa keskittymiin.
Onnistuminen vaatii sitoutumista monilta osapuolilta. Uudessakaupungissa merkittävin kauppakatu muutettiin kokeiluluonteisesti kävelykaduksi ja kalustettiin. Kauppiaat pelkäsivät, että autoliikenteen rajoittaminen veisi loputkin asiakkaat, mutta myynti kasvoikin 20 prosenttia. Ratkaisevaa onnistumiselle oli, että kokeilussa oli mukana mahdollisimman moni osapuoli kaupungin päättäjistä paikallisiin somevaikuttajiin.
Vaikka ostaminen siirtyy nettiin, on hyvä muistaa, että ennen ostopäätöstä moni haluaa hypistellä tai kokeilla tuotetta tai ainakin jotakin vastaavaa tuotetta. Kauppiaat kokevat tämän uhkana, mutta se voi olla merkittävä mahdollisuus; on vain mietittävä ansaintalogiikka vähän uusiksi. Toimivaksi esimerkiksi voi ottaa keittiökaupan opastetun ostamisen.
Julkisten palvelujen palvelupisteiden tuominen kauppakeskuksiin on yksi ratkaisu niiden pitämiseen elinvoimaisina. Kauppakeskus on luonteva kokoontumispaikka, jota myös oppilaitokset voivat hyödyntää kurssitarjonnassaan. Jos koulutustilaisuus näkyy ulospäin, se houkuttelee paikalle kiinnostuneita. Muotiliikkeet ovat jo pitkään olleet poistumassa kauppakeskuksista, ja tilalle on tullut kahviloita ja ravintolamaailmoja. Asumistakin on lisätty suurimpien kauppakeskusten yhteyteen, esimerkiksi Helsingin Kampissa ja Espoon Isossa Omenassa. Tästä on paljon synergiaetua asukkaille ja kaupoille, ja hybridirakentaminen luo mielenkiintoisia uusia mahdollisuuksia arkkitehtuurille.
Uusinta genreä edustaa hotellityyppinen palveluasuminen ja hotellien päiväkäyttö työ- tai toimistotiloina. Seuraamme tarkasti myös tämän kaltaisten kaupallisten toimijoiden tilakonseptien tarjontaa, jotta osaamme tuoda niitä hankkeisiin ja eläytyä niihin kuin omiin suunnitelmiimme. Tärkeää on muistaa välttää liian ahtaasti muottiin rakentamista, koska ajan saatossa tiloille saattaa ilmetä odottamattomiakin uusia käyttötarkoituksia. Avainsanoja ovat muuntojoustavuus ja kiertotalous.
Logistiikkatilan kysyntä voi auttaa automarkettia uudistumaan
Kaupunkien laidoille rakennetuista automarketeista monet ovat tulossa siihen ikään, että on aika uudistua. Jos kohde on saavuttanut mainetta ja siitä on tullut ihmisten suosikki, se voi kehittyä tarjoamaan entistä monipuolisemmin palveluita, kahviloita, ravintoloita ja etätyömahdollisuuksia. Asuinrakentamistakin voidaan harkita, sillä se parantaa alueen ilmettä. Myymälöiden ”takaneliöitä” voidaan hyödyntää logistiikkatiloina, joiden kysyntä on verkkokaupan suosion myötä valtavassa nousussa ja joiden toimivuutta ymmärretään koko ajan paremmin.
Pandemian myötä myös ruokakauppa on kokenut huiman nousun verkkokaupan tuotteiden noutopaikkana ja kotiin toimittajana. Uusimpana trendinä hypermarketit ovat löytämässä tien entistä keskeisemmille paikoille. Miten tuoda iso yksikkö liikenteen solmukohtaan kauppakeskuksen sisälle siten, että sen palvelut toimivat järkevästi lähietäisyydellä?
Me Innovarchissa otamme tämänkin haasteen vastaan suurella intohimolla. Suomen johtavina kaupan alan ja liikerakentamisen asiantuntijoina ymmärrämme kiinteistön merkityksen osana liikeideaa ja liiketoiminnan tarpeita. Seuraamme alan kehitystä ja kehitämme jatkuvasti palveluamme monipuolisemmaksi. Nykyisin viihteellisyys on yhä tärkeämpi tekijä liikerakentamisessa, ja tiimissämme on myös vahvaa hotelli- ja viihderakentamisen osaamista. Meillä on taito suunnitella kiinteistöjen omistajille, hoitajille ja vuokralaisille toteutuskelpoisia ja tulevaisuuteen luotaavia ratkaisuja.
Kirjoittaja:
Esa Piispanen
Suunnittelujohtaja
Innovarch Oy
puh. 041 536 6891
esa.piispanen@innovarch.fi
