Jos kyseessä on vanha rakennus, johon ei tehdä käyttötarkoituksen muutosta, mitataan ensin rakenteiden eristävyyden lähtötaso, jotta ääniolosuhteet eivät ainakaan huonone korjaamisen seurauksena. Tulos tarkistetaan vastaavalla mittauksella korjaustöiden jälkeen. Jos kyseessä on rakennuksen käyttötarkoituksen muutos, lähdetään liikkeelle ”nollatasolta” eli määritetään ensin erikseen eristävyysarvot, mitä tiloilta vaaditaan, ja lähdetään sitten suunnittelemaan huolella sopivia uusia ratkaisuja.
Rakennuksen käyttäjät ovat tärkeä lähtökohta akustiikan suunnittelussa. Kun korjataan esimerkiksi vanhoja koulurakennuksia, opettajat huomaavat kyllä herkästi jos esimerkiksi ilmanvaihdon uusimisen jälkeen kuuluu opetusta häiritsevää erilaista suhinaa tai lattioiden uusimisen jälkeen kuuluu outoa kopinaa eri tavalla kuin aikaisemmin. Käyttökokemuksenkin kannalta on siis erittäin tärkeää tutkia lähtötilanne ennen korjaamista. Rakenteet käydään huolellisesti läpi, suunnitellaan ja sovitaan korjausmenetelmät samoin uusittaessa ilmanvaihto lasketaan ja mitoitetaan kaikki kanavistot, äänenvaimentimet sekä pääte-elimet oikean äänitason saavuttamiseksi. Ja lopuksi mittauksilla osoitetaan, että tilanne ei ole huonontunut, päinvastoin useimmiten parantunut.
Korjausrakentamisessa akustiikkasuunnittelija on mukana suunnittelussa alkumetreiltä saakka tekemässä tutkimuksia ja antamassa ohjeita eri alojen suunnittelijoille; urakkavaiheessa hän on valvomassa, että suunnitelmat toteutetaan akustiikan kannalta oikein, ja lopuksi vielä verifioimassa tai sertifioimassa, että lopputulos vastaa tavoitteita. Hän hyväksyttää suunnitelmia rakennusvalvonnassa ja on tekemisissä muiden viranomaisten kanssa. Avainkysymys viranomaisyhteistyössäkin on se, mihin lähtötaso asetetaan ja mikä on tavoitteena; on tärkeää pysyä samalla aaltopituudella valvonnan kanssa, jottei vaatimuksia lähdetä ainakaan heikentämään.
Akustiset vaatimukset ovat tiukimmillaan käyttötarkoituksen muutoksissa
Rakenteiden selvitysvaiheessa on myös tärkeää tutkia vanhojen rappauspintojen kopokohdat eli alustastaan irronneet rappaukset, jotka ovat huonoja äänieristyksen kannalta. Irronnut rappaus kuljettaa ääntä niin sivu- kuin pystysuunnassa tilasta toiseen päästessään pienestäkin herätteestä värisemään.
Vanhan rakennuksen käyttötarkoitusta muutettaessa on syytä tehdä ympäristömeluselvitys ja ääneneristysselvitys, tutkia sisäpuoliset rakenteet vanhoista piirustuksista ja tehdä koeporauksia rakenteista ja vielä mitata nykyiset ääneneristysarvot, jotta saadaan selville pitävätkö piirustukset paikkansa ja ovatko rakenteet siinä kunnossa kuin niiden pitäisi olla. Ja saadaan selville rakennuksen nykytila, josta sitten lähdetään parantamaan nykyisten äänieristysvaatimusten mukaisiin rakenteisiin.
Äänitekniset vaatimukset ovat vaativimmillaan kun muutetaan vanhoja rakennuksia käyttötarkoituksen muutoksella nykytason ääneneristysvaatimusten mukaisiksi asuin- tai kulttuurirakennuksiksi. Esimerkiksi vanhan toimistorakennuksen muuttaminen asuinrakennukseksi vaatii rakenteisiin kelluvia lattioita, alaslaskettuja levykattoja, ulkoseinien lisäeristystä, ikkunoiden vaihtoa isompi-ilmavälisiin leveäkarmisiin ikkunoihin ja toteutusvaiheessa rakenteiden todella huolellista tiivistämistä. Jos taas esim. entinen seurojentalo / työväentalo muutetaan uudeksi nuorisotaloksi, johon tulee esim. musiikin harjoittelutiloja, äänitysstudioita, vielä joku monitoimisali niin eristävyysvaatimukset ovat niin tiukat, ettei vanhasta rakenteesta välttämättä jää jäljelle enää kuin kantavat rakenteet ja ulkokuori. Kaikki musiikkitilat tullaan toteuttamaan ns. huone huoneessa menetelmällä, jossa huonetilat eivät ole kosketuksissa toisiinsa kuin tärinäneristimien ja jousirankojen välityksellä.
Pääkaupungin vanhimmat asuintalot on rakennettu aikana, jolloin ulkoa kuului korkeintaan kavioiden kapsetta. Nykyisin keskustassa kuuluu ehkä kovimpana raitiovaunujen kolina, bussiliikenteen ryminä ja satama-alueilla vielä laivojen matalataajuinen moottoreiden jumputus. Paksutiilimuuriset vanhat kaupunkirakennukset kestävät tälläisen melun hyvin, mutta ikkunat joudutaan kuitenkin vaihtamaan paremmin ääntä eristäviin. Jos raitiovaunujen aiheuttama tärinä taas pääsee rakennukseen rungon kautta, sitten tarvitaan jo tärinäneristimille rakennettuja kelluvia lattioita äänihaitan poistamiseksi. Suuriliikenteisten liikenneväylien varsille on rakennettu myös meluseiniä, mutta keskustassa siihen ei ole mahdollisuutta. Vaikka vanhojen rakennusten resursseissa ja uusissa rakennusmääräyksissä on usein haasteita, ne on saatu yleensä aina selätettyä – viimekädessä sitten tekemällä vanhojen kuorien sisälle jopa kokonaan uusi rakennus. Täysin äänieristetty elokuvateatterikin on saatu toteutettua vanhaan puuvälipohjaiseen taloon rakentamalla kokonaan vanhojen puupalkkien väliin uudelle erilliselle teräspalkistolle tärinäneristimien varaan järeä rakenteinen huone huoneessa rakenne.
Kun sitten vielä -60, -70 tai -80 luvulla rakennettuun asuinkerrostaloon tehdään peruskorjaus, mutta käyttötarkoitus ei kuitenkaan muutu, ääneneristysvaatimukset määräytyvät rakentamisajankohdan määräysten mukaisesti. Eli käytännössä eristävyyksiä ei vain saa huonontaa. Välipohjia uusittaessa tulee aina huomioida ettei pintamateriaalia saa koventaa eikä palkkirakenteisten välipohjien täyteaineita saa keventää, ettei askelääneneristävyys heikkenisi. Käytännössä vanhoissa kerrostaloissa peruskorjauksessa useimmiten korjataan lisälämmöneristystä, ikkunoita ja ovia, putkistoja, vesikattoja, sadevesijärjestelmiä, hulevesijärjestelmiä ja lämmitysjärjestelmiä. Teknisten laitteiden uusimisissa on aina kuitenkin muistettava myös äänitekniset asiat, ja huonontaa ei saa. Tavallisessa kerrostaloasumisessa on hyvä muistaa, että akustiikka koetaan hyvin henkilökohtaisesti ja eri tavoin. Vaikka ääneneristysvaatimukset mittauksilla osoitettuna täyttyisivätkin, naapurin lasten aiheuttama meteli kuulostaa jollekin sietämättömältä, ja taas toisen mielestä se vain kuuluu elämään. Täysin äänettömiä asuinrakennukset eivät ole koskaan, ääneneristysmääräykset sallivat kuitenkin äänten kuulumisen tiettyyn rajaan saakka. Kerrostaloissa on kuitenkin aina hyvä muistaa kellonajat ja että talossa asuu muitakin. Sillanpään marssilaulun sanoin ”Sama kaiku on askelten, kyllä vaistomme tuntee sen”.
Ilkka Marttila
Johtava akustiikkasuunnittelija
Vahanen-Halme Acoustics Oy
ilkka.marttila@vahanen.com
044 768 8210
