Uutta vanhan keskelle

Hankkeeseen sisältyi uudisrakennus sekä vuonna 2004 valmistuneen J1-rakennuksen ensimmäisen kerroksen päivystystilojen peruskorjaus.

Pohjois-Karjalan keskussairaalan uusi J2-laajennusosa kokoaa yhteen niin sanotun kuuman sairaalan ytimen. Rakennukseen ovat siirtyneet kevään kuluessa päivystys, röntgentiloja, heräämö, teho-osasto ja -valvonta, lastenkeskus sekä vatsakeskus.

– Aikaisemmin nämä toiminnot sijaitsivat eri puolilla sairaala-aluetta osin epätarkoituksenmukaisissa tiloissa. Tässä hankkeessa ne koottiin toiminnallisesti järkeväksi kokonaisuudeksi ja leikkaussalien yhteyteen tiloihin, jotka vastaavat nykyaikaisen, laajan päivystyksen sairaalan tarpeita, kuvailee hankkeen projektijohtaja Jari Kuokkanen Siun sotesta – Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymästä.

J2-laajennus maksoi noin 48 miljoonaa euroa ja on bruttokooltaan 19 625 neliömetriä. Varsinaisessa sairaalakäytössä olevat tilat sijoittuvat rakennuksen kolmeen ensimmäiseen kerrokseen ja osaan pohjakerrosta. Pohja- ja kellarikerroksista lähtee käytäväyhteyksiä sairaalan muihin osiin ja niissä on myös hissiyhteydet huoltoa ja logistiikkaa varten sekä huolto- ja varastotiloja. Rakennuksen neljännessä kerroksessa ovat iv-konehuoneet.

Rakentamista keskellä sairaalan arkea

Erityislaatuisen ja haasteellisen hankkeesta teki se, että laajennusosa rakennettiin keskelle sairaala-aluetta aikaisemmalle sisäpihalle. Se myös rajautuu suurelta osalta olemassa oleviin sairaalarakennuksiin, jotka olivat käytössä koko rakentamisen ajan.

– Liittymäpintaa vanhoihin sairaala­rakennuksiin oli yhteensä puoli kilometriä, Kuokkanen huomauttaa.

Sairaalan toiminnan kannalta paikka on järkevä, mutta samalla se asetti monia reuna­htoja suunnittelulle ja rakentamiselle. Koska laajennus tehtiin kiinni vanhoihin rakennuksiin, ne määrittivät laajennuksen muotoa, huonekorkeutta ja toimintojen sijoittelua, jotta toiminnasta ja liikkumisesta saataisiin mahdollisimman sujuvaa. Suuri haaste oli myös rakennustöiden läpivienti niin, että sairaalan toiminta häiriintyi mahdollisimman vähän.

– Valmistautuminen ja suunnittelu tehtiin huolella. Suunnittelu aloitettiin jo vuonna 2012, kun rakennustyöt käynnistyivät maaliskuussa 2017. Käyttäjien tarpeet selvitettiin perusteellisesti tilojen ja toimintojen suunnittelua varten ja erityistä huomiota kiinnitettiin työn vaiheistuksiin, joiden täytyi olla selkeät. Samoin piti ottaa huomioon väistötilojen järjestäminen sekä työmaatoimintojen järjestäminen keskellä sairaala-aluetta, Kuokkanen kertoo.

Massiivirunko toi joustavuutta rakentamiseen

Uusi rakennus on massiivirunkoinen ja rakenneratkaisuissa luotettiin muutenkin varsin perinteisiin ratkaisuihin. Rakennesuunnittelusta vastanneen A-Insinöörit Oy:n Joensuun yksikönjohtaja Tomi Rautiainen kertoo, että kohtuulliset jännevälit mahdollistivat pilarilaattarungon ja paikalla valetut välipohjat.

Yksinkertaiseksi rakennusta tai sen toteuttamista ei kuitenkaan voi kutsua. Käytettävissä olevan tilan takia rakennus on muodoltaan z-kirjaimen mallinen ja siitä on useita liittymiä ja käytäviä sairaalan muihin rakennuksiin eri kerroksista. Lisäksi rakennuksessa on erittäin paljon talotekniikkaa.

– Massiivirunko oli tässä tapauksessa hyvä ratkaisu. Se tarjosi tarpeellista joustavuutta rakentamisvaiheessa, kun esimerkiksi liitostunneleita päädyttiin rakentamaan suunniteltua enemmän ja muitakin muutoksia jouduttiin tekemään, arvioi vastaava työnjohtaja Leo Matfeinen rakennushankkeen pää­urakoitsijana toimineesta Rakennus­toimisto K. Tervo Oy:stä.

Myös maan alla tehtiin mittava urakka.

– Kalliota louhittiin 12 000 kuutiometriä ja maata kuljetettiin pois kaikkiaan noin 16 700 kuutiometriä. Hieman vajaa vuosi tehtiin töitä ennen kuin päästiin maan pinnalle, Matfeinen kertoo.

– Rakennuksen sijainti oli tässäkin suhteessa haasteena. Kolmella sivulla oli eri aikakausilta vanhaa rakennuskantaa, joilla kaikilla oli eri perustamistasot, joita alemmas uudisrakennus meni. Tämä täytyi ottaa huomioon perustusten teossa. Onneksi vanhat rakennukset oli perustettu kalliolle, mikä helpotti urakkaa, Rautiainen täydentää.

Peruskorjaus vei urakan toimivaan sairaalaan

Hankkeen monimuotoisuutta lisäsi vielä se, että uuden rakennuksen lisäksi hankkeessa peruskorjattiin vuonna 2004 valmistuneen J1-rakennuksen ensimmäinen kerros. Perus­korjaus koski vanhoja 1 600 neliömetrin päivystystiloja.

– Ne liitettiin uuden rakennukseen päivystystiloihin, jolloin päivystyskäyttöön tuli yhteensä 3 600 neliömetriä. Tilat päivitettiin nykyaikaiseksi ja niihin tuli muun muassa yhteys ambulanssihalliin, Matfeinen kertoo.

Ympäristöön sopeutuva moderni rakennus

Uusi rakennus asettuu vanhempien, eri-ikäisten rakennusten yhteyteen luontevasti. Tämä oli myös julkisivusuunnittelun tavoitteena. 

– Yhdistäviä tekijöitä ovat vaalea värimaailma ja selkeät linjat. Nykyaikaista ilmettä rakennukseen on tuotu muun muassa keraamisilla laatoilla, julkisivuelementeillä ja isoilla pinnoilla, kertoo hankkeen pääsuunnittelija, arkkitehti SAFA Rami Kolehmainen Raami Arkkitehdit Oy:stä.

Rakennuksen sisällä vastassa on moderni ja ajanmukainen sairaala, joka on suunniteltu palvelemaan rakennukseen sijoittuneiden eri toimintojen tarpeita ja myös tulevaisuuden muuttuvia vaatimuksia.

– Käyttäjälähtöisyys korostuu sairaalasuunnittelussa. Prosessit on ymmärrettävä ja niitä on pystyttävä tukemaan suunnittelulla. Tämä vaatii tiivistä kanssakäymistä käyttäjien kanssa, sillä jokainen sairaala on ainut­laatuinen tapaus, Kolehmainen korostaa.

Lopputulos on valoisa ja tilavan tuntuinen. Sisustussuunnittelussa ja materiaalivalinnoissa on otettu huomioon puhdistettavuus, kulutuskestävyys, esteettömyys ja turvallisuus. Syvärunkoisessa rakennuksessa valaistukseen on kiinnitetty paljon huomiota, koska moniin tiloista ei tule luonnonvaloa.

– Tähän on haettu ratkaisua muun muassa valokatoista. Valot ovat tärkeässä roolissa myös halutun tunnelman luomisessa. Hoito­tiloissa on tietyt vaatimukset, mutta esimerkiksi tiloissa, joihin asiakas saapuu, sekä odotustiloissa valaistuksella ja sisustuksella voidaan pehmentää ilmapiiriä, Kolehmainen sanoo. 

Yksi pyrkimys sisätilojen suunnittelussa oli tilojen toistuvuuden hyödyntäminen mahdollisimman paljon. Tämä näkyy niin vastaanottotiloissa kuin potilashuoneissa.

– Pyrimme suosimaan tyyppiratkaisuja, joissa kiintokalusteita on mahdollisimman vähän. Silloin tiloja on helppo muuttaa tarvittaessa toiseen käyttöön, Kolehmainen sanoo.

Tietomallinnuksen edut konkretisoituivat

Rakennuksen ja sen toimintojen suunnittelussa Raami Arkkitehdit käytti muiden hankkeidensa tapaan tietomallinnusta, jota voidaan tarkastella myös virtuaalitodellisuudessa jo suunnitteluvaiheessa. Kolehmaisen mukaan juuri tämän tapaisessa kohteessa menetelmän edut korostuvat.

– Sairaalarakentamisessa tietomallinnus on avannut uuden väylän parantaa laatua yhdessä suunnittelun, havainnollistamisen sekä tekniikan yhteensovittamisen näkö­kulmasta. Asiakkaalle se tarjoaa piirustuksiin verrattuna konkreettisemman tavan arvioida suunnitelmia. Tämä varmistaa, että käyttäjä ymmärtää, mitä olemme suunnitelleet ja toisaalta auttaa meitä ymmärtämään käyttäjän tarpeita entistä paremmin.

Talotekniikka vaati sovittamista

Sairaalarakennuksen luonteeseen kuuluu se, että talotekniikkaa tarvitaan paljon. Normaalien LVI- ja sähköjärjestelmien lisäksi J2-laajennuksessa on sairaalakaasujärjestelmä, valvonta- ja turvajärjestelmä, pyykki- ja jäte­kuilut sekä paljon rakennusautomatiikkaa. Mittakaavasta kertoo se, että rakennuksen lämmönjakokeskus on 13 metriä pitkä.

– Talotekniikkaan ja sen määrään vaikutti vielä se, että rakennuksen energiatehokkuuteen kiinnitettiin paljon huomiota. Rakennuksessa on muun muassa pitkälle viety lämmön talteenottojärjestelmä, jossa hyödynnetään myös rakennuksen useiden sähkö­tilojen ylilämpö, joka yleensä puhalletaan suoraan ulos. Samoin hyödynnämme jäähdytyksessä taloon tulevaa kylmää käyttövettä, kertoo sairaalainsinööri Jouko Ryynänen Siun sotesta.

Erityisen haasteen talotekniikalle muodosti se, että ympäröivien vanhojen rakennusten takia huonekorkeus oli matalampi kuin yleensä uusissa sairaalarakennuksissa. Tämä tarkoitti sitä, että alakatossa oli vähemmän tilaa käytettävissä tekniikkaa varten, kuin yleensä uudiskohteissa. Tästä syystä esimerkiksi vaakaviemäröinti kerroksilla jouduttiin osittain sijoittamaan välipohja valuihin. 

Tässä yhteydessä korostui Ryynäesen mukaan hankkeen eri osapuolten välisen saumattoman yhteistyön merkitys.

– Kaiken talotekniikan sovittaminen rajoitettuun alakattotilaan järkevällä tavalla vaati suunnitelmien soveltamista ja muutosten tekemistä vielä toteutusvaiheessa. Ratkaisimme asian siten, että niin talotekniikkaan kuin muuhunkin rakentamiseen liittyviä asioita käytiin lävitse paikan päällä kerran viikossa järjestettyjen yhteensovituskatselmusten yhteydessä. Se osoittautui hyväksi toiminta­tavaksi tällaisessa poikkeuksellisessa hankkeessa, hän sanoo.

Erityistä huomiota kosteudenhallintaan

Projektinjohtaja Jari Kuokkanen nostaa esiin vielä yhden olennaisen osan hanketta. Hänen mukaansa kosteudenhallintaan kiinnitettiin erityistä huomiota niin aikataulutuksessa kuin työmaalla. Aikataulu laadittiin niin, että myös käytännössä oli mahdollista riittävän pitkiin betonivalujen kuivausaikoihin. Kuivumista seurattiin myös tarkasti.

– Kosteusmittauksia tehtiin paljon ja järjestelmällisesti valujen jälkeen ennen siirtymistä seuraavaan työvaiheeseen. Keskimääräisiin kuivumisaikoihin ei luotettu, vahvistaa vastaava työnjohtaja Leo Matfeinen.

Kosteusvahinkojen ehkäisy oli yksi syy myös siihen, että vanhaa ulkoseinää ei purettu ennen kuin vesikatto oli päällä. 

– Samalla pidettiin minimissä se aika, jolloin rakentaminen haittasi vanhoissa tiloissa työskentelyä, Matfeinen huomauttaa.

Jaettu urakka oli toimiva ratkaisu

Toteutusmallina J2-hankkeessa oli perinteinen jaettu urakka. Taustalla oli Siun soten rakennusosaaminen. 

– Me olemme vieneet viimeisen parin vuosikymmenen aikana läpi useita laajennushankkeita Pohjois-Karjalan keskussairaalassa. Niinpä meiltä löytyy hyvä ja kokenut tiimi, jolla on vahva osaaminen nimenomaan sairaalarakennuttamisesta, Kuokkanen sanoo.

Ratkaisun toimivuudesta kertoo se, että haasteellisuudesta huolimatta uudisrakennus päästiin ottamaan käyttöön aikataulun mukaisesti 19.2.2020 alkaen, jolloin päivystys aloitti toimintansa uusissa tiloissa. Onnistumisen taustalla oli perusteellisen valmistautumisen lisäksi tiivis yhteistyö rakennuttajan, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kesken.

– Jatkuva vuoropuhelu ja keskinäinen luottamus olivat todella tärkeitä asioita, koska aikarajat olivat tiukkoja. Vastaava mestari, työmaainsinööri ja työnjohtajat kantoivat onnistumisesta ison vastuun, Kuokkanen sanoo.

Teksti Ismo Myllylä | Kuvat Matias Honkamaa