Hallitus on sopinut asioista, jotka maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksesta toteutetaan. Eduskuntaan viedään hallituksen esitys uudeksi rakentamislaiksi sekä maankäyttö- ja rakennuslain muutos, jolla nykyiset rakentamisen pykälät kumotaan ja lakiin lisätään säännökset alueidenkäytön digitaalisuudesta. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle alkusyksystä, ja laki tulisi voimaan 1.1.2024.
Ympäristöministeriön luonnos kaavoitus- ja rakentamislain hallituksenesitykseksi oli loppuvuonna 2021 laajalla 10 viikon lausuntokierroksella, jonka aikana lakiesitys keräsi lähes 550 lausuntoa. Valtaosa lausunnonantajista piti lakiuudistuksen tavoitteita tärkeinä ja kannatettavina, mutta keinoista oltiin erimielisiä. Lausunnonantajat suhtautuivat pääosin myönteisesti ehdotuksiin vähähiilisen rakentamisen, kiertotalouden ja digitaalisuuden edistämisestä.
Ympäristöministeriön mukaan nyt eteenpäin vietävä rakentamislaki edistää erityisesti kestävää rakentamista ja rakentamisen digitalisaatiota. Lisäksi rakentamista sujuvoitetaan monin tavoin.
Rakentamislaissa annettaisiin uudet olennaiset tekniset vaatimukset rakennuksen vähähiilisyydestä ja elinkaaresta. Lakiin lisättäisiin myös asetuksenantovaltuudet, joiden nojalla annetaan myöhemmin asetukset rakennuksen ilmastoselvityksestä, materiaaliselosteesta ja hiilijalanjäljen raja-arvoista. Asetuksia valmistellaan parhaillaan, ja ne tulisivat osaksi Suomen rakentamismääräyskokoelmaa.
Rakentamisen digitalisaatio etenee, kun rakentamislupaa haettaisiin jatkossa tietomallimuotoisella suunnitelmalla tai muutoin koneluettavassa muodossa. Lupaa edellyttävät suunnitelma- ja toteumamallit tallennettaisiin tulevaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmään.
Rakennuslupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus sulautuisivat yhdeksi lupamuodoksi, rakentamisluvaksi. Yksivaiheisessa rakentamislupamenettelyssä harkittaisiin samalla kertaa toteutuvatko sekä rakennuksen sijoittamisen että toteuttamisen edellytykset. Rakentamisen lupakynnys nousisi siten, että jatkossa esimerkiksi alle 30 neliömetrin saunan voi rakentaa ilman rakentamislupaa. Kaiken rakentamisen on myös jatkossa noudatettava kaavassa osoitettua rakennusoikeutta, rakentamismääräyksiä sekä rantarakentamisen säännöksiä.
Päävastuulliselle toteuttajalle säädettäisiin vastuu toteutuksen kokonaisuudesta. Sääntely ei rajoita yksityisoikeudellista sopimusoikeutta, vaan vastaa hengeltään ja luonteeltaan rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuutta sekä suunnittelijoiden ja työnjohtajien vastuuta. Millekään osapuolelle ei säädetä vastuuaikaa. Myös valvojaa koskevasta sääntelystä luovutaan. Rakentamisen laatua parannettaisiin myös tiukentamalla erityismenettelyn, ulkopuolisen tarkastuksen ja laadunvarmistusselvityksen käyttöä.
Suunnittelu- ja työnjohtotehtävät jaettaisiin viiteen vaativuusluokkaan. Rakennusvalvonnat eivät jatkossa enää tutkisi suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyyttä, vaan pätevyys osoitettaisiin ympäristöministeriön valtuuttaman toimielimen myöntämällä todistuksella.
Nykyistä maankäyttö- ja rakennuslakia on tarkoitus muuttaa niin, että lakiin lisätään alueidenkäytön digitaalisuutta koskevat säännökset. Maakuntakaavat, yleiskaavat ja asemakaavat laadittaisiin jatkossa tietomallimuotoisina, minkä ansiosta kaavatiedot olisivat sähköisessä ja yhteen toimivassa muodossa. Kaavatiedot toimitettaisiin tulevaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmään, samoin kuin rakentamiseen liittyvät luvat ja päätökset. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskeva laki on valmistelussa.
