Uusi pumppaamo parantamaan Pien-Saimaan tilaa
Pien-Saimaan Koneenselän 15 metrin syvänteelle on asennettu hapetuslautta ehkäisemään alusveden hapenpuutetta. Alusveden hapetus on yleisesti käytetty menetelmä vesistöjen kunnostuksessa. Uutta tässä järjestelmässä on aurinkopaneelien käyttö energianlähteenä, mikä tekee siitä sähköverkosta riippumattoman. Järjestelmä on kehitetty Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (LUT). Käytännössä se on pienoismalli Kivisalmen pumppaamosta, mutta sisältää monia uusia teknisiä ideoita. Pumppulauttaa hallinnoi jatkossa Lappeenrannan seudun ympäristötoimi ja PISARA-hanke.
Pumppu ja aurinkopaneelit sijoitetaan kelluvalle, ankkuroidulle lautalle.
Uusi lautta toimii niin, että hapekasta pintavettä pumpataan pohjan läheiseen alusveteen. Näin pyritään ehkäisemään loppukesäisin ilmaantuvaa hapenpuutetta. Pumpussa on suoravetokestomagneettimoottori, joka on täynnä vettä eikä ruostu. Pumppu on virtausteknisesti optimoitu niin, että pienellä teholla saadaan paljon virtausta.
Hapenpuute aiheuttaa järven sisäistä kuormitusta, mikä tarkoittaa ravinteiden ja raudan liukenemista pohjasta veteen ja levien käyttöön. Koneenselällä happikato alusvedessä on jokakesäinen ilmiö.
Pumppu ja aurinkopaneelit sijoitetaan kelluvalle, ankkuroidulle lautalle. Lautta varustetaan näkyvillä turvamerkinnöillä ja valolla sekä tietoliikenneyhteydellä ja valvontakameralla. Lautan pinta-ala on noin 9 x 6 metriä. Aurinkopaneeleiden nimellisteho on noin 5 kW ja pumppumoottorin teho noin 1.7 kW. Pumpun nimellispisteen tilavuusvirta on noin 1.6 m3/s.
Hapetuslautan vaikutuksia seurataan
Hapetuslautan lisäksi Koneenselällä on jo valmiiksi mittauslautta, joka toimittaa reaaliaikaista dataa veden laadusta kerran tunnissa. Hapettimen toimintaa seurataan myös kaksi kertaa kuukaudessa tapahtuvalla vesinäytteenotolla.
Hapettimen kehitystä ja toteutusta ovat rahoittaneet Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö ja Lappeenrannan kaupunki.
”Mikäli pumppulautta saadaan toimimaan odotetusti, sen käyttöä voidaan mahdollisesti kokeilla muuallakin, esimerkiksi syvännepaikoissa leväkukintoja ehkäisemään”, kertoo professori Juha Pyrhönen Lappeenrannan teknilliseltä yliopistolta.
