Teksti Irene Murtomäki | Kuvat: Mikael Lindén
Yksi suunnittelun haasteista oli pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastanneen Arkkitehtitoimisto Sarc Oy:n arkkitehti, professori Antti-Matti Siikalan mukaan mahduttaa kaikki suuren keskussairaalan hoitoprosessit samaan rakennukseen.
– Uusi lastensairaala oli teknisesti ja toiminnallisesti vaativa suunnittelutehtävä. Rakennuksen tilaohjelma onkin varsin monimutkainen. Suunnittelua ei suinkaan helpottanut rakennuksen sijainti Meilahden tiiviisti rakennetulla sairaala-alueella Helsingin ydinkeskustassa.
Suunnittelun perustana olivat hoitotyöprosessit; sairaalan henkilökunta oli aktiivisesti mukana suunnittelutyössä.
– Käyttäjät olivat ennen varsinaisen suunnittelun alkamista tehneet pohjatyötä ja käyneet läpi, mitä uudelta sairaalalta halutaan. Ja se oli jotain muuta, mitä vanha Lastenklinikkaedustaa, Antti-Matti Siikala toteaa. Suunnittelijoilla ja käyttäjillä oli koko projektin ajan jatkuva ja säännöllinen yhteistyö.
– Kävimme läpi eri hoitotoimenpiteitä ja miten ne menevät hoitohenkilökunnan, potilaan ja omaisten kannalta. Näitä muun muassa simuloitiin yksi yhteen -malleissa, jotka oli rakennettu HUS:n autohalliin. Hankkeen projektikoordinaattorina toimi sairaalasuunnitteluun erikoistuneen Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy:n toimitusjohtaja, arkkitehti Susanna Kalkkinen. Hän kuvailee työnsä olleen luovimista arkkitehtisuunnittelun ja toiminnallisen suunnittelun välimaastossa.
– Hyvänä työkaluna oli sairaalan laatima näkökulmalista, joiden kautta suunnitteluratkaisuja arvioitiin koko ajan. Listassa oli arvojärjestyksessä kymmenen kohtaa. Lääketieteelliset prosessit olivat ykkösenä, minkä jälkeen painotettiin lapsen ja perheen kokemusta.
– Nämä olivat kristallisoituneena mielessä koko suunnitteluprosessin ajan. Jos vaakakupeissa olivat lapsen kokemus ja esimerkiksi energiatehokkuus, niin tiesi kummalla on enemmän painoarvoa.
Uuden lastensairaalan suunnitteluun osallistutettiin myös lapset ja aikuiset: oli arviointiraateja, vierailuja ja haastatteluja.
Uusi lastensairaala on Arkkitehtitoimisto Sarc Oy:n ja Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy:n kolmas yhteinen sairaalahanke. Aikaisemmat kohteet ovat Meilahden Tornisairaala ja Jorvin päivystyslisärakennus.
Lapsella oikeus vanhempaan myös sairaalassa
– Uuden lastensairaalan suunnittelulle oli keskeinen lähtökohta, että lapsi ei saavu sairaalaan yksin vaan omaistensa kanssa. Hoidolle ja toiminnalle pitää olla tilaa, jotta myös vanhemmat voivat olla läsnä hoitoprosesseissa. Kyse on lapsen oikeuksista, arkkitehti Antti-Matti Siikala sanoo. Siikalan mukaan Uusi lastensairaala on väljästi mitoitettu.
Susanna Kalkkinen nostaa esille nykyaikaisen lasten sairaalahoidon normeja kuvaavat pohjoismaisen NOBAB eli Nordisk förening för sjuka barns behov -yhdistyksen standardit, jotka muodostavat perustan lapsen ja perheen huomioon ottamiselle sekä sairaalan suunnittelussa että kaikissa lääketieteellisissä prosesseissa.
Listan kärjessä ovat lapsen oikeus vanhempaan kaikissa hoidon vaiheessa ja vanhempien läsnäolon turvaaminen. Uudessa lastensairaalassa tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että vuodeosaston huoneissa vanhemmilla on yöpymismahdollisuus.
– Vanhempia ajatellen pyrkimyksenä on taata sellaiset puitteet, että he voisivat eläämahdollisimman normaalia elämää, vaikka joutuvat viettämään pitkiäkin aikoja sairaalassa. Näitä ovat esimerkiksi mahdollisuustietokoneen käyttöön ja töiden tekemiseen, arkkitehti Antti-Matti Siikala toteaa.
Omalla autolla sairaalaan saapuvien vanhempien ei myöskään tarvitse sairaalaan saapuessaan haeskella parkkipaikkaa, vaan pysäköintihallissa on perheille merkityt paikat.
Toiminnalliseen suunnitteluun vaikutti myös NOBAB-standardiston ykköseksi kirjattu lapsen mahdollisuus olla kotona niin pitkään kuin mahdollista.
– Uudessa lastensairaalassa tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että leikkauspotilaat tulevatpääsääntöisesti suoraan kotoa eikä heitä ensin oteta vuodeosastolle kuten ennen, Susanna Kalkkinen mainitsee.
Teho-osastolla oma reitti vanhemmille
Täysin uutta ja urauurtavaa ratkaisua edustaa Uuden lastensairaalan neljännessä kerroksessa sijaitseva teho-osasto, jossa on 18 sairaansijaa. Tilat on ryhmitelty teho-osaston henkilökunnan toivomuksestasiten, että vanhemmilla on lapsen hoitopaikalle oma erillinen yhteys, joka on erossa hoitoketjusta.
– Kyseessä on ainutlaatuinen konsepti, jota hierottiin pitkään. Kahden kulkuväylän ratkaisussa toinen on kiireellinen ja suunniteltuhoitoprosessin näkökulmasta ja toinen on rauhallisempi, vanhempia varten suunniteltu yhteys. Vanhempien reitille on oma käytävä. Se on eriytetty niin, että omainen aidosti kokee, että voi tulla koska vain ja mihin vuorokauden aikaan tahansa lapsen luokse, Susanna Kalkkinen kertoo.
Samassa kerroksessa on vanhempien yhteinen olohuone, jossa on keittiö ja työpisteet. Lisäksi sieltä löytyy huone, jossa on vanhempia varten sänkyjä. Myös lapsen hoitopaikan vieressä on tuoli, jossa voi levähtää.
Yhden sairaansijan huoneet
Vuodeosastot sijaitsevat viidennestä kahdeksanteen kerrokseen. Osastoilla on noin 140 sairaansijaa.
– Useimmat potilashuoneet ovat yhden sairaansijan huoneita. Huoneisiin on varattu tilaa ja kalusteet vanhempien majoittumiselle. Kaikissa huoneissa on wc ja suihku. Ikkunat ulottuvat niin alas, että myös sängystä näkee ulos, Antti-Matti Siikala kertoo. Osasta huoneita avautuvat hulppeat näkymät Mäntyniemeen ja lähetystöalueelle.
Potilashuoneiden suunnittelu perustuu Susanna Kalkkisen mukaan vyöhykeajatteluun.
– Huoneessa on kaikella oma paikkansa. Hoitajavyöhykkeellä ovat tarvikekaapit, vesipiste ja tilaa kirjata asioita ylös. Potilaanvyöhykkeellä ovat muun muassa sänky ja yöpöytä. Vanhemman vyöhykkeellä kalusteina ovat vuodesohva ja pöytä. Lisäksi huoneessa on pieni jääkaappi vanhempien eväille.
Osa huoneista on väljemmällä mitoituksella, jotta sinne voidaan sijoittaa toinenkin potilas kuormitushuippujen aikana. Immunosuppressioyksikkö, joka sijaitsee viidennessä kerroksessa, on ylipaineinen muuhun sairaalaan nähden, ja huoneet on erikseen paineistettu. Osaston eristyshuoneisiin kuljetaan sulun kautta.
Rakennuksessa kahdeksan kerrosta
Uuden lastensairaalan bruttoala on noin 47 700 neliömetriä ja tilavuus 230 000 kuutioita. Rakennuksessa on kahdeksan maanpäällistä kerrosta ja kellari.
Uuden lastensairaalan pääsisäänkäynti ja aula sekä päivystyspoliklinikka ovat ensimmäisessä kerroksessa. Toimistotiloista suurin osa on ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa. Toisen kerroksen kahviosta avautuu näkymä sisääntuloaulaan.
Suuri kuvantamisyksikkö ja laboratorio sijaitsevat ensimmäisessä kerroksessa. Magneettikuvauslaitteet on sijoitettu kellarikerrokseen, jossa ovat myös sosiaalitilat ja tekniset tilat.
Ajanvarauspoliklinikan vastaanottotilat sijaitsevat toisessa kerroksessa. Ne on tarkoitettu ainoastaan potilaan kohtaamiseen, joten tausta- ja toimistotyöt tehdään muualla.
Kolmannessa kerroksessa on leikkausosasto, jossa on yksitoista leikkaussalia.
Uudessa lastensairaalassa on myös opetustiloja ja kappeli. Ne sijaitsevat ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa ja niihin pääsee myös ulkokautta.
Kolmannesta kerroksesta on kulkuyhteys Naistenklinikalle, jossa sijaitsee edelleen vastasyntyneiden tehohoito-osasto. Toisesta kerroksesta on puolestaan kulkusilta Lastenklinikalle.
Uudenlaiset varastoautomaatit
– Uutta toimintaa ja tekniikkaa edustavat läpi talon pystysuunnassa kulkevat varastoautomaatit, joiden ansiosta vältytään sänkyjen kuljettamiselta ja varastoinnilta kerroksissa, Susanna Kalkkinen kertoo.
Koko rakennuksen sängyt varastoidaan näissä automaateissa. Kakkoskerroksessa on sänkyhuoltotila, jossa ne puhdistetaan, huolletaan ja laitetaan takaisin varastoautomaattiin puhtaina ja pakattuina. Myös niin kutsutut päivittäistavarat ovat pienemmissä varastoautomaateissa.
Uusi lastensairaala liittyy Meilahden tunneliverkostoon. Korkeuseroista johtuen tunneli tulee rakennuksen kakkoskerrokseen.
– Keskellä tiivistä sairaalatoimintaa on niin kutsuttu tukipalvelualue, jossa ajavat muun muassa tavara- ja jätekuljetukset, Susanna Kalkkinen toteaa.
Rakennus kestää aikaa
Uudessa lastensairaalassa on Susanna Kalkkisen mukaan saatu vietyä hyvin pitkälle geneerisyys, minkä ansiosta rakennus kestää aikaa.
– Ihan jokaista sairaalatoimintaa varten ei ole räätälöity omanlaista tilaa, vaan onhaettu aidosti monikäyttöisiä ja muuntuvia ratkaisuja. Tänä päivänä ei voida tietää, mihin suuntaan esimerkiksi sairaalatekniikka kehittyy. Ainoa vaihtoehto on tehdä niin yleispätevää, että tila taipuu tulevaisuuden tarpeisiin, mitä ikinä ne ovatkaan.
– Muuntojoustavuus taataan riittävällä huonetilalla ja -korkeudella, ei niinkään avautuvilla seinillä. Sairaalan kerroskorkeus on 4,5 metriä. Muuntojoustavuutta lisää sekin, että rakennuksessa on useita kulkureittejä ja pysty-yhteyksiä.
Uudessa lastensairaalassa on kahdeksan hissiä.
Muumi-tarina jokaisessa kerroksessa
Uuteen lastensairaalaan on luotu Tove Janssonin Muumeihin perustavaa tarinallisuutta.Kokonaisuuden nimenä on Veden alta avaruuteen.
– Tarinan pääteemoja ovat saaristo ja meri. Se näkyy niin väreissä, sisustuksessa kuin katto-, seinä- ja lattiagrafiikassakin, Antti-Matti Siikala kertoo.
Jokaisella kerroksella on numeron lisäksi oma väri, graafinen tunnus ja nimi: Meri, Ranta, Viidakko, Metsä, Laakso, Taika, Vuori, Avaruus ja Tähti.
– Tarinat auttavat taloon orientoitumisessa. Taide myös korostaa tärkeitä paikkoja, kuten hoitaja-asemia. Lisäksi taidetta käytetään esimerkiksi lasiseinien tarrakalvoissa, jotka päästävät valon lävitseen, mutta samalla takaavat riittävän yksityisyyden.
Muumi-tarinoista löytyy ammennettavaa kaikenikäisille.
– Koska sairaalassa on kävijöitä vauvaikäisistä 17-vuotiaisiin, aiheet eivät saa olla liian lapsellisia. Mukaan valikoitui lähinnä ei-esittäviä teemoja ja luontoaiheita, Siikala toteaa.
Tarinat auttavat myös hoitoprosesseissa. Kuvat tuottavat lapselle iloa ja toimivat katseenvangitsijoina. Asiakas voi keskittyä vaikkapa katon tähtikuvioon hoitotoimenpiteen aikana.
Tarinan tueksi Uusi lastensairaala on saanut paljon lahjoituksia: taidetta, erikoisvalaistuskokonaisuuden, äänimaailmatoteutuksen, suuren medianäytön, akvaarion ja monipuolisen maali- ja pintakäsittelylahjoituksen sekä hissien grafiikkakokonaisuuden.
Värikäs julkisivu tuo tunnistettavuutta
Uuden lastensairaalan julkisivumateriaalit ovat ajattomia ja kestäviä. Päämateriaalina ovat erikokoiset keraamiset laatat. Lisäksi julkisivussa on käytetty lasia ja metallia. Leimallista julkisivulle ovat värikkäät, pystysuuntaiset kotelot. Punainen, keltainen, oranssi, vihreä ja sininen tuovat Uudelle lastensairaalalle tunnistettavuutta. Arkkitehti Antti-Matti Siikala korostaa, että rakennus ei ole värikylläisyydestään huolimatta ”funny land”.
– Julkisivun pitää olla jämäkkä ja uskottava niin, että rakennukseen on turvallinen tulla ja viedä lapsi hoitoon, hän toteaa. Rakennuksen kaareva bodestiosa on kolmikerroksinen, jonka alimmaisia kerroksia hallitsevat suuret maisemaikkunat. Vuodeosastokerrokset ovat kapeampirunkoisia. Rakennuksen korkeus katutasosta on noin 45 metriä.
Pihaterassille pääsee neljännestä kerroksesta. Terassin istutukset on suunniteltu täydentämään julkisivun värikylläisyyttä kaikkina vuodenaikoina. Ylemmissä kerroksissa on parvekkeet.
Hieno projekti
Arkkitehdit ovat yhtä mieltä siitä, että on ollut hienoa olla mukana tekemässä maailman parasta lastensairaalaa.
– Projekti oli antoisa meille kaikille: suunnittelijoille, rakentajille ja käyttäjille. Työtä tehtiin hyvässä hengessä hyvän asian puolesta, Antti-Matti Siikala tiivistää.
Hankkeen teki ainutlaatuiseksi yleisön vahva sitoutuminen.
– Oli hienoa huomata, miten laajasti ihmiset olivat mukana. Tämä loi omanlaisensa ilmapiirin koko tekijäjoukkoon, Susanna Kalkkinen toteaa. Antti-Matti Siikala kuvaa sairaalaa elämää ylläpitäväksi koneeksi.
– Sairaala ei ole pelkkä rakennus, vaan se laajempi kokonaisuus. Suomessa on huippuluokan pediatria, ja nyt on saatu instrumentti sen toteuttamiseen. Uudella lastensairaalalla on kaikki edellytykset olla maailman paras.
Lue myös:
