• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Uutiset
    • Uutiset
    • Kaupallinen yhteistyö
    • Tuoteuutuudet
    • Nimitykset
  • Artikkelit
    • PU 2022
      • PU 1 – 2022
      • PU 2 – 2022
      • PU 3 – 2022
      • PU 4 – 2022
      • PU 5 – 2022
      • PU 6 – 2022
    • PU 2021
      • PU 1 – 2021
      • PU 2 – 2021
      • PU 3 – 2021
      • PU 3 – 2021 Projektisisustus
      • PU 4 – 2021
      • PU 5 – 2021
      • PU 6 – 2021
    • PU 2020
      • PU 1 – 2020
      • PU 2 – 2020
      • PU 3/4 – 2020
      • PU 5 – 2020
      • PU 6 – 2020
    • PU 2019
      • PU 1 – 2019
      • PU 2 – 2019
      • PU 3 – 2019
      • PU 4 – 2019
      • Pu 5 – 2019
      • PU 6 – 2019
    • PU 2018
      • PU 1 – 2018
      • PU 2 – 2018
      • PU 3 – 2018
      • PU 4 – 2018
      • PU 5 – 2018
      • PU 6 – 2018
    • PU 2017
      • PU 1 – 2017
      • PU 2 – 2017
      • PU 3 – 2017
      • PU 4 – 2017
      • PU 5 – 2017
      • PU 6 – 2017
    • PU 2016
      • PU 1 – 2016
      • PU 2 – 2016
      • PU 3 – 2016
      • PU 4 – 2016
      • PU 5-6 2016
    • PU 2015
      • PU 1 – 2015
      • PU 2 – 2015
      • PU 3 – 2015
      • PU 4 – 2015
      • PU 5 – 2015
      • PU 6 – 2015
    • PU 2014
      • PU 5 – 2014
      • PU 6 – 2014
    • PU 2013
      • PU 1 – 2013
      • PU 6 – 2013
    • PU 2012
      • PU 1 – 2012
      • PU 2 – 2012
      • PU 3 – 2012
      • PU 4 – 2012
      • PU 5 – 2012
    • PU 2011
      • PU 1 – 2011
      • PU 2 – 2011
      • PU 3 – 2011
      • PU 4 – 2011
      • PU 5 – 2011
      • PU 6 – 2011
  • Lehti
    • Tilaa Projektiuutiset
    • Tilaa näköislehti
    • Lue näköislehteä
      • 2022
      • 2021
      • 2020
      • 2019
      • 2018
      • 2017
      • 2016
      • 2015
      • 2014
      • 2013
      • 2012
  • Blogit
  • Yritys
    • RPT Byggfakta Oy
    • Citymark toimitilapalvelut
    • Rakennusfakta – Tuotteet ja ratkaisut
    • SIR – Kiinteistöalan tietokanta
    • RPT SMART – rakennusalan tietopalvelu
  • Yhteystiedot
    • Mediatiedot
    • Mainostajalle
    • Mediakortti
Projektiuutiset.fi

Projektiuutiset.fi

Rakennusalan huippujulkaisu asiantuntijoille

Olet täällä: Alkuun / Artikkelit / Uusi laajennusosa täydensi arvorakennuksen nykyaikaan

Uusi laajennusosa täydensi arvorakennuksen nykyaikaan

02/03/2021

Laajennusosa sijoittuu alkuperäisen rakennusosan pohjoissiipien väliin ja liittää näin uuden ja vanhan rakennus­kokonaisuuden yhdeksi suureksi hotelli-, kokouskeskus- ja ravintolakehäksi. Uudisrakennuksen runko on osin betonielementeistä ja osin paikallavalettu.

Scandic Grand Central Helsinki -hotellin laajennusosan rakentamiseksi järjestettiin loppuvuonna 2017 kutsukilpailu laajennuksen kaupunkikuvallisesta ratkaisusta. Tavoitteena oli löytää hotellin uudisosalle luonteva kokonaisratkaisu, joka täydentää ja tukee historiallisesti merkittävää ja arvokasta kokonaisuutta. 

Kilpailun voitti Futudesign Oy. Palkinto­lautakunnan mukaan voittajatyö kunnioittaa kansallisella aitiopaikalla sijaitsevan päärautatieaseman arkkitehtuuria ja tuo siihen ripauksen nykypäivää. Voittajatyö lainaa asemarakennuksen historiallisia aiheita, mutta muuttaa ne samalla nykyaikaiseksi tulkinnaksi. 

Kaisaniemen puiston edustalle kasvojenkohotus

Laajennusosa sijoittuu alkuperäisen rakennusosan pohjoissiipien väliin ja liittää näin uuden ja vanhan rakennus­kokonaisuuden yhdeksi suureksi hotelli-, kokouskeskus- ja ravintolakehäksi, jonka keskelle syntyi samalla tyylikäs sisäpiha ravintolaterasseineen. 

Uudisosan myötä koko Kaisaniemen puiston edusta sai merkittävän kasvojen­kohotuksen. Vanhastaan alue oli eräänlaista VR:n takapiha-aluetta, jossa oli parkki­paikkoja ja aita. Ne purettiin pois uudisrakennuksen tieltä. Samoin keskellä sisä­pihaa oli aiemmin vanha voimalaitos, joka oli ollut VR:n käytössä. Se oli huonossa kunnossa ja purettiin myös pois. Samalla saatiin rakennusoikeutta laajennusosalle.

Kaarevan uudisosan keskelle on jätetty pieni valokuilu, jonka seinissä on alumiinikomposiittipohjainen, peilaava pinta. Alhaalta katsottaessa levy heijastaa kattoikkunan muotoa, jolloin kattoikkuna näyttäytyy soikiona.

Uusi laajennusosa tuo Kaisaniemen puiston suuntaan rautatieaseman arvokkuutta ja samalla muodostaa rautatieaseman pohjoispuolelle uuden aukion. Kevyelle liikenteelle tarkoitetun Baanan uuden tunnelin suu tulee suoraan uudis­rakennuksen eteen. 

– Meillä oli selkeästi kunnioittava lähtökohta Saarisen asemarakennusta kohtaan. Tuollaisen merkkiteoksen kahden siiven väliin tehtävä uudisrakennus ei saa kilpailla itse asemarakennuksen kanssa, vaan sen pitää pikemminkin sulautua siihen hyödyntäen vanhan aseman muotoaiheita uudella tavalla. Kuitenkin sen pitää näyttää uudisrakennukselta muotoilun ja detaljien kautta, uudisosan pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Aleksi Niemeläinen toteaa.

Kaarimuoto ratkaisevana innovaationa

Luonnosvaiheessa uudisosaan sijoitettava huonemäärä oli niin suuri, että suorana muotona siipien väliin tehtynä se olisi noussut korkeammaksi kuin vanha rakennus. 

– Kehittämämme pohjaratkaisun kaarimuoto mahdollisti enemmän huoneita yhteen kerrokseen kuin suora käytävämuoto olisi mahdollistanut. Samalla räystäs­korkeus saatiin pysymään maltillisena. Kaari on myös alkuperäisessä rakennuksessa toistuva muoto, eli sille oli visuaaliset ja samalla myös teknis-taloudelliset perustelut, Niemeläinen sanoo.

Hotellin toiminnallisuuden vuoksi uudisosalla ei ole omaa porrashuonetta tai hissiä, vaan sinne kuljetaan vanhan puolen käytävien kautta. Katutasolle tehtiin liiketila elävöittämään katutasoa.

– Uudisrakennuksen kaareen piti tehdä kolmiovoileivän muotoisia huoneita, eli huoneita, jotka kapenevat sisäänpäin. Kun huoneiden ovi sijoitetaan kolmion kapeimpaan kohtaan käytävän puolelle, on aika kova haaste päästä matkalaukkujen kanssa sisään. Kaariratkaisulla uudisosaan saatiin kuitenkin sijoitettua haluttu määrä huoneita, eli idea oli todella hieno, hotellikokonaisuuden sisustussuunnittelusta vastannut Jaakko Puro Puroplan Oy:stä kertoo.

Uudisosalla ei ole omaa porrashuonetta tai hissiä, vaan sinne kuljetaan vanhan puolen käytävien kautta.

Kaarevan uudisosan keskelle on jätetty pieni atrium tai valokuilu, jonka lattiassa on käytetty portugalilaisia kalkkikivilaattoja ja seinissä on alumiinikomposiittipohjainen peilaava pinta. Alhaalta katsottaessa levy heijastaa kattoikkunan muotoa, jolloin kattoikkuna näyttäytyy soikiona. Sama soikiomuoto löytyy vanhan rakennusosan pääportaasta.

Runkorakenteeltaan uudisrakennus on sekarunkoinen, osittain betonielementein toteutettu ja hyvin suurelta osalta paikalla­valettu. Kaaren välipohjarakenteessa suora osa on elementtirakenteinen ja kaariosa on tehty paikallavaluna. Seinärakenteet ovat pääosin betonielementeistä. 

Sisäpihan julkisivu on rapattu paksulla rappauksella ja ikkunat on arkki­tehtonisista syistä sijoitettu aivan ulko­pintaan saakka. 

Tutustu Suomen rakennushankkeisiin RPT SMART

Jokaisessa kerroksessa eri kerroskorkeus

Esteettömyys oli tärkeässä roolissa hotellia suunniteltaessa. Haastetta toi se, että vanhan rakennusosan kerroskorkeus on erilainen jokaisessa kerroksessa, eli kerrokset madaltuvat alhaalta ylöspäin noustessa. Uudisosan kerroskorkeus mukautuu tähän jakoon. Uudisosan ja vanhan rakennusosan liitokset vaativat tarkkuutta.

Pohjaratkaisun kaarimuoto mahdollisti enemmän huoneita yhteen kerrokseen kuin suora käytävämuoto olisi mahdollistanut. Samalla räystäs­korkeus saatiin pysymään maltillisena.

– Alempien kerrosten suurempi kor­keus tuo tiettyä juhlavuutta näihin tiloihin. Kerros­korkeus tasoittaa huoneiden eroja sikäli, että alemmissa kerroksissa ei ehkä ole niin hienot näkymät kuin ylemmissä kerroksissa, mutta itse huoneet ovat avarampia kerros­korkeuden ansiosta, Niemeläinen kertoo.

– Uuden ja vanhan yhteensovittaminen meni rakenneteknisesti käytännössä yllättävän hyvin, vastaavana rakennesuunnittelijana toiminut Perttu Virtanen A-Insinöörit Oy:stä toteaa.

Laajennusosan kellari on tehty pohjaveden tasolle. Perustukset pontattiin ympäri ja vesi pumpattiin pois kaivannosta ympäröivään maaperään, jotta vanhan rakennusosan puupaalut saatiin säilymään pohjaveden alla rakentamisen aikana.

– Veden pintaa mittaroitiin ja säädeltiin tarkasti koko ajan. Uudisosalle tehtiin perustukset teräspaalujen päälle. Kellariosiin piti vielä tehdä monimutkaiset rakenteet maaperän vuoksi. Materiaalit valittiin hyvin huolellisesti, jotta ne toimivat kosteusteknisesti, Rakennusurakoitsijana toimineen NCC Suomi Oy:n projektipäällikkö Juha Lahdenperä kertoo.

Viides kerros on sisäänvedetty ja lasinen, jolloin uudisrakennuksen yläosa ei ole niin framilla. Samalla siinä kuitenkin on jotakin poikkeuksellista ja mielenkiintoista, sanoo arkkitehti Aleksi Niemeläinen.

Lämmitys ja jäähdytys konvektoreilla

– Uudisosa oli vanhaa rakennusosaa säännön­mukaisempi, mutta sinnekin tuli aika niukat tilat ylempien kerrosten talo­tekniikalle. Uudisosan konehuoneet sijoitettiin sen vuoksi kellaritiloihin, ja vanhan osan ullakolla on myös osa uudisosan kone­huoneista. Eli uudisosastakin tuli vähän moni­mutkainen talotekniikan osalta. Silti se oli helpompi suunnitella kuin vanha puoli, vastaava LVI-suunnittelija Arto Ekström Granlund Oy:stä kertoo.

Vanhalla puolella jäähdytys on toteutettu perinteisesti puhallinkonvektorein. Uudispuolella puhallinkonvektoria on käytetty myös lämmitykseen. Sinne haluttiin samanlainen järjestelmä kuin vanhalle puolellekin yhtenäisen ilmeen vuoksi.

Vaativia detaljeja pohjoisjulkisivussa

Pohjoisjulkisivu Kaisaniemen puiston suuntaan on toteutettu korkeatasoisilla betonielementeillä, jotka on varta vasten kehitetty kohdetta varten. 

– Pohjoisjulkisivun uritettu elementti oli tosi tärkeä rakennusosa visuaalisesti. Periaatteessa se on sandwich-elementti, mutta se oli toteutukseltaan todella vaativa hiotun ja uritetun pintansa vuoksi. Se on kustomoitu tähän paikkaan ja oli ehkä vaativimpia rakennus­osia uudisrakennusosassa, Niemeläinen toteaa.

Vanhan rakennusosan mukaan myös uudisosassa kerroskorkeudet madaltuvat alhaalta ylöspäin mentäessä. Ylimpien kerrosten huonekorkeus on pienempi mutta näkymät tuovat avaruutta.

Julkisivun pystysuuntainen uritus kulkee samassa linjassa alhaalta ylös saakka, joten kuviointien ja elementtisaumojen kohdistaminen oli tarkkaa työtä. Kaisaniemen puiston puolelta katsottuna betonijulkisivu rajautuu vanhan asemarakennuksen suoraan seinäosaan. Asemarakennuksen kaarevan kattorakenteen puolelle menevät uudis­rakenteet ovat lasijulkisivua.

– Ylimmän kerroksen kaarevista lasi­elementeistä koostuvien julkisivujen sisäänveto juontaa sekin vanhan asemarakennuksen muotokielestä. Ylimmästä viidennestä kerroksesta haluttiin visuaalisesti kevyempi kuin alemmat kerrokset ovat. Keskeistä oli, että viides kerros on sisäänvedetty ja lasinen, jolloin uudisrakennuksen yläosa ei ole niin framilla. Samalla siinä kuitenkin on jotakin poikkeuksellista ja mielenkiintoista, Niemeläinen kertoo.

Hyvin vaativa hanke

Hankkeen päätoteuttajana toimineen NCC Suomi Oy:n projektipäällikkö Juha Lahdenperä korostaa hankkeen vaativuutta.

– Uudisosa oli teknisesti hyvin vaativa. Muoto ja koverat ikkunat yläkerrassa olivat vaativat. Kaaren sisälle jäävä atrium on kapea ja siihen rajoittuvien hotellikäytävien takia palo-osastoinnit tehtiin palolaseilla. Kaarimuotokin oli aika tiukka. Sovitus vanhaan rakennukseen oli tiukka ja aikataulu oli kireä, Lahdenperä toteaa.

– Lopputulos näyttää kuitenkin erittäin paljon alkuperäiseltä kilpailun voittaneelta kisaehdotukseltamme ja mikä tärkeintä, se sopii todella hyvin paikkaansa Saarisen ikonisen asemarakennuksen sylissä, Niemeläinen kommentoi. 

Teksti: Jari Peltoranta | Kuvat: Mikael Lindén

FacebooktwitterredditpinterestlinkedinmailFacebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
  • Bravida Finland Oy:lle uusi henkilöstöjohtaja

    Karin Hussi aloittaa Bravida Finland Oy:n henkilöstöjohtajana 1.6.2020 alkaen.

  • Gebwell Oy:n uusi sekoitusryhmä

    Kotimaisen lämmityslaitevalmistajan Gebwell Oy:n tuoteuutuus Gebwell sekoitusryhmä on asennusta helpottava ja nopeuttava tehdasvalmis kokonaisuus säätöpiiriksi…

  • Vexve Oy:ssä on tehty uusi nimitys

    Vexve Oy:ssä on tehty uusi nimitys: Petri Tuominen on nimitetty Lähi-Idän markkinointialueen vientipäälliköksi 11.04.2016 lukien.…

Kategoriassa: Artikkelit, PU 1 - 2021, PU 2021 Avainsanoilla: A-Insinöörit Oy, Aleksi Niemeläinen, alumiinikomposiitti, arkkitehtuuri, Arto Ekström, arvorakennus, Atrium, Baana, betonielementti, betonijulkisivu, Eliel Saarinen, Futudesign Oy, Granlund Oy, Hotelli, jäähdytys, Jaakko Puro, Jari Peltoranta, Juha Lahdenperä, kaareva kattorakenne, Kaarimuoto, Kaariratkaisu, Kaisaniemen puisto, kalkkikivilaatat, kattoikkuna, käytävämuoto, kellari, kellaritilat, kerroskorkeus, Kokouskeskus, konehuoneet, Laajennusosa, lämmitys, lasielementit, lasijulkisivu, lvi-suunnittelija, maaperä, Mikael Lindén, NCC Suomi Oy, päärautatieasema, pääsuunnittelija, paikallavalettu, Perttu Virtanen, Perustukset, Pohjavesi, Pohjoisjulkisivu, pohjoissiipi, puhallinkonvektori, Puroplan Oy, rakennesuunnittelija, rakennus­kokonaisuus, Rakennusoikeus, rakennusosa, rakennusurakoitsija, Ravintola, ravintolaterassi, sandwich-elementti, Scandic Grand Central Helsinki, seinärakenteet, sekarunko, sisäpiha, sisustussuunnittelu, talotekniikka, Uudisosa, valokuilu, Voimalaitos, Voittajatyö, VR

Ensisijainen sivupalkki

Lue näköislehti

# Lue aiempia näköislehtiä

Yhteistyössä

Nimitysuutiset

Jari Kivistö Rockfonin ja Parafonin myyntipäälliköksi

A-Insinöörien Mikko Tarrille ja Saija Varjoselle uudet johtajapestit

Matti Hirvonen Assemblinin LV-yksikönpäälliköksi

Lisää nimitysuutisia

Rakennusalan Trendit -raportti

Rakennusalan Trendit raportti

Footer

Projektiuutiset

Projektiuutiset on rakennusalan asiantuntijoille suunnattu aikakausilehti joka esittelee valmistuneita upeita hankkeita.

Viimeisimmät

  • Kuhankosken vesivoimalaitos on valmis
  • Konwell ostaa Fingas Oy:n liiketoiminnan
  • Tutkimus: Desinfiointiin käytettävät UV-lamput voivat heikentää sisäilman laatua
  • Senaatti säästi energiaa 1,8 miljoonan euron edestä parissa kuukaudessa
  • Teräselementti rakentaa Toijala Worksin uudet tilat

RPT BYGGFAKTA Oy

Ruukinkuja 3
02330 Espoo
09-809911

  • Instagram
  • LinkedIn
  • YouTube

Copyright © 2023 · Projektiuutiset | RPT Byggfakta Oy

RPT Byggfakta Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet


Jatkamalla verkkosivustomme ja palvelujemme käyttöä hyväksyt, että keräämme tietoja vierailuistasi. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään.
Toivomme, että käytät hetken aikaa periaatteiden huolelliseen lukemiseen. Tämä on tärkeää! Muista, että sinulla on myös valintamahdollisuuksia tietojesi ja yksityisyytesi käsittelyyn ja suojaamiseen.

OK, ymmärrän Lue lisää
RPT Byggfakta Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these cookies, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may have an effect on your browsing experience.
Necessary
Aina käytössä

Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.

Non Necessary

Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.

Tallenna ja hyväksy