Valtioneuvosto on hyväksynyt neljä asetusta, jotka velvoittavat erilliskeräämään ja kierrättämään jätteet nykyistä tehokkaammin. Uudet kirjanpito- ja raportointivelvollisuudet alan toimijoille auttavat jäljittämään jätevirtoja, parantamaan jätetilastotiedon laatua ja seuraamaan kierrätys- ja hyödyntämistavoitteiden etenemistä.
Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteita tiukennetaan: uusi kierrätystavoite on vähintään 55 % vuonna 2025, 60 % vuonna 2030 ja 65 % vuonna 2035. Viimeisimmän tiedon (2019) mukaan yhdyskuntajätteestä kierrätetään vain 43 %.
Rakennus- ja purkujätteestä tulee hyödyntää muutoin kuin energiana tai polttoaineena vähintään 70 painoprosenttia, kallio- tai maaperästä irrotettuja maa- ja kiviaineksia sekä vaarallisia jätteitä lukuun ottamatta. Tavoite on sama kuin nykyään. Viime vuosina noin 50–60 % rakennus- ja purkujätteestä on hyödynnetty materiaalina. Rakennus- ja purkujätteen erilliskeräystä ja hyödyntämistä lisätään muun muassa asettamalla erilliskeräysvelvoitteet asfaltti-, mineraalivilla- sekä bitumi- ja kattohuopajätteelle.
Kunnan tulee järjestää biojätteen erilliskeräys taajamissa vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöiltä viimeistään 1.7.2022 alkaen. Biojätteen erilliskeräys laajenee kaikkiin asuinkiinteistöihin yli 10 000 asukkaan taajamissa viimeistään 19.7.2024. Biojätteen erilliskeräyksen voi korvata kiinteistöllä tapahtuvalla kompostoinnilla, josta on ilmoitettava kunnan jätehuoltoviranomaiselle.
Kunnan on myös järjestettävä pakkausjätteen erilliskeräys taajamissa vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöiltä viimeistään 1.7.2023. Jätelain mukaan pakkausjätteen kerääminen kiinteistöiltä tapahtuu heinäkuusta 2023 lähtien yhteistoiminnassa pakkausten tuottajien kanssa, ja tuottajat maksavat kunnille korvauksia keräyksestä. Pakkausjätteen tuottajan tulee järjestää alueellisia keräyspaikkoja. Niistä on tarkoitus säätää myöhemmin annettavalla pakkausjäteasetuksella.
Lisäksi kunnan on järjestettävä alueellisia vastaanottopaikkoja muille asumisessa syntyville jätteille, joita ei kerätä kiinteistöillä. Tällaisia jätteitä ovat muun muassa tekstiilijäte, puujäte, puutarha- ja puistojäte, suurikokoiset käytöstä poistetut esineet, pienimuotoisessa rakennus- ja purkutoiminnoissa syntyvä jäte sekä vaarallinen jäte. Tekstiilijätteen alueellinen vastaanotto alkaa viimeistään 1.1.2023.
Elintarvikealan toimijan on luovutettava käyttämättä jääneet elintarvikkeet uudelleenjakeluun ensisijaisesti ihmisravinnoksi, jos se ei vaaranna elintarviketurvallisuutta ja kustannukset ovat kohtuulliset.
Jätealan toimijoille kuten jätteen tuottajille, käsittelijöille, kuljettajille ja kiinteistön haltijoille, tulee uusia jätekirjanpitoa ja -raportointia koskevia velvollisuuksia. Jäteasetuksessa tiukennetaan toiminnanharjoittajan velvollisuuksia pitää kirjaa syntyneistä, käsitellyistä, kuljetetuista, välitetyistä tai kerätyistä jätteistä ja velvollisuuksia toimittaa kirjanpitotiedot valvontaviranomaiselle. Lisäksi säädetään uusi kirjanpito- ja tiedonantovelvoite toiminnanharjoittajalle, joka siirtää yhdyskuntajätettä, rakennus- ja purkujätettä ja jäteöljyä käsiteltäväksi toiseen maahan.
Myös elintarvikealan toimijalle tulee uusi velvollisuus pitää kirjaa toiminnassaan syntyvästä elintarvikejätteestä sekä elintarvikejätteen toimittamisesta muualla käsiteltäväksi.
Toiminnanharjoittajilta vaaditaan jatkossa kirjanpitoa pysyviä orgaanisia yhdisteitä sisältävistä POP-jätteestä, jäteöljyn käsittelystä ja siinä syntyneistä tuotteista sekä paikoista, joissa yhdyskuntajätevesilietettä hyödynnetään maanviljelyksessä.
Toiminnanharjoittajan tulee myös pitää kirjaa jätteen uudelleenkäytön valmistelussa, kierrätyksessä tai muussa hyödyntämisessä syntyvistä tuotteista ja materiaaleista.
Uudet asetukset ovat osa käynnissä olevaa laajaa jätealan asetusten uudistusta. Kokonaisuuteen kuuluvan kuuden muun asetuksen kuten kaatopaikka-asetuksen ja pakkausjäteasetuksen muutokset on tarkoitus saattaa valtioneuvoston hyväksyttäväksi marraskuun aikana.
