Uudistunut Tullintori on valoisa ja avara 

Uudistunut kauppakeskus Tullintori avattiin toukokuussa Tampereella. Näkyvin muutos on tapahtunut kaarevan lasiarkadin alla olevalla kauppakeskuskäytävällä, joka on nyt avara, valoisa ja tyylikäs. Remontissa vaalittiin rakennuksen funkkistyyliä ja tuotiin esille sen historiallista arvoa. 

Tullintorin puolitoista vuotta kestäneessä remontissa uudistettiin viisikerroksisen kauppakeskuksen kolme alinta kerrosta. Kauppakeskus Tullin­torin omistaa Agore Kiinteistöt, ja sitä hallinnoi Trevian Asset Management Oy. Liiketoiminta­johtaja Jussi Raitaniemi Trevianilta kertoo kiinteistön konseptin kehittämisen käynnistyneen noin neljä vuotta sitten.

– Kaupunkikehityksen suunta Tullin alueella oli vahva suunnannäyttäjä kiinteistön uutta konseptia luotaessa. Kauppakeskusta haluttiin selkeyttää, mahdollistaa palvelujen parempi saavutettavuus sekä sujuvoittaa kauttakulkua, Raitaniemi kertoo.

Tullintorin kauppakeskuspäällikkönä hankkeen aikana toiminut Agore Kiinteistöjen Head of Marketing & Communications Merikukka Salmi Trevianilta toteaa, että hanke toteutettiin kaupallinen kärki edellä.

– Koska kiinteistökokonaisuutta ei ole alun perin tehty kauppakeskuskäyttöön, oli rakennuksessa paljon rakenteellisia osia, jotka estivät tilapotentiaalin täyden hyödyntämisen. Remontin tavoitteena oli saada talo ikään kuin auki ja tehdä siitä enemmän kuin kauppakeskus. Nollakerroksessa ja ensimmäisessä kerroksessa on edelleen liiketiloja, mutta toisen kerroksen retail-tilat saneerattiin toimisto- ja neuvottelutiloiksi.

Tullintorin laajuus on yhteensä noin 24 000 neliömetriä. Vuokrattavaa pinta-alaa on noin 17 000 neliömetriä, josta nyt remontoitiin noin 9 500 neliömetriä. Kehitys­hankkeen budjetti oli 15 miljoonaa euroa.

Kauppakeskuksen saneeraus alkoi vuoden 2021 tammikuussa, ja uudistuneen Tullin­torin avajaisia vietettiin vuoden 2022 toukokuussa. Hankkeen urakoitsijana toimi YIT Suomi Oy.

Modernit tilat historiaa unohtamatta 

Tullintorin peruskorjauksen pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Sergej von Bagh ja projekti­arkkitehtinä arkkitehti Jon Thureson BST-Arkkitehdit Oy:stä.

He kertovat kauppakeskuksen koostuvan 30-, 50- ja 90-luvuilla valmistuneista rakennuksista. Vanhimmissa osissa on ollut aikoinaan SOK:n konttori ja varastoja. Kauppa­keskuskäyttöön vuonna 1991 avatusta kiinteistöstä osa on suojeltu; 30-luvulla valmistunut käytännöllinen ja selkeä osa edustaa osuuskauppafunkkista puhtaimmillaan.

Tullintori on peruskorjattu edellisen kerran vuosina 2012–2014. BST-Arkkitehdit vastasi suunnittelusta myös tuolloin. Silloin uudistettiin sisätilat kolmannesta viidenteen kerrokseen.

– Nyt toteutettu saneeraus oli tälle jatkoa, ja vuorossa olivat nollakerros, maantasokerros ja kakkoskerros. Rakennusta avattiin purkamalla arkadin välipohjia. Lisäksi yhdys­silta ja liukukäytävät sekä hydraulihissi poistettiin, von Bagh ja Thureson kertovat.

Kauppakeskuskäytävä sai uudistuksessa lisää korkeutta, ja näyttävä lasiarkadi pääsee oikeuksiinsa.  Sisätiloissa jätettiin näkyviin rouheita pintoja, mikä arkkitehtien mukaan korostaa paikan teollista historiaa.

Oleellinen osa remonttia oli liiketilojen sisäänkäyntien uudistaminen. Koska ykkös- ja nollakerrosten kauppakeskuskäytävät ovat katualueita, haettiin kaikkiin näille alueille liittyviin uudistuksiin poikkeamislupa.

Tullintori on läpikulun vuoksi avoinna aikaisesta aamusta myöhäiseen iltaan. Kaikki liikkeet eivät kuitenkaan ole koko ajan avoinna, mikä on otettu huomioon liiketilojen saneerauksessa.

– Esimerkiksi materiaalit, lasitukset ja valaistukset on suunniteltu siten, että liiketilat ovat edukseen, vaikka liike olisikin kiinni. Tilankäyttö on tehokasta ja hyvännäköistä houkutellen ikkunaostoksille, Merikukka Salmi toteaa.

Taidetta tuotiin sekä seinä- että lattiapintoihin.

– Asiakkaita osallistettiin taiteen kautta ja he saivat esittää sanoja, joista taiteilijat tekivät kauppakeskuksen pinnoille runoteoksia. Viihtyvyyttä lisättiin myös viher-, kaluste-, opastus- ja valaistusratkaisuilla. Kauppakeskuksessa on kaksi esiintymislavaa, mikä tukee kaupunkikulttuuria, Salmi kertoo.

Tullintorin jo edellisessä remontissa saneerattua julkisivua palautettiin lähelle alku­peräistä asuaan.

– Vanhat valomainokset purettiin ja tilalle asennettiin kolme uutta mainosnäyttöä, joista kaksi on täysin valkoisia sulautuen siten valkoiseen julkisivuun. Keskimmäinen näyttö on nauhaikkunoiden kanssa samassa linjassa. Näin haluttiin tuoda esille talon historiallista arvoa, jota tukee sisä- ja julkisivuvalaistus, Jon Thureson kertoo.

Arkadin keskelle muodostunut korkea keskustila on ympäröity vanhojen valaisin­pilareiden päälle rakennetulla esitystekniikka­palkkikehällä, joka tukee pohjakerroksessa sijaitsevaa esiintymislavaa. Moving head -valaisimilla valaistaan myös sisäjulkisivuja.

Kauppakeskuksen kaikki sisäänkäynnit uudistettiin. Ne säilyivät ilmeeltään entisen­laisina lukuun ottamatta Hammarenin­kadun puoleista sisäänkäyntiä, josta tehtiin esteetön. Muutoinkin rakennuksen julki­sivu muuttui tällä puolella rakennusta, kun 90-luvulla rakennetun toimisto-osan seinää avattiin lasiseinäksi.

LVI-suunnitelmat töiden edetessä 

Hankkeen LVI-suunnittelusta vastasi AX-Suunnittelu, joka on nykyisin osa A-Insinöörejä. Projektipäällikkö Jutta Niemelä kertoo, että rakennuksen vanha LVI-tekniikka oli pääosin 1990-luvulta. Rakennusautomaatio­saneeraus oli toteutettu 2010-luvulla.

Niemelä kuvailee hanketta muuntuvaksi suunnittelun edetessä rakennustöiden ollessa käynnissä.

– Tavoitteena oli, että suunnittelu olisi ollut hieman edellä toteutusta. LVI-tekniikassa tuli kuitenkin yllätyksiä vastaan, koska asennukset eivät olleet siellä missä niiden piti alkuperäisten piirustusten mukaan olla. Kävimme usein paikan päällä ja muokkasimme suunnitelmia.

LVI-suunnittelussa yksi hankalimmista rasteista oli ilmanvaihtokanavien reititys.

– Vanhojen rakennusten kerroskorkeus on matala, minkä lisäksi kumpaankin suuntaan on isoja rakennepalkkeja. Rakenne­suunnittelijan kanssa mietimme yhdessä, mitä palkkeja olisi mahdollista rei’ittää, mikä ei ollut joka paikassa mahdollista. Ilmanvaihto­kanavia vietiinkin paljon palkkien alta, mutta ne eivät saaneet tulla liian matalalle, etteivät häiritsisi tilan käyttöä. Ilmanvaihtoa parannettiin ilmanvaihto­koneiden ilma­virran säädöillä ja olosuhde­tekniikan avulla.

Jutta Niemelän mukaan yhteistyö hankkeessa mukana olleiden kanssa sujui hyvin.

– Kun työmaalla ilmeni jotain ennalta arvaamatonta, kävimme porukalla katsomassa sekä mietimme ja tutkimme yhdessä eri vaihtoehtoja löytäen kuhunkin tilanteeseen parhaimman ratkaisun.

Jutta Niemelän mukaan oli hienoa olla uudistamassa Tullintoria, joka on yksi Tampereen maamerkeistä ja jonka kaikki tuntevat.

– Kauppakeskus on rakennuksena mielenkiintoinen, muuntuva ja elävä. Remontin lopputuloksesta voi todeta, että se on upea. Rakennus on uudistunut moderniksi kauppa­keskukseksi talon historiaa ja Tullin aluetta kunnioittaen.

Kauppakeskus avoinna remontin ajan 

Tullintorin kauppakeskus oli avoinna koko uudistuksen ajan, mikä on poikkeuksellista tämän kokoluokan remontissa. Trevianin Jussi Raitaniemi toteaa, että tämä oli haastavaa ja vaati paljon yhteistyötä vuokralaisten kanssa.

Urakoitsijana toimineen YIT:n työmaapäällikkö Sakari Tervala sanoo, että kauppa­keskuksen ollessa avoinna oli turvallisuusasiat otettava erityisesti huomioon niin liikkeiden, asiakkaiden kuin kauttakulkijoidenkin kannalta.

– Liikkeenharjoittajien kanssa tehtiin paljon aikatauluttamista, mikä onnistui hyvässä hengessä. Tavoitteena oli, että remontista olisi mahdollisimman vähän häiriötä kauppa­keskuksen toiminnalle.

Toteutusvaiheen käynnistyttyä ei kaikki edennyt suunnitellusti, kun viivästyksiä aiheuttivat vanhojen rakenteiden alta paljastuneet yllätykset. Näistä isoimmat olivat Tervalan mukaan lattioissa.

– Tarkoituksena oli saneerata ainoastaan lattiapinnat. Osa lattioista osoittautui kuitenkin niin huonokuntoisiksi, että ne piti valaa uudelleen. Esiin tuli myös vuosi­kymmenten varrella tehtyjen korjausten raja­kohtia, joiden kunnostamisessa meni aikaa.

Hammareninkadun sisäänkäynnin uudistaminen vei arvioitua kauemmin infra­struktuurin vuoksi.

– Kiinteistöllä on rasitteena kaupungin infraa: vesi-, viemäri- ja hulevesilinjat sekä sähkö- ja puhelinkaapeleita. Näiden vuoksi jouduttiin muuttamaan suunniteltua työ­tapaa, Tervala kertoo.

Työmaan keskivahvuus oli noin 50 henkilöä. Kohteessa oli paljon sähkötöitä, joten paikalla oli niitä tekemässä yhtä aikaa jopa 20 henkilöä. 

Sakari Tervala on kaiken kaikkiaan tyytyväinen urakkaan. Yhteistyö eri osapuolten kanssa toimi hyvin ja esille tulleet ongelmat ratkottiin yhteistuumin. Uudistunut kauppa­keskus on moderni, ja erityismaininnan häneltä saa avara kauppakeskuskäytävä, joka on entistä monikäyttöisempi.

Tullintori mukana alueen kehityksessä 

Tullintorin vahvuuksiksi Trevianin Jussi Raitaniemi nimeää kauppojen ja palveluiden monipuolisen valikoiman.

– Tullintorilla on päivittäistavarakauppoja, useita erikoisliikkeitä, ravintolatarjontaa sekä hyvinvointi- ja terveyspalveluja. Ydinajatuksena on tarjoa kaikki palvelut, joita alueen asukkaat ja alueella työssä käyvät ihmiset arjessaan tarvitsevat. Myös tapahtumakävijät ja hotelliasiakkaat löytävät Tullintorilta paikallisten osaajien ja yritysten tarjonnan.

Tullintorin ympäristössä tapahtuu nyt paljon. Naapurissa oleva Tampereen rautatieasema uudistuu lähivuosina matkakeskukseksi. Tullikamarin aukion pohjoispuolelle on puolestaan kaavailtu täydennysrakentamista asuin- ja liikerakennuksineen. Vajaan kilometrin päässä sijaitseva monitoimiareena vetää väkeä, minkä vaikutus ulottuu myös Tullin alueelle.

– Nyt oli hyvä sauma ollut hypätä Tampereen kasvu- ja kehityskelkkaan, Raitaniemi toteaa.

Tullintorin läpi kulki ennen remonttia 2,5 miljoonaa ihmistä vuodessa. Luvun arvioidaan nousevan noin kolmeen miljoonaan remontin sekä kaupungissa tapahtuvan kehityksen ja kasvun virrassa.

Teksti: Irene Murtomäki | Kuvat: Rami Marjamäki