Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n oikeuslääketieteellisiä toimintoja keskitetään Helsingin Tilkanmäen alueelle rakennettuun uudisrakennukseen, joka samalla tiivistää koko kampusaluetta.
THL:n vanhat oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen toimitilat Kytösuontiellä Helsingin yliopiston Ruskeasuon kampuksella olivat tulossa elinkaarensa päähän, eivätkä ne täyttäneet enää työsuojelullisia tai toiminnan luonteen arvolle sopivia kriteerejä. Uudet toimintojen edellyttämät tehokkaat ja nykyaikaiset, pitkälle tulevaisuuteen soveltuvat tilat päätettiin toteuttaa THL:n Tilkanmäen kampusalueelle rakennettuun uudisrakennukseen. Kampus koostuu useista rakennuksista, joista vanhimmat ovat 1950-luvulta.
Uudisrakennukseen sijoittuvat THL:n oikeuslääketieteelliset ruumiinavaustoiminnot, histologian, oikeustoksikologian ja oikeusgenetiikan laboratorio sekä oikeuslääkäriasema. Lisäksi uudisrakennuksessa on koko kampusaluetta palvelevia yhteisiä tiloja. Kohteessa on korkea vaatimustaso erityisesti hygienia-, taloteknisille- ja turvallisuusjärjestelmille.
– Uudisrakennuksen toteuttaminen on kokonaisuudessaan iso ja tärkeä hanke, joka lähti käyntiin suunnittelukilpailun kautta. Rakennuspaikka on haastava: vanha rakennus purettiin pois ja aika ahtaaseen tilaan tehtiin vaativa uusi rakennus. Tämän kaltaisia rakennuksia rakennetaan harvoin, ja rakennuksen vaativuus ja toiminnallisuus olivat merkittävässä roolissa jo suunnittelussa, kohteen rakennuttajana toimineen Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Timo Juolevi kertoo.
Senaatin kärkihankeallianssi
– Hanke on toteutettu Senaatin kärkihankeallianssimallilla, jota käytetään kaikkein merkittävimmissä hankkeissa. Ne voivat olla rahallisesti suuria tai muulla tavoin merkittäviä hankkeita, Juolevi sanoo.
Kohteen suunnittelijat valittiin suunnittelukilpailun kautta, ja valitut ovat suoraan sopimussuhteessa Senaatti-kiinteistöjen kanssa.
– Allianssikumppania haettaessa järjestettiin myös kilpailutus, jonka pääpaino oli ihmisissä, jotka tulivat hankkeeseen mukaan. Tällä haettiin palveluntuottajan yhteistyökykyä. Rahasta ei puhuttu kilpailutuksessa muuten kuin kertomalla hankkeen tavoitekustannus. Urakkasopimuksen lopullinen tavoitesumma määräytyi vasta sitten, kun muuttuvien kulujen määrä oli tarkistettu molempien osapuolten kanssa ja valittu urakoitsija oli määritellyt kiinteän palkkion osuuden, kohteen rakennuttajakonsulttina toiminut Raine Nieminen Rakennuttajatoimisto HTJ Oy:stä kertoo.
Varsinaiseksi allianssikumppaniksi ja palveluntuottajaksi valikoitui NCC Suomi Oy, jonka kanssa Senaatti-kiinteistöt teki allianssisopimuksen.
– Tavoitteena oli luonnollisesti, että hanke valmistuu aikataulussaan, pysyy tavoitehinnassaan ja käyttäjä saa hyvät tilat. Hanketta on suunniteltu alusta alkaen tiiviisti yhdessä allianssikumppanin, konsulttien ja käyttäjien kanssa. Hankkeessa on erityisesti otettu huomioon tiloissa asiointi. Allianssikumppanin kanssa avoimuus on keskeistä, ja kustannuksia on näytetty avoimesti ja päätöksiä on tehty yhdessä, Juolevi toteaa.
Allianssimallissa Senaatti seuraa hankkeen onnistumista mittareilla, jotka liittyvät esimerkiksi aikataulussa ja budjetissa pysymiseen, työturvallisuuden toteutumiseen sekä talousrikollisuuden torjuntaan.
– Allianssisopimuksessa ei ole sakkoja, mutta tavallaan käänteisiä sakkoja on kuitenkin, koska jokin palkkio jää saamatta, jos tavoite ei toteudu. Senaatin tahtotila on, että hankkeen osapuolet saavat sovitut palkkiot, eli hanke sujuu suunnitellulla tavalla. Kohde on vaativa, ja siihen tulee vaativa ja osaava käyttäjä. Teemme melko ainutkertaisia tiloja, joihin halutaan toiminnan tarve huomioiden parasta, mitä on tarjolla, Nieminen sanoo.
– Haemme allianssihankkeissa yhdessä tekemisen henkeä. Yhdessä onnistutaan tai yhdessä epäonnistutaan jossakin asiassa. Tavoitteena ei ole tehdä mahdollisimman halvalla, vaan mahdollisimman hyvä, kuitenkin kustannustietoisuus säilyttäen, Juolevi korostaa.
Luonteva liitos muuhun kampukseen
Uusi K-rakennus toteutettiin vanhan, alun perin eläinsuojana toimineen D-rakennuksen paikalle. Epäsymmetrinen H:n muotoinen rakennus liittyy luontevasti muuhun kampukseen.
– Keskeistä ratkaisussa oli olemassa olevien rakennusten linjojen jatkaminen uudisrakennuksessa ja kampuksen pohjoispään päättäminen. Rinneratkaisulla pystyttiin eriyttämään erilaisia toimintoja ja rauhoittamaan niille omia työskentelytiloja. Pihakannen alla on kaksi pihaa, joista toinen on vainajaliikenteelle tehty niin sanottu hauturipiha ja toinen on koko kampuksen huoltoliikenteelle tehty piha, kohteen pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Asko Takala Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy:stä kertoo.
Käyttäjät ovat olleet vahvasti mukana suunnittelussa.
– Tässä on tehty poikkeuksellisen monta käyttäjäkierrosta ja kymmeniä käyttäjäpalavereita. Aikataulu on ollut kova ja käyttäjienkin mukana pysyminen on ollut haastavaa, Takala kertoo.
Kohteen julkisivuja hallitsee erikoisvärillä tummanruskeaksi polttomaalattu alumiinipinta. Lisäksi paikoin on käytetty voimakkaan vaaleita alumiinisäleitä, jotka kätkevät taakseen erilaisia ikkunoita ja toimintoja. Betoniosat säleiden takana ja alla ovat hieman titaanivalkaistua betonia, joka on osittain paikallavalettua ja osittain elementtejä.
Laboratoriorakennus komppaavilla toimistotiloilla
– Voisi sanoa, että tämä on laboratoriorakennus, jossa on komppaavia toimistoja. Rakennuksessa on muuntojoustavia erikoistyötiloja, laboratorioita ja paljon vaativaa talotekniikkaa. Muuntojoustavuus testattiin jo toteutusvaiheessa, kun käyttäjien tarpeet ja toiminnallisuudet sekä budjetit tarkentuivat. Rakennuslupahan haettiin luonnosmaisella materiaalilla, joten hanke on elänyt ja muuttunut matkan varrella. Lupamateriaali päivitetään hankkeen loppuvaiheessa, Takala kertoo.
Rakennusperustukset on louhittu kallioon ja alapohja on toteutettu osittain maavaraisena ja osittain tuuletettuna ryömintätilalla varustettuna. Avaussalien alle on tehty oma tekniikkakanaali salien vaativaa talotekniikkaa varten.
Talon runko on sekarunko, jossa on käytetty paikalla valettuja betoniseiniä, teräsbetoni- ja teräspilareita, matalia teräsliittopalkkeja sekä ontelolaattavälipohjia. Pihakannet on tehty jälkijännitetyllä paikallavalurakenteella.
– Kyseessä on erittäin pitkälle koulutettujen ja perehtyneiden ammattilaisten työympäristö. Sitä myöten käyttäjät ovat olleet myös erittäin vaativia tilojen suhteen. Vainajien käsittelyyn liittyvissä työtiloissa on tavoiteltu arvokkuutta ja kunnioittavuutta. Luonnonvaloa on tuotu tiloihin vähän yllättävilläkin ratkaisuilla, jotta työympäristö olisi mahdollisimman toimiva ja miellyttävä ankarasta aiheesta huolimatta, Takala toteaa.
Vaativia louhintatöitä
Kohteen sijoittuminen toimivien THL:n rakennusten viereen tuotti paljon päänvaivaa louhinnan kannalta.
– Louhittavaa kalliota oli noin parikymmentätuhatta kiintokuutiota. Louhintaa tehtiin aivan toiminnassa olevan rakennuksen vieressä, jossa on myös laboratoriotoimintaa. Siksi louhinta jouduttiin toteuttamaan suunniteltua pienemmillä panoksilla. Olimme jatkuvasti sisäisessä yhteydessä THL:ään, jotta louhinnan häiriöt saataisiin mahdollisimman pieneksi, rakennusurakoitsijana toimineen NCC Suomi Oy:n vastaava mestari Esa Räsänen kertoo.
Louhintarajoitukset ja suunnitelmien muuttuminen rakentamisen aikana venyttivät hanketta alkuperäisestä aikataulusta.
– THL:n kanssa sovittiin alkuvaiheessa, että ei lähdetä hosumaan, vaan otetaan hankkeeseen noin puoli vuotta lisäaikaa, koska heillä ei ollut välitöntä tarvetta siirtyä pois sen hetkisistä Kytösuontien tiloistaan, Nieminen kertoo.
Kolme ilmanvaihdon konehuonetta
– Laboratorioissa on paljon vetokaappeja, joissa on suuri ilmanvaihto. Tiloissa tarvitaan myös kaasuja ja paineilmaa. Myös ruumiinavaussaleissa on tosi suuri ja tarkasti mietitty ilmanvaihto. Kylmätiloja on myös paljon, joissa vainajia säilytetään. Siksi kohteessa on isot IV-konehuoneet ja tehokkaat laitteistot. Poistoilman käsittely on sikäli poikkeuksellista, että se suodatetaan hyvin tarkkaan, jotta hajut eivät leviäisi ympäristöön, LVI-suunnittelusta vastannut Henrik Finne Insinööritoimisto Leo Maaskola Oy:stä kertoo.
– Tämä oli kokonaisuudessaan erittäin vaativa kohde tekniikan osuudelta, jotta tekniikka saatiin toimimaan. Rakennuksessa on muun muassa kolme suurta IV-konehuonetta, mikä on tämän kokoluokan rakennuksessa paljon, Räsänen toteaa.
Teksti: Jari Peltoranta | Kuvat: Mikael Lindén
