Viimeisimmät julkaisut

Uudenlainen oppimisympäristö Rauman malliin

Pohjoiskehän koulu rakennettiin yli 500 oppilaan tarpeisiin. Kukin ikäluokka opiskelee omassa korttelissaan, jossa keskustori yhdistää luokkatiloja.

Raumalla yli 400 koululaista pääsi aloittamaan vuoden 2019 syyslukukauden uusissa tiloissa. Elokuussa valmistunut Pohjoiskehän koulu on ensimmäinen täysin uusi koulurakennus Raumalla lähes 30 vuoteen.

Uudella Pohjoiskehän koululla korvattiin kaksi lakkautettavaa alakoulua, ja lisäksi uuteen kouluun pääsee osa kolmannen koulun oppilaista.

Rauman kaupungin rakennuttajapäällikkö Kimmo Salminen toteaa, että uudelle koululle oli iso tarve kaupungin pohjoisella alueella. Alueella rakennetaan paljon, ja perusopetuksen oppilasmäärät ovat kasvussa. Taustalla vaikuttivat myös vanhojen koulujen mittavat peruskorjaustarpeet.

– Tältä pohjalta päädyttiin siihen, että uudella koululla korvataan kaksi lakkautettavaa alakoulua, ja lisäksi kolmannesta siirretään sinne osa oppilaista, Salminen kertoo.

Koulurakentamisessa on Raumalla hyvin samankaltainen tilanne kuin monissa muissakin kaupungeissa: vanhoja koulurakennuksia puretaan sisäilmaongelmien vuoksi ja väistötiloja pystytetään. Uudisrakentamisessa taas on vastattava tulevaisuuden muuttuviin vaatimuksiin.

Raumalla on vireillä useita koulurakennushankkeita, ja käsillä olevat investoinnit ovat noin 40 000 asukkaan kaupungin koko luokassa merkittävät. Salmisen mukaan rakentamisen tarve on vuosien mittaan kasautunut.

– Puhutaan jopa 25–30 vuoden periodista ilman uudisrakentamista. Täällä on pitkään pärjätty vanhoilla tiloilla.

Pohjoiskehän koulu on mitoitettu kaikkiaan 550 oppilaan tarpeisiin. Henkilökunnan määrä uudessa koulussa on alkuvaiheessa noin 120.

Koulun rakennuttajana toimi Rauman kaupungin tilapalvelut, urakoitsijana Hartela Länsi-Suomi Oy ja suunnittelijana Arkkitehtisuunnittelu Mikko Uotila Oy.
Uusi koulu rakennettiin KVR-urakkana, jonka kokonaiskustannukset olivat noin 20 miljoonaa euroa.

Koulurakennuksen runko on betonia. Leveälautaisen puuverhoilun sävyt vaihtelevat vaaleasta tummanharmaaseen, ja tehosteväreinä on käytetty vihreää ja lämpimän keltaista.

Avointa tilaa tarpeen mukaan

Pohjoiskehän koulussa lähdettiin rakentamaan kokonaan uudenlaista oppimisympäristöä. Tämän päivän suuntauksen mukaisesti tilat on suunniteltu muuntojoustaviksi. Mallia on Salmisen mukaan kuitenkin sovellettu paikallisesti.

– Niin sanottua avointa tilaa on saatavilla, ja luokkatiloja voidaan yhdistää. Kuitenkin avoimuutta on rajattu sen verran, ettei ole kokonaan luovuttu mahdollisuudesta hyödyntää myös perinteistä luokkatilaa. Myös uutta opetusteknologiaa otetaan käyttöön, Salminen kertoo.

Koulussa opiskelee oppilaita ensimmäisestä kuudenteen luokkaan. Lisäksi siellä toimii kolme esiopetusryhmää sekä iltapäiväkerho. Yleisopetuksen kanssa samoissa tiloissa opiskelee myös erityisen tuen piirissä olevia oppilaita, joten mahdolliset pyörätuolin käyttäjät on otettu huomioon tilojen suunnittelussa.

Pohjoiskehän koulussa kukin ikäluokka opiskelee omassa korttelissaan, joita on kaikkiaan kolme (1.–2.-, 3.–4. ja 5.–6. luokat). Joka korttelin keskellä on avoin tila, keskustori, jonka ympärillä opetustilat sijaitsevat ja johon tiloja voidaan tarvittaessa yhdistellä lasiseiniä avaamalla.

Yhteisiin tiloihin kuuluvat kädentaitojen luokat, erityisoppilaiden kotitalousluokka, ruokasali sekä kolmeen osaan jaettava liikuntasali. Liikuntasalin ja ruokailutilan välinen seinä voidaan avata, mikä antaa lisää mahdollisuuksia salin käyttöön kouluajan ulkopuolella ja erilaisissa tilaisuuksissa. Ruokasalin läheisyydessä on iltapäivätoiminnan tiloja, jotka palvelevat myös esimerkiksi läksyjenlukutiloina.

Kaikki oppilastilat ovat yhdessä kerroksessa, ja toisessa kerroksessa sijaitsevat hallinnon ja oppilashuollon tilat.

Käytössä kestävä rakennus

– Koulun arkkitehtuurissa on tavoiteltu hyvää käyttörakennusta, joten toiminnallisuus on ollut tärkeä suunnittelua ohjaava tekijä. Pintojen on oltava kestäviä ja rakennuksen helposti ylläpidettävä, toteaa arkkitehtisuunnittelusta vastannut Mikko Uotila Arkkitehtisuunnittelu Mikko Uotila Oy:stä.

Kaikki oppilastilat ovat yhdessä kerroksessa, ja toisessa kerroksessa sijaitsevat hallinnon ja oppilashuollon tilat. Oppilaat kulkevat rakennukseen omien solujensa sisäänkäyntien kautta. Yleistyvän käytännön mukaisesti Pohjoiskehän koulu on kengätön koulu, jossa kengille ja ulkovaatteille on varattu omat säilytyspaikat sisäänkäyntien yhteyteen.

Piha-alue on suunniteltu siten, että saattoalueelta kulku jakautuu eri soluihin. Koulun keskellä oleva pääsisäänkäynti on käytössä vierailijoilla ja iltakäyttäjillä.

Koulun välituntialueet areenoineen palvelevat myös seudun asukkaiden lähiliikuntapaikkoina. Alkuperäisiin suunnitelmiin lisättiin matkan varrella täysimittainen jalkapallokenttä. Kevyen liikenteen tarpeet on otettu huomioon alueen liikennejärjestelyissä.

Rakennuksen julkisivun ilme on maanläheinen. Leveälautaisen puuverhoilun sävyt vaihtelevat vaaleasta tummanharmaaseen, ja tehosteväreinä on käytetty vihreää ja lämpimän keltaista. Sisätiloissa eri soluilla on omat tunnusvärinsä.

Lattiamateriaaleina on käytetty oppitorialueilla tekstiilimattoa, muualla polyuretaanipinnoitetta. Osassa koulutiloja on käytössä hygieenisyyttä edistäviä pintamateriaaleja. Ohjeistusta tähän on ollut kehittämässä Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Hygieniasta Liiketoimintaa -hanke.

Koulussa opiskelee oppilaita ensimmäisestä kuudenteen luokkaan. Lisäksi siellä toimii kolme esiopetusryhmää sekä iltapäiväkerho.

Työturvallisuus lähtee asenteista

Pohjoiskehän koulun rakentaminen käynnistyi vuoden 2018 alussa, ja urakkasopimuksen mukainen valmistumisaika oli vuoden 2019 elokuun lopussa. Urakoitsija kuitenkin sitoutui siihen, että rakennus olisi käytössä jo koulujen alkaessa, ja näin ollen valmistuminen aikaistui kuukaudella.

KVR-urakoitsija Hartela Länsi-Suomi Oy:n aluejohtaja Lauri Piitari kertoo, että tiukasta aikataulusta huolimatta hanke saatiin vietyä läpi ongelmitta. Onnistumisesta kertoo sekin, että Pohjoiskehän koulu palkittiin vuoden 2018 turvallisimpana rakennustyömaana Satakunnan alueella. Työtapaturmien määrä jäi nollaan, ja TR-mittauksella saatiin alueen parhaat tulokset.

Piitarin mukaan yhtenä tärkeänä keinona vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi ovat turvahavainnot.

– Tältäkin työmaalta tehtiin satoja havaintoja. Olennaista on, että ne eivät jää vain havainnoiksi, vaan kaikki myös käydään läpi. Havaintojen tekeminen on saatettava osaksi jokaisen normaalia työpäivää ja edesauttamaan turvallisuutta.

Oppilaat kulkevat rakennukseen omien solujensa sisäänkäyntien kautta. Yleistyvän käytännön mukaisesti Pohjoiskehän koulu on kengätön koulu, jossa kengille ja ulkovaatteille on varattu omat säilytyspaikat sisäänkäyntien yhteyteen.

Työturvallisuutta edisti Piitarin mukaan myös se, että tekijäjoukko tuntee toisensa ja näiden työtavat.

– Mukana on ollut kokeneita työntekijöitä, jotka ovat olleet meillä todella pitkään töissä. Lisäksi meillä on tutut paikalliset aliurakoitsijat, joiden kanssa olemme työskennelleet jopa kymmeniä vuosia.

Vastaava mestari Toni Raita oli vastaanottamassa Talonrakennusteollisuuden työturvallisuuspalkintoa jo kolmatta kertaa. Hänen mukaansa työturvallisuus lähtee jokaisella työntekijällä jo tavasta ajatella ja toimia.

– Koetamme muuttaa asennepuolta ja tuoda sitä osaksi työntekoa. Aina kun jotain tehdään, on ajateltava mitä ollaan tekemässä. Jos ajatuksessa tulee pienikin herpaantuminen, riskin määrä kasvaa huomattavasti, Raita toteaa.

Liikuntasali on jaettavissa kolmeen osaan. Liikuntasalin ja ruokailutilan välinen seinä voidaan avata, mikä antaa lisää mahdollisuuksia salin käyttöön kouluajan ulkopuolella ja erilaisissa tilaisuuksissa.

Suunnittelijalle selkeä kohde

Pohjoiskehän koulu koostuu kolmesta rakennuslohkosta, ja rakennusvaiheessa työt rytmitettiin etenemään systemaattisesti lohkoittain. Rakentamisessa noudatettiin P1-puhtausluokkaa.

Koulurakennuksen runko on betonia, ja ulkoverhous on tehty valmiiksi maalatuista puuelementeistä. Alapohjana on maanvarainen teräsbetonilaatta. Välipohjassa on käytetty esijännitettyjä betoniontelolaattaelementtejä.

Rakennesuunnittelija, SWECO Rakennetekniikka Oy:n Juha Junttila toteaa, että suunnittelijan kannalta koulurakennus oli varsin selkeä kohde.

– Haastetta aiheutti lähinnä puuelementeistä koostuvien ulkoseinien detaljisuunnittelu, jotta ulkovaipasta saatiin tiivis. Mittausten perusteella siinä kuitenkin onnistuttiin. Sama haaste koski kattorakenteita.

Rauma ei ole poikkeus siinä, että koulurakentamiseen kohdistuu suurta mielenkiintoa muun muassa vanhojen koulujen sisäilmaongelmien vuoksi. Junttilan mukaan erityistä huomiota kiinnitettiinkin siihen, että kaikki ratkaisut tehtiin tilojen terveellisyyttä silmällä pitäen.

Rakennus on liitetty kaukolämpöverkkoon, ja koulutiloissa on vesikiertoinen patterilämmitys. Ilmanvaihto on hoidettu yhteensä kahdeksalla ilmanvaihtokoneella. Koulun katolle on asennettu 40 kilowattipeakin aurinkosähköjärjestelmä.

– Suunnittelun ohjaus oli tässä hankkeessa tilaajan puolelta poikkeuksellisen hyvä, joten oli helppoa lähteä liikkeelle. Tilaajan, rakennusliikkeen ja suunnittelijoiden kesken yhteistyö toimi hyvin, toteaa LVI-suunnittelija Riku Lehtonen Insinööritoimisto Juhani Lehtonen Oy:sta.

Avointa tilaa on saatavilla, ja luokkatiloja voidaan yhdistää. Kuitenkin avoimuutta on rajattu sen verran, ettei ole kokonaan luovuttu mahdollisuudesta hyödyntää myös perinteistä luokkatilaa.

Teksti Hanna Perkkiö | Kuvat Esa Kyyrö

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail