Työryhmä: Kiertotaloudesta Suomen talouden perusta vuoteen 2035 mennessä

Kiertotalouden ohjelmaehdotuksessa on suosituksia ja 41 toimenpide-ehdotusta. Ohjelmaehdotusta on valmistellut noin 250 hallinnon, järjestöjen, elinkeinoelämän sekä tutkimuslaitosten edustajaa.

– Kiertotalousohjelma on laaja-alainen, ja sen tavoitteet tukevat Suomen edelläkävijyyttä. Se mahdollistaa toteutuessaan kestävän hyvinvoinnin rakentamisen. Tarvitsemme koko suomalaisen yhteiskunnan muutoksen, jotta lineaarisesta taloudesta voidaan siirtyä ympäristö- ja taloushaasteisiin ratkaisuja tarjoavaan kiertotalouteen, ohjausryhmän puheenjohtaja Reijo Karhinen toteaa.

Ohjausryhmä ehdottaa, että vuonna 2035 primääriraaka-aineiden kotimainen kokonaiskulutus ei ylitä vuoden 2015 tasoa. Lisäksi ohjelmassa ehdotetaan, että resurssituottavuus ja materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistuvat vuoteen 2035 mennessä.

– Suomi on vasta kiertotalouden alkutaipaleella. Ilmastopolitiikassa on nähty, miten määrälliset tavoitteet vauhdittavat ja konkretisoivat työtä. Siksi myös kiertotaloustyöhön tarvitaan nyt konkreettiset tavoitteet. Kestävyyskriisin ratkaisemiseksi Suomi tarvitsee uuden suunnan, johon kiertotalousohjelma antaa askelmerkit. Niiden toteuttamiseen tarvitaan niin valtiota kuin kuntia sekä yrityksiltä uudenlaista tuotesuunnittelua, innovaatioita ja yhteistyötä, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen toteaa.

– Digitalisaation tukema kiertotalous on merkittävä työkalu ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, kun uudistamme taloutta ja elvytämme sitä koronaepidemian jälkeen. Työ- ja elinkeinoministeriö ja Business Finland tukevat teollisia kiertotalouden investointeja, joiden tämän vuoden hauista kuulemme alkuvuoden aikana, valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen sanoo.

Työryhmän mukaan kiertotalouden eteneminen edellyttää palvelullistamista yritys- ja kuluttajamarkkinoille: yritykset ja kotitaloudet saavat tuotteen tuoman hyödyn ilman, että heidän täytyy itse omistaa tai ylläpitää tuotetta. Palvelullistamista täytyy tukea kehittämällä lainsäädäntöä, taloudellisia kannusteita ja verotusta.

Materiaaleihin ja tuotteisiin liittyvä tieto lisää niiden tehokasta käyttöä ja arvoa, työryhmä toteaa. Ilman tietoa materiaalivirrat eivät kierrä tehokkaasti ja turvallisesti käyttäjien kesken eikä kiertotalous onnistu. Työryhmän mukaan Suomi voi olla edelläkävijä kehittämällä  kiertotalouteen sovellettavaa data-arkkitehtuuria eurooppalaisilla yhteistyöalustoilla.

Ohjelma nostaa kiertotalouden yhteiskunta- ja elinkeinopolitiikkaa ohjaavaksi strategiseksi painopisteeksi. Verotuksen, lainsäädännön ja julkisten investointien on tuettava kiertotaloutta, työryhmä toteaa. Sen mukaan kiertotalouteen pitää ohjata julkista rahoitusta kuten EU:n elpymisinstrumentin rahoitusta.

Työryhmän mukaan Suomeen on perustettava ekosysteemien kehitys- ja kasvukiihdyttämöjä ja julkisella sektorilla on hankittava ja suunniteltava vähähiilisiä kiertotalousratkaisuja rakentamisessa, liikkumisessa sekä energia- ja infrastruktuurihankkeissa. Kuntien ja alueiden ehdotetaan sisällyttävän kiertotalous osaksi kuntastrategiaa, johtamista ja budjetointia.  Rakentamisen ympäristövaikutusten vähentämiseksi ohjelmassa suositellaan valtionhallintoa, kuntia ja alan yrityksiä ottamaan käyttöön taloudellisia kannusteita ja hankintakäytäntöjä, jotta alalle syntyy kilpailua hiilineutraalin kiertotalouden ratkaisuilla. Myös rakentamisen ja kaavoituksen ohjausta pitää kehittää kiertotaloutta tukevaksi. Ohjelma suosittelee kaikkia kiinteistönomistajia tehostamaan tilojen käyttöä ja vähentämään niiden vajaakäyttöä.