Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA on jakanut energia-avustusta vuodesta 2020 lähtien. Vuoden 2023 avustusbudjetti on lähes 100 miljoonaa euroa. Tuoreen tutkimuksen mukaan avustuksen jakoon tarvitaan merkittäviä muutoksia, jotta avustuksella olisi suurempi vaikutus energiatehokkuuden parantumiseen koko asuinrakennuskannassa.
Energia-avustuksen vaikutuksia asuinrakennusten energiaremontteihin ja tuen kustannustehokkuutta on tutkittu Kohti hiilivapaita koteja -hankkeessa. Tutkimusten perusteella on laadittu julkaisu, jossa esitetään suositukset energiakorjausten avustuksen kehittämiseksi.
Hankkeessa tehdyn kyselytutkimuksen perusteella 2/3 energia-avustusta saaneista remonteista olisi toteutunut ilman tukeakin. Lisäksi selvisi, että avustuksen avulla on pääosin käynnistynyt hankkeita, joissa toteutetaan vain yksittäisiä toimenpiteitä: noin puolessa energia-avustusta saaneista taloyhtiöistä toteutettiin kyselyn mukaan vain yksi toimenpide, tyypillisesti lämmitysjärjestelmän vaihto.
Suomen ympäristökeskuksen mukaan yhtenä ongelmana on, että hankkeen tukikelpoisuutta arvioidaan suhteessa rakennuksen alkuperäiseen energiatehokkuuteen. Useissa kohteissa yksikin toimenpide voi tällöin riittää tukikelpoisuuteen, jos rakennus on jo aiemmin siirtynyt esimerkiksi kaukolämpöön öljylämmityksestä. Tällöun energiatehokkuuden paraneminen näyttää suuremmalta kuin se oikeastaan on.
— Nykymuotoinen energia-avustus ei kannusta perusteellisiin energiaremontteihin, joissa parannetaan rakennuksen energiatehokkuutta merkittävästi. Tutkimustulostemme perusteella pieneen korjaukseen on saanut suhteellisesti jopa kaksi kertaa enemmän tukea kuin kokonaisvaltaiseen remonttiin, Suomen ilmastopaneelin jäsen ja Tallinnan teknillisen yliopiston ja Aalto-yliopiston professori Jarek Kurnitski sanoo.
Tutkimushankkeen suosituksissa esitetään avustuksen yksinkertaistamista ja tuen ehdoksi lopputulokselle asetettavaa energiatehokkuuden tavoitetta.
— Me esitämme, että avustusta saisi kaikista tukikelpoisista toimenpiteistä 30 %, jos rakennus korjataan tavoite-energialukuun, Kurnitski toteaa.
Tutkimuksen mukaan eniten tukea energiaremontteihin tarvitsevat pienituloiset, jotka asuvat usein heikon energialuokan asunnoissa ja alueilla, joilla asuntojen arvo on alhainen. Hankkeen tulosten perusteella energia-avustus on tähän asti ohjautunut keskimäärin enemmän hyvätuloisille asukkaille ja arvokkaille asuinalueille.
— Taloyhtiöille pitäisi kehittää tuen kanssa yhdessä toimiva lainantakausjärjestelmä, jolla voidaan varmistaa rahoitus energiakorjauksille. Vastaava malli on saanut Virossa energiakorjaukset liikkeelle myös lähtökohtaisesti huonokuntoisissa lähiöissä, Suomen ympäristökeskuksen tutkija Jouni Räihä kertoo.
Uudistusehdotuksen mukaan energiaremonteille asetettaisiin kunnianhimoinen energiatehokkuuden E-luku, johon jokaisen avustettavan kohteen olisi korjauksen jälkeen päästävä. Avustusta jaettaisiin aina 30 % kaikista avustuskelpoisista toimenpiteistä. Tiedot tehdyistä toimenpiteistä ja energiankulutuksesta ennen ja jälkeen kerättäisiin ja julkaistaisiin taloyhtiöiden osalta avoimesti.
Lisäksi uudistuksessa varmistettaisiin energiakorjauksen rahoitus muun muassa lainantakausten muodossa, mukautettaisiin uudisrakentamissa käytetyn E-luvun laskenta korjausrakentamiseen ja varmistettaisiin, että avustetuissa kohteissa on remontin jälkeen hyvät asumisolosuhteet muun muassa ilmanvaihdon ja lämpöviihtyvyyden osalta. Koulutettu tekninen konsultti varmistaisi kunkin hankkeen toimivuuden.
Kohti hiilivapaita koteja -hanketta koordinoi Helsingin yliopisto, ja hankkeessa on tutkijoita Suomen ympäristökeskuksesta (Syke), Luonnonvarakeskuksesta (Luke), Vaasan yliopistosta ja Tallinnan teknillisestä yliopistosta (TalTech). Kumppanikaupunkeja ovat Helsinki, Joensuu, Turku ja Vantaa. Hankkeen toteutukseen osallistuu myös lukuisia yhteistyökumppaneita yhteiskunnan eri alueilta ja tasoilta, yrityksistä ministeriöihin ja kansainvälisiin asiantuntijoihin. Hanke saa rahoitusta strategisen tutkimuksen neuvostolta (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.
