Liikenteen, rakentamisen ja teollisuuden alojen sähköistämisen myötä Euroopasta voi tulla ensimmäinen maanosa, joka on hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Suomi ja Pohjoismaat ovat jo muuta Eurooppaa edellä esimerkiksi lämmitysmuodoissa.
Kuva: Kasvihuonekaasujen päästöjen vähennykset vuosien 2020-2050 välillä alojen sähköistämisen myötä. Vertailukohteena Pohjois-Euroopan maiden, kuten Saksan ja Iso-Britannian keskimääräiset päästöt.
Lähde: BloombergNEF. Huom. kuvan luvuissa on laskettu, että rakennusten lämmitykseen käytetään mahdollisimman paljon vihreää kaasu- tai vetyenergiaa.
Tutkimusraportin Sector Coupling in Europe: Powering Decarbonization ovat tuottaneet yhteistyössä tutkimuslaitos BloombergNEF, energianhallintayhtiö Eaton sekä vesivoimayhtiö Statkraft. Koko raportti on ladattavissa osoitteesta: https://data.bloomberglp.com/professional/sites/24/BNEF-Sector-Coupling-Report-Feb-2020.pdf.
Liikenteen, rakentamisen ja teollisuuden sähköistäminen voi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä Euroopassa jopa 60 prosenttia vuosien 2020–2050 välillä, kertoo tutkimuslaitos BloombergNEF:n (BNEF) julkaisema tuore tutkimus.
“Energiankäyttösektoreiden yhdistäminen, eli sähköistäminen, helpottaisi huomattavasti eri valtioiden päästövähennystavoitteiden saavuttamista. Tämä vaatii, että eri alat alkavat hyödyntää vähähiilisiä energialähteitä, kuten sähköntuotannossa ja energia-alalla on jo tehty”, sanoo BNEF:n globaalin politiikan analysoinnista vastaava Victoria Cuming.
Tutkimuksen mukaan sähköistäminen voi tapahtua joko suoraan tai epäsuorasti. Suorassa sähköistämisessä pyritään kasvattamaan sähköautojen määrää mahdollisimman paljon ja lisäämään sähköisten lämmitysjärjestelmien määrää rakennuksissa ja teollisuudessa. Keski-Euroopassa rakennuksia lämmitetään pääasiassa kaasulla ja öljyllä. Suomessa ja Pohjoismaissa tilanne on päinvastainen: täällä lämmittäminen tapahtuu jo enimmäkseen kaukolämmöllä ja sähköllä.
Yksi epäsuorista keinoista on vihreän vetyenergian hyödyntäminen, jota voidaan käyttää lämpöenergian lähteenä muun muassa teollisuuden prosesseissa, jotka muuten hyödyntävät fossiilisia polttoaineita.
”Osittain huonossa maineessa olleet kaukolämpö ja sähkölämmitys sekä hukkalämmön hyödyntäminen ovat avainasemassa hiilineutraaliin energiajärjestelmään siirtymisessä Euroopassa. Suomessa myös kaukolämmön tuotannon on siirryttävä entistä puhtaampiin tuotantomuotoihin. Liikenteen polttoaineista tuskin voi luopua kokonaan, joten biopolttoaineiden jakeluketjun ja tuotannon lisäämiseen pitää panostaa”, sanoo Eatonin teknologiajohtaja Janne Paananen.
Tutkimuksessa arvioidaan, että energian tuotantokapasiteettia täytyy kasvattaa 75 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, jos uudet toimialat sähköistävät toimintaansa. Suurin osa tarvittavasta lisäenergiasta tuotettaisiin aurinko- ja tuulivoiman avulla. Myös sähköverkon joustavuutta, eli kykyä kestää sähkön kysynnän ja tuotannon lyhyen aikavälin vaihtelua, täytyy kohentaa, koska lämmityksessä ja liikenteessä kulutetaan sähköä eri tavalla. Toisaalta sähköistetyt toimialat voivat luoda joustavuutta muokkaamalla kulutustapojaan uusien käytäntöjen ja teknologioiden avulla.
”Tulevaisuudessa sähköverkkoon tarvitaan lisää investointeja, sillä alojen sähköistäminen vaikuttaa koko verkkoon. Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt ovat jo julkistaneet erilaisia toimenpiteitä uusiutuvan energiatuotannon varalle. Sähköjärjestelmä tarvitsee tulevaisuudessa enemmän joustoa. Akustoilla ja rakennusten lämpö- ja sähkövarastoilla on tässä iso rooli”, Paananen sanoo.
Sähköistämisen myötä liikenteen, rakentamisen ja teollisuuden vaatimasta kokonaisenergiasta jopa 60 prosenttia voitaisiin tuottaa sähköllä, nyt kysyntä on vain 10 prosenttia. Aloja on vaikeaa saada täysin päästöttömiksi esimerkiksi lentoliikenteen, rahtilaivojen, pitkien maantiekuljetusten ja teollisten valmistusprosessien vuoksi. Myös paljon päästöjä aiheuttavien tuotteiden korvaaminen kokonaan uusilla tuotteilla vie aikaa.
Sähköistäminen vaatii kannustimia
Tutkimuksen mukaan päästöjen vähentämiseksi eri valtioiden pitää esittää kunnianhimoisia tavoitteita sähköistämisen onnistumiseksi ja tuoda markkinoille erilaisia teknologioita, kuten hiilidioksidin talteenottoa ja hyötykäyttöä. Kasvava energiatarve tulee ratkaista mahdollisimman puhtaalla energialla.
“Jotta päästöjä voidaan vähentää, on poistuttava siiloista ja tehtävä asioita järkevästi kokonaisuuden kannalta. Suomen teollisuus palvelee globaalia markkinaa, ja myös teollisuuden päästöjä pitää miettiä globaalisti. Puhtaampaan tuotantoon pitää kannustaa. Sanktiot voivat heikentää kilpailukykyä, jolloin tuotanto voi siirtyä muualle, ja pahimmassa tapauksessa se saastuttaa entistä enemmän. Samalla vaikutus kansantalouteen voi olla negatiivinen”, Paananen sanoo.
