Viimeisimmät julkaisut

Turun Kurjenlinna komeampana kuin koskaan

Turun Kurjenmäessä sijaitseva 120-vuotias Kurjenlinna on saanut uuden elämän asuin- ja toimistotalona. Köyhäintaloksi aikoinaan tehty rakennus saneerattiin sen historiaa kunnioittaen. Uusrenessanssia edustava Kurjenlinna kätkee sisäänsä nykyaikaisen talotekniikan ja modernit energiaratkaisut.

Parvekkeiden metallikaiteen malli on vuodelta 1894.

Kurjenlinnan omistaa turkulainen Vuokrakartio Oy, joka osti Kurjenmäen 2,7 hehtaarin alueen Turun kaupungilta vuonna 2017. Yhtiön toimitus­johtaja Niko Lappalainen kertoo yrityksen kiinnostuneen historiallisesti arvokkaan alueen kehittämisestä etenkin sen vanhojen rakennusten vuoksi.

Kurjenlinnan juuret ulottuvat 1890-luvulle, jolloin kaupungin itäpuolelle päätettiin rakentaa köyhäintalo. Ruotsalaisen arkki­tehti J.E. Stenbergin suunnittelema talo valmistui vuonna 1898. Sen viereen rakennettiin Turun kaupunginarkkitehtina toimineen Arthur Kajanuksen suunnittelema rakennus vuonna 1903. 

– Kurjenmäki oli silloin kaupungin takamaata. Sen vieressä meni ainoa Turusta itään johtanut maantie, Uudenmaantie. Toisella puolella aluetta, nykyisen Kaskentien suuntaan, oli peltoa. Köyhäintaloon liittyvässä työlaitoksessa tehtiin kädentaitoja vaativia tehtäviä: siellä olivat muun muassa leipomo, pesula ja puutyöverstas. Tontilla harjoitettiin myös maanviljelyä, ja Kurjenmäellä oli niin navetta, sikala kuin muitakin maatalous­rakennuksia, Niko Lappalainen kertoo.

Kurjenlinnan kaksi rakennusta yhdistettiin väliosalla yhdeksi kokonaisuudeksi 1950-luvulla. Talo toimi pitkäaikaissairaiden hoitoyksikkönä vuoteen 2009 asti, minkä jälkeen se oli tyhjillään ennen siirtymistä Vuokrakartion omistukseen.

Neljäkerroksinen Kurjenlinna on laajuudeltaan noin 6000 bruttoneliömetriä, josta huoneistoalaa on noin 4000 neliömetriä. 

Tiiliseinään tehtiin perinteinen kolmikerrosrappaus ja pinta maalattiin kalkkimaalilla. Kurjenlinnan julkisivun päävärinä on keltainen ja koristeaiheet ovat valkoiset. Monimuotoinen katto on sauma­peltiä, joka maalataan mustaksi.

Valtava määrä työtä ja useita vaiheita

Saneeraushankkeen pääsuunnittelusta vastasi arkkitehti Sami Lehtniemi ARK Takala Oy:stä, josta hankkeessa oli mukana usean hengen työryhmä. Lehtniemi toteaa, että yli satavuotiaan rakennuksen saneeraus vaati valtavan määrän työtä ja hankkeeseen sisältyi useita vaiheita. 

– Tavoitteena oli palauttaa vanhan talon henki. Se oli kadonnut vuosikymmenten aikana tehtyjen korjausten ja muutosten alle. Alkuperäisen ilmeen palauttamiseksi tehtiin monia luonnoksia ja toteuttamiseen tarvittiin kaikilta urakoitsijoilta paljon käsityötä.

Rakennus kuuluu rakennushistoriallisesti merkittävään kokonaisuuteen, ja se on suojeltu, joten museokeskuksen kanssa käytiin tiivistä vuoropuhelua.

Noin 20 miljoonaa euroa maksanut Kurjen­linnan saneeraus toteutetaan tavoitehintaisena projektinjohtourakkana. Urakoitsijana toimii Rakennuspalvelu J. Martti & Co Oy. Työpäällikkö Niko Nordbäck toteaa urakkamuodon sopivan hyvin Kurjenlinnan kaltaiselle kohteelle.

– Näin isoon saneeraukseen ryhdyttäessä ei aina etukäteen tiedetä, mitä tulee vastaan.  Projektinjohtourakoitsijan roolia hankaloitti se, että hyppäsimme liikkuvaan junaan. Hanke oli jo käynnissä, kun solmimme sopimuksen joulukuussa 2018.

B-portaan komea sisääntuloaula on paikalla, jossa ennen oli rakennukset yhdistänyt väliosa.

Saneerauksen laajuudesta kertoo se. että työmaan päivävahvuus on ollut enimmillään noin 120 henkilöä ja hankkeessa on ollut mukana yli 50 alihankkijaa. Nordbäckin mukaan käsityötä vaatineisiin urakoihin oli joskus vaikea löytää tekijöitä kohtuullisin kustannuksin. 

– Erikoisosaaminen ja uskallus tarttua haastavaan kohteeseen on vähentynyt, mikä heijastui myös hinnoitteluun. Tilaajan kanssa käytiin usein neuvotteluja laatutasosta ja kustannuksista, mitä kautta löydettiin sopivat ratkaisut.  

Vanhasta jäljellä runko ja kantavat rakenteet

Kurjenlinnassa alkoivat purkutyöt vuoden 2018 alussa.

– Osa rakennuksesta oli surkeassa ja osa umpisurkeassa kunnossa, Niko Lappalainen kuvailee lähtötilannetta.

– Saneeraukseen mahtuu kaikennäköistä vastoinkäymistä. Meillä oli pitkä lista sellaista, joka voitaisiin mahdollisesti säästää, mutta mitään ei voinut jättää. Rakennuksesta purettiin kaikki pois runkoa ja kantavia rakenteita lukuun ottamatta.

– Haitta-aineita oli koko värisuora: kreosootista pikipaperiin ja tervasta asbestiiin. Alakerrassa oli lattian alla pilaantunutta maata mikrobeineen ja yläkerroksissa koksi­kuonaa, eli kaikkea mahdollista, mitä on vuosikymmenten aikana käytetty.

Pääsuunnittelija Sami Lehtniemi kertoo, että suunnittelutyön pohjaksi talo laserkeilattiin ja vietiin tietomalliin.

Porrashuoneissa menneeseen aikaan viittaavat ruutulattia ja asuntojen peiliovet. Käytävätilat noudattavat talon vanhaa rakennetta. Asuntojen paikoilla olivat ennen potilashuoneet.

– Vanhoja piirustuksia oli olemassa, mutta rakennusta oli korjattu ja laajennettu useasti vuosikymmenten aikana, joten niitä ei voinut juuri hyödyntää. Löytöjäkin toki tehtiin, kuten alkuperäisen parvekekaiteen malli vuodelta 1894.

Kuten arvata saattaa, niin kutsutuilta yllätyksiltä ei vältytty ja suunnitelmia päivitettiin matkan varrella. Rakennesuunnittelusta vastannut Jukka Sillanpää Swecolta toteaa tämän olleen tiedossa jo työhön ryhdyttäessä ja siihen oli varauduttu. 

– Kurjenlinna oli läpikäynyt valtavasti muutoksia, joista etenkään 1950-luvulla toteutetut remontit eivät tulisi tänä päivänä kysymykseen. Koska muutoksista ei ollut minkäänlaisia dokumentteja, mentiin ikään kuin sokkona eteenpäin. Vasta purkutöiden edetessä nähtiin, mitä kaikkea oli aikoinaan tehty.

Työpäällikkö Niko Nordbäck toteaa, että vaativassa korjaushankkeessa korostui rakenne­suunnittelijan kokemus ja pätevyys.

– Vastaan tuli paljon kysymyksiä, joihin saimme nopeasti vastaukset ja työmaalla päästiin eteenpäin.

Yksi isoimmista suunnitelmiin tulleista muutoksista koski välipohjia.

– Vanhat puuvälipohjat oli alun perin tarkoitus säilyttää. Ne jouduttiin purkamaan, koska lattiamateriaalina oli käytetty asbestipitoista massaa, jonka poistaminen lankuista ja hirsistä ei onnistunut. Uudet välipohjat tehtiin betonista, mikä on kestävä ja kosteusturvallisuuden kannalta hyvä ratkaisu, Jukka Sillanpää sanoo.

Kurjenlinnan vuokrattavat toimistotilat sijaitsevat talon keskellä B-portaassa. Toimistoille on varattu 30 prosenttia peruskorjatuista tiloista.

Haluatko lisää tietoa Suomen hienoimmista hankkeista?

Saneeraus perinteitä vaalien

Toimitusjohtaja Niko Lappalainen kertoo, että historiallisesti arvokas rakennus haluttiin uudistaa niin perinteisesti kuin mahdollista. 

Rakennuksen perustukset ovat luonnon­kiveä ja ulkoseinät tiiltä. Vanha rappauspinta poistettiin piikkaamalla. Tiiliseinään tehtiin perinteinen kolmikerrosrappaus ja pinta maalattiin kalkkimaalilla. 

Lappalainen korostaa seinärakenteen hengittävyyttä, joten villoja tai muita eristeitä ei ole käytetty ulko- eikä sisäpuolella. Seinien tiiveydestä ei tarvinnut tinkiä, vaan mittaus antoi hyvät lukemat.

Kurjenlinnan julkisivun päävärinä on keltainen ja koristeaiheet ovat valkoiset. Koristeaiheista tehtiin ennen vanhan rappauspinnan poistamista sapluunat, joten ne on toteutettu alkuperäisten mukaisesti.

Uudet puuikkunat ovat vanhan mallin mukaisesti kaarevat ja korkeat ristikko­ikkunat. Niiden yläpuolella on hienot tiili­holvaukset. Kiinteistön monimuotoinen katto on sauma­peltiä, joka maalataan mustaksi.

Julkisivussa korostuu B-portaan uusi sisäänkäynti, jonka yläpuolella on parveke. Se noudattaa detaljeineen rakennuksen ilmettä.

Asuntoja ja toimistoja

Kurjenlinnassa asuntojen osuus on 70 ja toimistotilojen 30 prosenttia. Nämä kaikki ovat vuokrakohteita.

Kurjenlinnan toimistotilat sijaitsevat talon keskellä B-portaassa. Komeaksi rakennettu porrashuone on talon vanha nivelosa.

Kylpyhuoneeseen viimeisteltyä ilmettä tuovat mustavalkoiset lattialaatat ja seinän viereen asennettu linjalattiakaivo.

Kurjenlinnan 65 asunnoista valtaosa on yksiöitä ja kaksioita, mutta talossa on myös neljä yli 95 neliön asuntoa. Huoneistojen koko vaihtelee 25 neliömetristä 97,5 neliömetriin.

Saneerauksessa rakennuksen kaikki seinät hiekkapuhallettiin paljaalle tiilipinnalle.

– Vanhojen huoneiden väliseinät sopivat hyvin asuntojen huonerakenteisiin, joten uusia väliseiniä ei juuri jouduttu rakentamaan. Myös ne muurattu tiilestä, Jukka Sillanpää kertoo.

Vanhat sisäseinät ovat vinot ja tämän annetaan myös näkyä. Seinissä on laastipinta, eikä kipsilevyjä ole käytetty.

Huonekorkeus on yli kolme metriä. Talon historiasta kertovat muun muassa tiiliseinät ja paikoin sisäkattoon jätetyt hirsipalkit. Paksun ulkoseinän ansiosta tilaa on myös ikkunapenkeille. 

Uusinta teknologiaa ja uusiutuvaa energiaa

Kurjenlinnassa on hyödynnetty uusinta talo­tekniikkaa ja ilmastoystävällisiä energia­ratkaisuja. Rakennuksessa on älykäs lämmitys-, jäähdytys- ja ilmanvaihtoratkaisu.

– Tekniikka on viritetty huippuunsa, Niko Lappalainen toteaa.

Maalämpöä tuottaa pihaan poratut 18 kaivoa, joiden syvyys on noin 300 metriä.

– Kellarissa on kolme maalämpöpumppua ja neljännelle on putket valmiina. Maa­lämpöä täydentää poistoilman lämmön talteenotto. Ilmanvaihtokoneet ovat ylimmässä kerroksessa, josta LTO:n neste kiertää putkistoa pitkin kellarissa oleville pumpuille luovuttaen lämpöä.

Kesäaikana järjestelmä hoitaa tilojen jäähdytyksen. Toimistoissa on säteilyjäähdytys.

– Talotekniikka vaikutti siihen, että päädyimme sijoittamaan toimistotilat päällekkäisiin kerroksiin. Ilmanvaihdolle on eri vaatimukset toimistoissa kuin asunnoissa.

Talossa on vesikiertoinen lattialämmitys. Ainoastaan muutamaan paikkaan jouduttiin asentamaan patteri.

Kurjenlinnan 65 vuokra-asunnosta valtaosa on yksiöitä ja kaksioita, mutta talossa on myös neljä yli 95 neliön asuntoa. Huonekorkeus on yli kolme metriä. Talon historiasta kertovat muun muassa tiiliseinät ja paikoin sisäkattoon jätetyt hirsipalkit.

Vuokrakartiolle on ehtinyt kertyä kokemusta uusista talotekniikka- ja energiaratkaisuista myös muissa kohteissa. 

– Kiinteistöissämme on tänä päivänä sekä maalämpö- että vesi-ilmalämpöpumppuja. Energiatehokkuusinvestoinnit ja automatiikka eivät tarkoita sitä, että talvella täytyy palella ja kesällä hikoilla. Päinvastoin, niillä saadaan optimaaliset ja miellyttävät sisäolosuhteet sekä asuin- että toimistotiloihin, Niko Lappalainen sanoo.

Vuokrakartio on aikaisemmin kunnostanut uuteen käyttöön Pyrkijän polkupyörätehtaan ja Triumphin vanhan liivitehtaan.

Kurjenlinna on alueen helmi 

Melkein kolme vuotta jatkunut Kurjen­linnan saneeraus on loppusuoralla. A-rapun asuntoihin ja B-rapun toimistotiloihin on jo muutettu. C-rapun asunnoissa työt vielä jatkuvat, ja valmista on määrä olla tämän vuoden puolella.

Hankkeessa mukana olleet ovat tyytyväisiä sen onnistumiseen ja painottavat yhteistyön merkitystä.

– Projektissa on korostunut hyvä ja aito yhteistyö tilaajan kanssa. Tilaaja on ollut kiinnostunut kohteen saneeraamisesta yksityiskohtia myöten ja halunnut remontoida rakennuksen viimeisen päälle vanhaa kunnioittaen ja uutta yhdistäen. Lopputuloksena on hieno kokonaisuus, jonka takana kehtaa seisoa, Niko Nordbäck toteaa.

Hänen mukaansa työmaalla työskentelevällä projektinjohdolla on ollut iso rooli vaativassa hankkeessa.

– Saneeraukseen työmaalla oli kiinnitettynä vastaava työnjohtaja, kolme työmaa­insinööriä ja nokkamies. Henkilökunta ansaitsee erityisen kiitoksen hyvin tehdystä työstä, Nordbäck sanoo.

Uudet puuikkunat ovat vanhan mallin mukaisesti kaarevat ja korkeat. Niiden yläpuolella on tiili­holvaukset.

Rakennesuunnittelija Jukka Sillanpää sanoo, että remontti on kaikin puolin onnistunut. Lopputuloksena on todella hieno ja hyvä rakennus, josta voi olla ylpeä. 

Arkkitehti Sami Lehtniemi toteaa, että Kurjenlinna on alueensa helmi.

– Muutos entiseen verrattuna on melkoinen, kun rapistuneesta köyhäintalosta tehtiin upea asuin- ja toimistorakennus.

Kurjenmäen kehittäminen jatkuu

Kurjenmäen vanhat rakennukset on merkitty yleiskaavassa säilytettäviksi kohteiksi. Kurjenlinnan lisäksi alueella on kolme muuta isoa kivirakennusta.

Arthur Kajanuksen suunnittelema työ­laitos on rakennus numero 31, joka on valmistunut 1890-luvulla. Niko Lappalainen kertoo, että talossa on alkamassa linjasaneeraus.

Vuokrakartion suunnitelmissa on rakentaa alueelle myös kolme uudisrakennusta, jotka muistuttavat vanhoja taloja tiilijulkisivuineen, harjakattoineen ja ristikkoikkunoineen. n

Teksti: Irene Murtomäki | Kuvat: Aki Aro

FacebooktwitterredditpinterestlinkedinmailFacebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Näköislehden tilaus

Haluatko Projektiuutiset näköislehden sähköpostiisi?

Tilaa näköislehti sähköpostiisi tästä >>