Teksti: Irene Murtomäki, kuvat: Aki Aro
Senaatti-kiinteistöjen hallussa olevan Turun Akatemiatalon kunnostus lähti liikkeelle vuosikymmenen vaihteessa. Rakennuksen edellinen laaja peruskorjaus oli tehty vuosina 1975–1978.
– Tekniset järjestelmät olivat tulossa käyttöikänsä päähän. Lisäksi hovioikeuden työtilat kaipasivat muutoksia ja modernisointia, Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Tarja Hietamäki kertoo.
Peruskorjauksella parannettiin talon toimivuutta, turvallisuutta ja terveellisyyttä. Talossa uusittiin ilmanvaihto-, sähkö- ja tietoliikennejärjestelmät sekä vesi- ja viemärijärjestelmät.
Rakennuksen bruttopinta-ala on noin 8600 neliömetriä. Akatemiatalo on pääosin hovioikeuden käytössä. Saneerauksessa työtilat mitoitettiin sadalle henkilölle, joten aikaisemmin kolmessa paikassa toiminut hovioikeus pääsi muuttamaan saman katon alle. Lisäksi Akatemiatalossa on juhlasalitilat, joista on tehty sopimus yksityisen toimijan kanssa.
Turun Akatemiatalon peruskorjauksen hankesuunnittelu käynnistyi vuonna 2011, minkä jälkeen työ jatkui korjaussuunnitteluna. Korjaustyöt kohteessa alkoivat vuoden 2014 lopussa. Remontti kesti kolme vuotta, ja joulukuussa 2017 Turun Akatemiatalo vihittiin uudelleen käyttöön.
Rakennuksen 15 miljoonaa euroa maksanut peruskorjaus toteutettiin projektinjohtopalveluna. Projektinjohtopalvelun tuottajana toimi A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy. Pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastasi Sigge Arkkitehdit Oy ja rakennesuunnittelusta A-Insinöörit Suunnittelu Oy.
Uusi tekniikka ja muutostyöt sulautuvat vanhaan
Turun Akatemiatalo on suojeltu S1-luokituksella, joten Museovirasto oli vahvasti mukana peruskorjauksessa. Tarja Hietamäen mukaan yhteistyö toimi mallikkaasti ja keskusteluja käytiin niin rakenteellisista ratkaisuista kuin värimaailmastakin. Työvaiheet myös dokumentoitiin tarkasti Museoviraston ohjeiden mukaisesti.
Uuden talotekniikan sovittamisessa arvokkaisiin tiloihin oli omat haasteensa muun muassa kattojen koristemaalausten vuoksi.
– Teimme jo remontin alkuvaiheessa päätöksen, että ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa tekniikka viedään pääosin lattian alla ja kolmannen kerroksen toimistotiloissa katon kautta, Hietamäki kertoo.
Remontin suunnittelussa käytettiin 3D-mallinnusta, mikä oli hyvänä apuna, koska seinät ovat monin paikoin vinot ja lattiat kaltevat.
Rakennesuunnittelusta vastanneen A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n projektipäällikkö Juha Kulta toteaa suojelun asettaneen omat reunaehtonsa. – Työ tehtiin suurella pieteetillä, jotta rakennuksen luonne saatiin säilymään. Tekniset järjestelmät tuotiin pystylinjoina niin paljon kuin mahdollista, koska vaakavedot oli suojelun vuoksi rajattu.
Kaikkea tilojen mutkikkuutta ja ahtautta ei pystytty näkemään etukäteen. Suunnitelmia jouduttiin säätämään sitä mukaa, kun pintoja avattiin.
Talon rakenteet olivat kaiken kaikkiaan hyvässä kunnossa, eikä niissä ollut kosteutta. Ullakkotilat aiheuttivat päänvaivaa, koska sinne piti saada runsaasti talotekniikkaa.
– Ullakolla oli aikaisemmin yksi ilmanvaihtokonehuone ja nyt niitä on viisi. Tilat ovat ahtaat, mutta sovittelemalla kaikki saatiin mahtumaan, Kulta sanoo.
Toiminnallisuutta ja turvallisuutta
Arkkitehti SAFA Pekka Mäki Sigge Arkkitehdeistä kertoo, että tilallisesti iso muutos tehtiin ensimmäisessä kerroksessa, jossa sekä henkilökunnan että asiakkaiden käynti taloon keskitettiin Hämeenkadun puoleiselle pääsisäänkäynnille.
– Kulkuyhteyksiä parannettiin talon sisällä. Juhlasalin molemmin puolin mahdollistettiin kulkuväylät, minkä ansiosta ensimmäisen kerroksen sirkulaatio toimii aikaisempaa paremmin. Näin lisättiin paitsi rakennuksen toiminnallisuutta myös turvallisuutta.
Akatemiatalon ensimmäisessä kerroksessa on hovioikeuden seitsemän istuntosalia. Koko remontin ajan käytössä oli neljä istuntosalia, joten korjaustyöt toteutettiin saleissa vaiheittain.
– Lisäksi oli otettava huomioon, että istuntojen aikana remontista ei saanut syntyä kovaa ääntä. Tämä vaati aikatauluttamista ja tiivistä yhteistyötä hovioikeuden kanssa, Tarja Hietamäki toteaa.
Istuntosaleissa kaikki pinnat, kalusteet ja tekniset järjestelmät uusittiin. Salit varustettiin uusimmalla ICT-teknologialla.
Hovioikeuden toisessa kerroksessa on hovioikeuden saleja, kokoushuoneita ja työtiloja, joita lisättiin rakentamalla väliseiniä.
Huoneista juhlavin on täysistuntosali eli Plenum-sali. Historialliset muotokuvat, kristallikruunut ja koristeelliset kaakeliuunit luovat loistokkuutta.
Akatemiatalon kolmannen kerroksen toimistotiloissa pistettiin kaikki uusiksi. Vanhat seinät purettiin ja huonejärjestystä muutettiin.
Vesikatolle rakennettiin uudet ilmanvaihtokonehuoneet. Ilmanvaihtoputkisto sekä sähkö- ja tietotekniikkakaapelit kulkevat toimistotilojen katossa. Kaikissa tiloissa on myös viilennystoiminto.
Talotekniikka toimii automaattisesti. Huoneissa olevat anturit välittävät hiilidioksidi- ja lämpötilatietoja järjestelmään, joka säätää työskentelyolosuhteet optimaaliseksi.
Tiloissa on led-valaisimet, joista osa toimii liiketunnistimin.
Esteettömyyttä ja energiatehokkuutta
Yksi tärkeä lähtökohta remontissa oli esteettömyyden parantaminen. Vanha hissi uusittiin invalidikäyttöön sopivaksi ja lisäksi rakennettiin uusi hissi palvelemaan esteetöntä kulkua rakennuksen juhlatiloihin. Tiloja muutettiin esteettömiksi muun muassa poistamalla kynnyksiä ja rappuja. Sisäänkäyntien ulkopuolelle rakennettiin luiskat.
Talon ovet ja ikkunat kunnostettiin. Vesikate uusittiin ja yläpohjaan laitettiin lisäeristeet, mikä kohentaa rakennuksen energiatehokkuutta.
– Katto uusittiin vanhojen muotojen mukaan. Haastavinta työssä oli sääsuojan rakentaminen. Se oli ulotettava maasta katolle asti, koska rakennuksen seiniin ei saa kiinnittää mitään, Tarja Hietamäki kertoo.
Rakennuksen kunnostus jatkuu muutaman vuoden päästä. Suunnitelmissa on katon maalaus ja julkisivurappauksen uusiminen.
Suomen kaunein juhlasali
Turun Akatemiatalon tuomiokirkon puolella sijaitsevat juhlasalitilat. Loisteliain on uusklassista tyylisuuntaa edustava juhlasali, jota graniittipylväineen ja korkokuvioineen on kutsuttu Suomen kauneimmaksi. Juhlasali sekä sisääntuloaula säilyivät remontissa entisellään. Eteistilan wc-tilat uudistettiin, ja samalla rakennettiin uusi inva-wc.
Toisessa kerroksessa olevien Aleksanterin salin ja Konsistorisalin lattiat avattiin, poistettiin eristeenä olleet jäkälät ja hiekat sekä laitettiin tilalle uudet eristeet. Aleksanterin salin lautalattia kunnostettiin ja kuvioitiin alkuperäisen mallin mukaan. Konsistorisaliin asennettiin uusi parketti.
Salien seinät ja katot maalattiin, mutta Konsistorisalin ovien ja ikkunoiden yläpuolella oleviin lynettimaalauksiin ei koskettu. Vuonna 1814 tehtyjä koristemaalauksia peittää harmaa savu, joka kertoo Turkua vuonna 1827 koetelleesta palosta.
Aleksanterin salin erikoisuutena ovat seiniin maalatut ootraukset.
– Uusklassismi pyrki symmetrisyyteen, minkä aikaansaamiseksi on maalattu kaksi ovea, jotka ovat varsinaisia ovia vastapäätä, Tarja Hietamäki toteaa.
Yksityiselle toimijalle vuokratuissa saleissa järjestetään muun muassa juhlatilaisuuksia. Tarjoilua silmällä pitäen keittiötiloja on uusittu.
Akatemiatalolla 200-vuotinen historia
Turun Akatemiatalon suunnitteli 1800-luvun alussa Ruotsin kuninkaallinen arkkitehti Carl Cristoffer Gjörwell. Rakennuksen peruskiven muurauksessa vuonna 1802 oli mukana kuningas Kustaa IV Aadolf. Vallan vaihtuessa Suomessa valmistui rakennus Venäjän keisari Aleksanteri I:n aikana vuonna 1815 ja vihittiin käyttöön vuonna 1817.
Talo oli yliopistorakennuksena Turun paloon 1827 saakka, minkä jälkeen yliopisto siirrettiin Helsinkiin. Turun Akatemiatalo on ollut siitä lähtien Suomen valtiollisen rakennuttajan hallussa, tänä päivänä Senaatti-kiinteistöillä.
Turun palossa vaurioitunut Akatemiatalo korjattiin aikoinaan Carl Johan Engelin suunnitelmien mukaan. Korjausten ja muutostöiden jälkeen rakennukseen sijoittui lukuisia valtion virastoja. Talossa on ollut muun muassa maaherran virkahuone, lääninhallitus ja tuomiokapituli.
Turun hovioikeus on toiminut rakennuksessa vuodesta 1830 lähtien. Turun hovioikeus on Suomen vanhin hovioikeus. Sen perusti vuonna 1623 kuninkaallisella valtakirjalla Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf.
