Turku Energia näköalapaikalla

Junan lähestyessä Turkua ja Kupittaan asemaa, näkyy ikkunasta Turku Energian uuden pääkonttorin lasipintainen julkisivu. Rakennuksen valmistumisen myötä Turun Tiedepuisto laajenee Itäharjulle, ja entisen teollisuusalueen ilme muuttuu täysin.

Turku Energian upouusi pääkonttori sijaitsee Turun Itäharjulla, alueella, jonne lähivuosina ollaan rakentamassa uusia asuntoja ja työpaikkoja tuhansille ihmisille. Itäharju on se suunta, jonne Turun Tiedepuisto laajenee kovaa vauhtia. 

Turun yliopistokampukselta Kupittaan työpaikkakeskittymään ja edelleen Itäharjulle ulottuva Tiedepuiston alue on osaamisen ja korkean teknologian työpaikkojen kasvukeskus. Se on myös yksi kaupungin kolmesta kärkihankkeesta, jossa tiede ja taide sekä julkiset ja yksityiset yritykset kohtaavat.

– Turun Tiedepuisto on laajentunut nopeasti viime vuosien aikana. Alueen menestys nojaa kumppanuusajatteluun, ja me olemme olleet mukana kehittämässä aluetta yhdessä kaupungin kanssa vuodesta 2010 lähtien, kertoo Turun Teknologiakiinteistöt Oy:n rakennuttajapäällikkö Miika Tuominen.

Turun Teknologiakiinteistöt on toimi­tilojen vuokraukseen ja Tiedepuiston kehittämiseen keskittynyt kiinteistösijoitusyhtiö. Yrityksen kunnianhimoisena tavoitteena on tehdä Turun Tiedepuistosta Suomen vetovoimaisin ympäristö yrityksille ja yhteisöille. Tällä hetkellä alueella toimii noin 400 yritystä ja organisaatiota mukaan lukien Turun yliopisto, Åbo Akademi ja Turun ammattikorkeakoulu. 

InfraCity Turku Energian käyttöön

Teknologiakiinteistöjen rakennuttama neli­kerroksinen InfraCity-toimistorakennus valmistui joulukuussa 2021. Kiinteistön kokonaispinta-ala on 7300 neliömetriä, josta toimistotilaa on noin 4000 neliötä. Helmikuussa rakennukseen muuttaa Turku Energian 200 työntekijää.

Projekti lähti liikkeelle vuoden 2020 alussa, kun Teknologiakiinteistöt ja Turku Energia allekirjoittivat toimitilaa koskevan pitkäaikaisen vuokrasopimuksen 

– InfraCity on ensimmäinen Helsingin­kadun toiselle puolelle toteuttamamme rakennus, joka toivottavasti vetää puoleensa uusia toimijoita alueelle, Tuominen toteaa.

Uusi liittymä moottoritieltä Itäharjuun sekä Kupittaan kärki -niminen julkisen liikenteen infrahanke tekevät alueesta jatkossa entistä helpommin lähestyttävän. Suunnitelmiin kuuluu muun muassa Helsinginkadun ja junaradan ylittävä kansi, joka yhdistää Kupittaan ja Itäharjun kaupunginosat.

InfraCityn on suunnitellut Sigge Arkki­tehdit Oy. Pääsuunnittelusta vastasi Jani Vahala ja rakennussuunnittelusta Laura Puijola. 

Toimisto on tehnyt yhteistyötä Teknologia­kiinteistöjen kanssa aiemminkin. Sigge on suunnitellut muun muassa Kupittaan kampukselle vuonna 2020 valmistuneen Edu­Cityn, jossa toimii Turun ammattikorkeakoulu. InfraCityn peilikuvan, Link­Cityn, rakentaminen alkaa myöhemmin tänä vuonna.

– Teknologiakiinteistöllä on alusta asti ollut oma vahva näkemys alueesta. Yritys on halunnut tuoda Tiedepuistoon hyvää arkkitehtuuria ja siten tuottaa lisäarvoa rakennuksille, Puijola sanoo. 

InfraCity on Puijolan mukaan tärkeä maamerkki, joka viestii alueelle tulevasta kaupunkimaisuudesta. Koska rakennus on Itäharjun puoleisen Tiedepuiston ensimmäinen, haluttiin siitä tehdä näyttävä ja tyylikäs, kuitenkin budjetissa pysyen.

– Rakennuksen massoittelu on yksinkertainen, mutta satsasimme arkkitehtonisiin pääkohtiin kuten julkisivuja elävöittävään kuvioon sekä sisääntulokerroksen läpinäkyvyyteen, Vahala kertoo.

Rakennuksen pitkät sivut muodostuvat kohokuvioiduista betonielementeistä. Kolmi­ulotteinen muoteilla valettu betoni saa julkisivun näyttämään erilaiselta aina vuorokaudenaikojen ja valaistuksen mukaan. 

– Mietimme betonikuviota jo EduCityn yhteydessä, mutta ajatus kypsyi tässä hankkeessa. Halusimme saada betoniin tarpeeksi syvän kuvion, jotta se muodostaisi kiinnostavan pinnan julkisivuun. Betset Oy:n Timo Riihimäki auttoi meitä todella paljon teknisten yksityiskohtien hiomisessa, ja yhteistyön ansiosta elementit ovat juuri sellaisia kuin halusimmekin, Puijola toteaa.

Tilaaja halusi julkisivuun sandwich-elementit. Kuorielementit valettiin metallimuotissa, joka mahdollisti terävät kulmat ja betonipinnan tasaisuuden. Kaikki kuorielementit valettiin yhdellä muotilla. Betoniin lisättiin titaanioksidia, josta johtuu betonin normaalia vaaleampi väri.

– Kun sama kuvio toistui kaikissa elementeissä, pysyivät kustannuksetkin kurissa, Vahala sanoo.

Talon päätyjulkisivut ovat kokonaan lasia. Suuret lasipinnat tuovat sisätiloihin runsaasti luonnonvaloa ja tarjoavat hienot näköalat. Rakennuksen Helsinginkadun puoleista päätyä kannattelevat näyttävät, v-kirjaimen muotoiset pilarit.

Laatuvaatimuksia

Tiedepuiston alue on tuttu myös Infra­Cityn rakentajalle Rakennustoimisto Lundén Oy:lle. Turkulainen perheyritys on ollut rakentamassa Tiedepuistoa jo 1980-luvun lopussa. Hieman uudempi kohde on Vierailu­keskus Joki, joka valmistui vuonna 2017. 

Turun Teknologiakiinteistöt on niin ikään tuttu kumppani urakoitsijalle.

– Tiivis yhteistyö tilaajan kanssa on mielekästä. Sen ansiosta saavutimme tällekin hankkeelle asetetut tavoitteet niin aikataulun, talouden, laadun kuin teknisen vaatimustason suhteen, toteaa yrityksen toimitusjohtaja Janne Lundén. 

Rakentamiselle oli korkeat laatuvaatimukset, sillä InfraCity rakennettiin Leed-ympäristösertifikaatin korkeimman platinatason vaatimusten mukaisesti. Sen myötä kiinteistön aiheuttamaa ympäristökuormitusta ja energiankulutusta minimoidaan koko sen elinkaaren ajan.

– Muun muassa kaikki rakennus- ja sisustus­materiaalit on valittu sertifikaatin kriteerien mukaisesti, keittiökalusteita myöten, Lundén kertoo.

Erityistä uudelle pääkonttorille on myös S1-sisäilmaluokitus, joka ohjasi suunnittelua ja rakentamista.

Savista maata

Tilaajan vaatimuksesta rakentaminen tapahtui suojauksen alla. Pilari-palkki -järjestelmällä toteutettu betonielementtitalo olikin hupun alla niin kauan, kunnes vesikatto, ikkunat ja pellitykset oli saatu valmiiksi. 

– Suojauksen ansiosta rakentaminen tapahtui kuivassa tilassa ja kosteus voitiin pitää kurissa. Sade tai lumi ei häirinnyt rakentamista. Toki hupun avaaminen nostoja varten vei aikaa ja oli tuulisella ilmalla hankalaa, mutta kaiken kaikkiaan suojaus oli positiivinen juttu. Tuloksena on laadukkaampaa rakentamista, Lundén toteaa.

Ennen rakentamisen aloittamista tontilta purettiin pois vanha hallirakennus. Alueella on aikoinaan ollut myös kaatopaikka, joten maata jouduttiin sekä puhdistamaan että kuljettamaan pois. 

Paalutuksia tehtiin Lundénin mukaan yhteensä 5,5 kilometriä.

– Itäharjun maaperä on hyvin pehmeää ja savista. Siitä kertoo sekin, että täällä sijaitsi aikoinaan Kupittaan Savi, tunnettu tiili- ja keramiikka-alan yritys, Lundén kertoo.

Pohjaveden ylhäällä oleva pinta aiheutti haastetta rakentajille. Pumppuihin tai veden­painetta estäviin järjestelmiin ei haluttu turvautua, joten loppujen lopuksi rakennus päätettiin rakentaa hieman suunniteltua ylemmäs, jalustan päälle. 

Älykäs rakennus

InfraCityn LVIAS-suunnittelusta vastasi Rejlers Finland Oy. Vastaavana LVIA-suunnittelijana toiminut Ville Vesterinen kertoo, että Leed-sertifiointi edellyttää tarkkaa dokumentointia, sillä ratkaisut varmentaa erillinen konsultti.

– Kohde on suunniteltava vähintään sisä­ilmastoluokituksen S2:n mukaisesti, mutta tässä hankkeessa tilaaja asetti tiukemman tavoitetason eli S1:n. Tällä on vaikutusta muun muassa tilojen ilmamääriin ja lämpöoloihin sekä niiden pysyvyyteen.

Tilojen hiilidioksidipitoisuutta on seurattava. InfraCityssä ilmanvaihto tehostuu automaattisesti neuvottelu- ja ravintolatiloissa, kun niiden CO2-pitoisuudet nousevat. Talon katolla on kuusi ilmanvaihtokonetta, ja sekoittava ilmanvaihto pitää huolen siitä, raitis ilma virtaa tasaisesti koko huonetilaan. 

– Ilmanvaihdon lisäämisen on tutkittu heikentävän virusten leviämistä. Rakennus on suunniteltu tavanomaista suuremmilla ilmamäärillä, mikä samalla edistää tilojen terveellisyyttä ja viihtyisyyttä, Vesterinen toteaa.

Turku Energian pääkonttori on liitetty kaukolämpöön ja -jäähdytykseen. Lämmitystä ja jäähdytystä jaetaan pääosin säteily­paneelein. Vesikatolla olevat 160 aurinko­paneelia tuottavat kiinteistösähköä muun muassa sähköautojen latausta varten.

– Rakennusta voi hyvällä syyllä sanoa älykkääksi, sillä läsnäolotunnistimet ohjaavat automaattisesti lämpötilan, ilman ja valon määrää. Sen lisäksi automaatiojärjestelmällä varmistetaan, että valtakunnallisten kulutushuippujen aikana kiinteistö osaa vähentää sähkönkulutustaan esimerkiksi keventämällä ilmanvaihtoa, pienentämällä valaistustasoa ja pudottamalla vähemmän tarpeellisia sähköjärjestelmiä pois käytöstä, esimerkiksi juuri sähköautojen latauksen, Vesterinen kertoo.

Valoisa ja viihtyisä

Turku Energian uuden toimitalon ensimmäinen kerros on valoisa ja korkea. Avaraa aulaa reunustavat lasiseinäiset, liukuovelliset neuvotteluhuoneet. Katutasossa sijaitsevat myös lounasravintola ja keittiö. Ravintola tulee olemaan avoin kaikille, ja kesäisin ravintolasta on pääsy terassille. 

Kakkos- ja kolmoskerrokset ovat pääosin pääosin toimistotilaa. Lasisten päätyjen sekä julkisivujen lattiasta kattoon ulottuvien ikkunoiden kautta rakennukseen tulee runsaasti valoa. Työskentelytilat sijaitsevat kerrosten reunoilla, keskellä on avokeittiö kahvitaukoja varten. Värikkäät istuin­ryhmät ja kopit hiljaista työskentelyä varten rytmittävät tilaa. InfraCityn työympäristön ja sisustuksen suunnittelusta on vastannut Workspace Oy.

Avoimissa tiloissa kulkiessa huomio kiinnittyy pehmeään äänimaailmaan. Akustiikkaan onkin panostettu kattoa myöten. Lattioissa on askeläänieristys, ja neuvotteluhuoneissa on koko seinän peittävät, Turku-aiheisilla valokuvilla varustetut akustoivat levyt. 

Toisen ja kolmannen kerroksen välille on sijoitettu puiset portaat, jotka toimivat sekä kerrokset yhdistävänä elementtinä, istuimina että eräänlaisena auditoriona: portailla voi istua ja katsoa esitystä led-seinältä. Portaikon päässä avautuu viihtyisä seurustelutila.

Viherkasvit ovat jo mukavasti lähteneet kasvamaan portaita reunustavia kaiteita pitkin ylöspäin. Pian ne muodostavat kauniin viherseinän portaikkoa kehystämään.

Teksti: Marja Hakola | Kuvat Aki Aro