Tärkein elämä kaupungissa on rakennusten väleissä eikä sisätiloissa, sanoo kaupunkikehittäjä Janne Viitamies . Tämä on otettu huomioon myös kaupunkikeskus Triplassa. Katutila on luonteva osa kauppakeskusta, eikä ohikulkijoiden tarvitse tietää, ovatko he kauppakeskuksessa vai sen ulkopuolella.
Meitä näin toimivia on paljon: aina kun Suomen sää sallii, sovimme treffit ulos – oli kyse sitten pikapalaverista aamukahveineen, töidenjälkeisistä kuulumisten vaihdosta lasillisineen tai vain omasta jätskihetkestä ohikulkevia ihmisiä katsellen.
Parasta kaupungissa on katuelämä. Ei toisin sanoen ole yhdentekevää, millainen on kauppakeskuksen katutila. Kun Pasilaan nousevaa Triplaa ja sen kauppakeskusta Mall of Triplaa ryhdyttiin suunnittelemaan, alusta asti oli selvää, että suunnittelussa ovat mukana myös ulkona olevat tilat.
Kalle Soini mainitsee yhdeksi suunnittelun periaatteeksi sen, että rakennuksen ulkotila elävöittää katutilaa. Soini on Triplan arkkitehtisuunnittelun johtaja Soini & Horto Oy:ssä.
Kantava ajatus on, että nykyajan ja tulevaisuuden keskus ei voi olla umpinainen.
”Sisäänkäynnit on sijoitettava luontevaksi osaksi katuverkostoa, jolloin kauppakeskuksesta muodostuu osa jalankulkijoiden jokapäiväistä reitistöä.”
Mall of Triplassa jokainen sen neljästä kaupallisesta kerroksesta kytkeytyy katutilaan.
Kaupunkikokemus syntyy ihmisistä
Kaupunkikehittäjä Janne Viitamies väitteli viime vuonna kävelykeskustoista ja antoi väitöskirjalleen nimen Kenen Aleksi, sen Helsinki. Väitöskirjassa selvitetään, kuinka Helsingin kävelykeskusta on syntynyt ja muotoutunut.
Viitamies huomauttaa, että kaupunkirakenne muodostuu henkisesti ja sosiaalisesti kadulla. Kaupunkikokemus syntyy siitä, että kaduilla kuljeskelee ihmisiä. Että kaupungissa on elämää.
”Jos ihmisiä ei näy, kaupunki tuntuu tylsältä. Ydinkeskustojen elinvoima syntyy siitä, että ihmisiä on liikkeellä, viettämässä aikaa. Elävän kaupungin merkki ovat ihmiset”, Viitamies sanoo.
Hän kehottaa pohtimaan, minne suuntaamme, kun tutustumme ulkomailla uusiin kaupunkeihin: menemme sinne missä muitakin on, siis vetovoimaisiin paikkoihin.
”Kun ihmisiltä kysytään Helsingin keskipistettä, vastauksissa toistuu Kolmen sepän aukio. Näin on, koska aukio on vilkas kävelypaikka, sen kautta kuljetaan eniten jalkaisin. Joka kaupungissa on oma Kolmen sepän patsaan aukionsa. Esimerkiksi New Yorkissa se on Times Square.”
Suomessakin on viime vuosina voimistunut näkemys siitä, että tärkein elämä kaupungeissa on rakennusten välissä eikä sisällä.
Pasila-suunnitelmilla pitkä historia
Dan Mollgren , Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston projektipäällikkö, huomauttaa, että Pasilaa on pidetty kaupungin historian aikana tärkeänä solmukohtana sadan vuoden ajan. Jo Eliel Saarisen suunnitelmissa nähtiin, että alue on tärkeä kohtaamispaikka.
Myös Alvar Aallolla oli Pasilaan keskustasuunnitelmia.
”Uutta suunnitellessamme havaitsimme melko pian, että uuden Pasilan keskustan on oltava iso, jopa ennennäkemättömän iso. Samalla alkoi hahmottua, että aluetta ei voi suunnitella vain yhtä toimintoa varten vaan lukuisten erilaisten käyttötarkoitusten. Ja niitä on oltava päällekkäin ja limittäin.”
Mollgren sanoo, että se mikä tekee Triplasta pitkälläkin aikavälillä kestävän ja houkuttelevan, on sisä- ja ulkotilan laadukkuus.
Kauppakeskukset syntyivät alkujaan siitä, että niissä matkittiin vanhoja kaupunkeja ja niiden ahtaita katuja. Kaupungit puolestaan kehittivät kauppakeskusten ideaa ja alkoivat perustaa kävelykatuja ydinkeskustoihinsa.
Kierre jatkuu. Nyt Mall of Triplassa kaupunkikeskusta siirtyy jälleen sisälle siten, että kaupunki kauppakeskuksineen jatkuu kadulta sisälle. Sisätilan kujille, torille ja aukiolle on helppo jatkaa katutilan terassilta.
Laatu näkyy myös julkisena taiteena
Viitamies mainitsee klassisena esimerkkinä onnistuneesta kauppakeskuksen ja sitä ympäröivän miljöön vuoropuhelusta Milanon Vittorio Emanuelen, joka sijaitsee Piazza del Duomo -aukiolla.
Ihmiset voivat kuljeskella alueella tietämättä poikkeavansa tuon tuosta kauppakeskuksen puolelle.
Kalle Soini huomauttaa, että juuri tämä ajatus on ollut kantava myös Triplan suunnittelussa. Jo materiaalit, kuten asemahallin graniitti, jatkuvat kauppakeskuksen puolelle.
”Suunnittelimme ison julkisen tilan sarjan, johon kuuluvat asema-aukio ja asemahalli, keskikortteli sekä asuntopuisto, ja ne kaikki ovat julkisia tai puolijulkisia tiloja. Edes pihoja ei suljeta, kuten on ollut tapana.”
Myös Itä- ja Länsi-Pasilan yhdistävän sillan siltamaisuus häivytetään, ja siitä tulee leveä kaupunkimainen bulevardi.
Hyvä suunnittelu lähtee Soinin mielestä siitä, että uuden rakennuksen vaikutus ympäristöön arvioidaan huolellisesti ja siten, että se antaa jotakin ympäristölleen.
”Triplan tapauksessa se antaa paljon.”
Soini korostaa onnistumisessa läheistä yhteistyötä kaupungin kanssa. Esimerkiksi joukkoliikenneterminaali aseman edessä tulee sekin luontevaksi kokonaisuuden osaksi.
Hän kiittää lisäksi panostusta julkiseen taiteeseen. Helsingin kaupunki ja YIT järjestivät yleisen kilpailun Fredikanterassille tulevasta taiteesta. Kilpailun voitti Akseli Leinosen Ecology stone.
”Julkisen ulkotilan laatutavoitteet on pidetty korkealla ja ymmärretty esimerkiksi taiteellisten arvojen ja estetiikan merkitys ihmiselle”, Soini sanoo.
Fredikanterassin taidekilpailun voitti Akseli Leinosen ehdotus Ecology stone.
* Palkintoperusteluissa mainittiin, että teos on dramaattinen ja sisältää vahvan jännitteen sekä luo mielenkiintoisen kontrastin luonnon ja rakennetun ympäristön välille. Teos elää hienovaraisesti ajan mukana.
* Kilpailulla haettiin pysyväluonteisia, paikkasidonnaisia teoksia, jotka vahvistavat Fredikanterassin luonnetta kohtaamis- ja viihtymispaikkana.
* Kilpailun ensimmäiseen vaiheeseen osallistui 148 ehdotusta, joista kahdeksan pääsi jatkoon.
YIT luo parempaa elinympäristöä kehittämällä ja rakentamalla asuntoja, toimitiloja, infrastruktuuria sekä kokonaisia alueita. Visionamme on tuoda enemmän elämää kestäviin kaupunkeihin. Haluamme erottautua välittämällä aidosti asiakkaista, näkemyksellisellä kaupunkikehityksellä, sitoutuneella projektien toteuttamisella ja innostavalla tavalla johtaa. Kasvumoottorinamme toimii kaupunkien kehittäminen kumppaneita osallistaen. Toiminta-alueemme kattaa Suomen, Venäjän, Baltian maat, Tšekin, Slovakian ja Puolan. Vuonna 2016 liikevaihtomme oli lähes 1,8 miljardia euroa, ja työllistämme noin 5 300 henkilöä. Osakkeemme noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. www.yitgroup.com/fi
