Viimeisimmät julkaisut

Tripla on miljardiluokan hybridijättiläinen

Helsingin Pasilan ytimeen rakentuva 1,2 miljardin euron arvoinen Tripla-kokonaisuus on yksi Suomen haasteellisimmista rakennushankkeista ja Suomen historian kallein rakennushanke ydinvoimaloita lukuun ottamatta. Lokakuussa avattu kauppakeskus Mall of Tripla on elimellinen osa Keski-Pasilan kolmen korttelin laajuista rakennuskompleksia, johon kuuluu kauppakeskus, pysäköintilaitos, joukkoliikenneasema, asuntoja, hotelli ja toimistoja. Tripla-kokonaisuus valmistuu vaiheittain vuosina 2019–2020.

Katse kohti etelää ja Helsingin keskustaa. Triplan kortteleissa rakennetaan vielä hotellia, toimistoja ja asuinrakennuksia. Niiden pohjoispuolelle tulee myös muita asuinrakennushankkeita.

Pasilan uusi Tripla-kokonaisuus yhdistää Itä- ja Länsi-Pasilan, samoin kuin uuden asuinalueen sen pohjoispuolella ja suunnitteilla olevat korkeat tornitalot sen eteläpuolella. Kokonaispinta-alaltaan kolmen korttelin kokoinen Tripla-hanke on 360 000 bruttoneliömetrin ja 183 000 kerrosneliömetrin laajuinen.

YIT Rakennus Oy muodosti yhdessä Arkkitehdit Soini & Horton ja hollantilaisen Office for Metropolitan Architecture (OMA) -toimiston kanssa kilpailutiimin, jolla he osallistuivat Pasilan keskustakorttelin suunnittelu- ja toteutuskilpailuun. Kolmen jatkoon valittujen joukosta YIT oli lopulta ainoa, joka jätti ehdotuksen ja tuli valituksi toteuttajaksi vuonna 2013.

Kauppakeskuskortteli on suurin osuus Triplan kokonaisuudesta. Viisikerroksisen pysäköintilaitoksen päälle rakennettu Mall of Tripla -kauppakeskus on 250 liikkeellään Suomen suurin kauppakeskus liikkeiden määrällä mitattuna.

Triplan kokonaishankkeen suunnittelujohtajana on toiminut alusta alkaen arkkitehti Kalle Soini Arkkitehdit Soini & Horto Oy:stä, mutta hankekokonaisuuden kolmen eri korttelin pääsuunnittelu on jaettu neljälle eri arkkitehdille ja kahdelle toimistolle.

Triplan perusrakenne tulee alueen liikennevirroista, Itä- ja Länsi-Pasilan ja pohjoisten ja eteläisten alueiden yhdistämisestä. Asuminen, kauppakeskus, hotelli ja toimisto sekä rautatieasema muodostavat kolme korttelia ja luovat julkisten tilojen sarjan.

– Alueen toiminnallinen liikennekaavio on ristin mallinen ratapihan yli ja toisaalta tulevien tornitalojen ja ratapihakortteleiden suuntaan, Mall of Triplan ja sen alla olevan pysäköintilaitoksen pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Marja-Liisa Honkanen Arkkitehdit Soini & Horto Oy:stä kertoo.

Kauppakeskuksen ja koko Triplakokonaisuuden muotokieli pohjaa Helsingin keskustan tyypillisiin ruutuikkunajulkisivuihin ja vaaleasävyiseen moderniin arkkitehtuuriin. Selkeä muoto helpottaa ison kaupunkikeskuksen hahmottamista.

OMA-arkkitehtitoimisto jäi pois Triplan toteutussuunnitteluvaiheen käynnistyessä. Jo melko varhaisessa vaiheessa suurta arkkitehtisuunnittelun työmäärää jaettiin niin, että Pasilan asemakorttelin suunnittelusta tuli vastaamaan Sweco, silloinen Brunow & Maunula Oy.

Kauppakeskuskortteli on suurin osuus Triplan kokonaisuudesta. Viisikerroksisen pysäköintilaitoksen päälle rakennettu Mall of Tripla -kauppakeskus on 250 liikkeellään Suomen suurin kauppakeskus liikkeiden määrällä mitattuna. Kauppakeskusosuuden päältä nousee osittain limittäin vielä Sokos-hotelli.

Alla olevasta pysäköintilaitoksesta nousevat paikallavalurakenteet jatkuvat kauppa keskuksen ylimmälle tasolle saakka. Paikallavalurakenne tarjosi kauppakeskuskiinteistöön riittävän suuret pilarivälit ja elementtejä hoikemmat rakenteet. Näin saatiin lisää korkeutta ja tilaa joka suuntaan.

Koko organisaatio työmaalla

– Rakentamisen alkaessa tulimme kaikki työmaalle vuokrausta ja rakentamisen johtoa myöten. Se oli todella fiksu päätös. Alkuvaiheen jälkeen työskentelyyn otettiin mukaan viikoittainen lohkokohtainen Big Room -kokoontuminen, jossa olivat läsnä kaikki keskeiset osapuolet. Tiedonkulku on iso haaste tällaisessa hankkeessa, Kokonaisuuden suunnittelu on tehty lohkoissa, mutta kokonaisuutta on aina vedetty yhteen, jotta kaikki saadaan toimimaan saumattomasti, rakennuttamisen johtaja Jarkko Pakkala YIT Suomi Oy:stä kertoo.

Yksi leimallinen piirre hankkeessa on ollut se, että vastaavien henkilöiden vastuualueet ovat hyvin suuria.

– Eri kiinteistöjen ja lohkojen talotekniikan yhteensovittaminen oli haastavaa. Eri lohkoille etsittiin mahdollisimman yhteneviä teknisiä ratkaisuja. Tietomallien 3D- maailma on ollut mukana alusta lähtien. Projektipäälliköt ja suunnittelijat pyörittävät BIM-malleja sujuvasti. Alihankkijat eivät läheskään aina hallitse niitä, joten paperikuvia tarvittiin edelleen. Tietomallien käyttö on kuitenkin kehittynyt hankkeen aikana koko ajan, Pakkala kertoo.

Kauppakeskuksen päältä kohoaa vielä 12 kerrosta hotelli- ja toimistomassaa. Kaikkiaan 14-kerroksinen Sokos-hotelli limittyy alempien kerrosten kanssa keskikorttelin tapahtumatilassa ja valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä.

Smart Sheet -järjestelmä osoittautui yhdeksi tärkeäksi työkaluksi hankkeen hallinnassa. Sillä tieto saatiin kulkemaan ajantasaisesti kaikille osapuolille.

– Hankkeen laajuus ja resursointi toivat rakennusurakan suurimmat haasteet, koska pitkään rakentamisaikaan osuivat myös rakentamisen hullut vuodet. Hankintojen tekeminen oli välillä hyvin haastavaa. Jos kysyit neljäkymmentä tarjousta betonielementeistä, niin sait yhden tarjouksen. Hinnatkin ovat olleet korkealla vallitsevassa suhdanteessa. Toisaalta kiinteistöjen myyntihinnat ovat olleet korkealla, mikä on tasannut kustannuspainetta, kauppakeskusosuuden projektipäällikkö Jani Lehtola YIT Suomi Oy:stä kertoo.

Jokaiseen kauppakeskuskerrokseen on oma sisäänkäynti, mikä on poikkeuksellista. Se johtuu maaston muodosta.

Kauppakeskus pysäköintilaitoksen päällä ja hotellin alla

– Kauppakeskuksen ja koko Tripla-kokonaisuuden muotokieli pohjaa Helsingin keskustan tyypillisiin ruutuikkunajulkisivuihin ja vaaleasävyiseen moderniin arkkitehtuuriin. Selkeä muoto helpottaa ison kaupunkikeskuksen hahmottamista, Honkanen kertoo.

Kauppakeskus Mall of Triplan rungon rakentaminen aloitettiin viisikerroksisen pysäköintihallin päälle 2016 elokuussa. Kauppakeskuksen päältä kohoaa vielä 12 kerrosta hotelli- ja toimistomassaa. Kaikkiaan 14-kerroksinen Sokos-hotelli limittyy alempien kerrosten kanssa keskikorttelin tapahtumatilassa ja valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä. Viereiseen kortteliin rakennettu Pasilan asema liittyy sivusuunnassa luontevasti osaksi kauppakeskuskokonaisuutta.

Eri sisäkerroksille on haettu erilaisia luonteita. Päivittäistavarakerros on korkea ja liittyy osaksi Pasilat yhdistävää kulkureittiä. Toisessa ja kolmannessa kerroksessa on ovaalin muotoiset kauppakäytävät päällekkäin. Kaikkiaan kauppakeskuksen sisällä on kolme eri aukiota. Neljännen ja viidennen kerroksen tasoilla on muun muassa tapahtuma keskus ja elokuvateatteri.

Alla olevasta pysäköintilaitoksesta nousevat paikallavalurakenteet jatkuvat kauppakeskuksen ylimmälle tasolle saakka. Siitä eteenpäin hotelli ja toimistot ovat elementtirakenteisia pilari-palkki-ontelolaattarakenteella. Rakennesuunnittelusta vastasi Ramboll Finland Oy.

Paikallavalurakenne tarjosi kauppakeskuskiinteistöön riittävän suuret pilarivälit ja elementtejä hoikemmat rakenteet. Näin saatiin lisää korkeutta ja tilaa joka suuntaan.

– Jokaiseen kauppakeskuskerrokseen on oma sisäänkäynti, mikä on poikkeuksellista. Se johtuu maaston muodosta. Asemahallin lattiataso oli määräävin taso ja kauppakeskus haluttiin samalle tasolle. Tämä sijoitti kauppakeskuksen kerrokset nykyisille paikoilleen aika lailla annettuna, Honkanen toteaa.

Tulevaisuutta ennakoiden Triplan alle rakennettiin metrokuilu, jonne on nyt luotu täydellinen kesäpäivä: tasainen +27 lämpötila, aaltokoneen surffiaallot ja täyden palvelun rantaravintola palmuineen.

Suunnittelu on lähtenyt kauppakeskuksen toiminnallisista ehdoista. Kauppakeskuksen ulkopuolen suuri mittakaavaisuus on pyritty säilyttämään myös sisällä.

– Meillä on pitkin ja poikin rakennuskokonaisuutta julkisen liikkumisen velvoite jalankulkureitteineen pohjois-etelä-suunnassa sekä itä-länsi-suunnassa. Orientoituvuus ja paikan hahmottaminen sisälläkin suhteessa ulkomaailmaan oli keskeistä suunnittelussa. Rakennuksessa on suuria sisäaukioita, jotka jäsentävät tilaa ja auttavat hahmottamaan sijaintia liikkumisessa, Honkanen sanoo.

Suunnittelu on lähtenyt kauppakeskuksen toiminnallisista ehdoista. Kauppakeskuksen ulkopuolen suuri mittakaavaisuus on pyritty säilyttämään myös sisällä.

Innovatiiviset julkisivut

– Hankkeen julkisivut tulevat jo alkuperäisestä kilpailusuunnitelmasta, jonka pohjalta sitouduttiin innovatiivisiin ratkaisuihin. Kauppakeskuksen hopeanvärinen, taustavalaistu jalustaosa on tehty ruostumattomasta teräksestä syvävetotekniikalla. Jalustaosan päällä on korkea lasipintainen arkadiosuus, jossa sijaitsee tapahtumakeskus, Honkanen kertoo.

Rakennusta leimaavat ulokkeiset ruudukkoikkunat ovat valtavan kokoisia. Ikkunaboksissa on leveä välitila. Ikkunoiden väleissä oleva keraaminen laatta on myös valmistettu tätä hanketta varten.

– Laatassa on pieni uritus, joka saa laatan näyttäytymään vähän erilaisena auringon kulman mukaan. Pinnassa on munankuorimainen printtikuvio. Juuri mikään julkisivussa ei ole hyllytavaraa. Swecon arkkitehdit ovat olleet laatan kehittämisessä keskeisessä roolissa, Honkanen kertoo.

Eri sisäkerroksille on haettu erilaisia luonteita. Päivittäistavarakerros on korkea ja liittyy osaksi Pasilat yhdistävää kulkureittiä. Toisessa ja kolmannessa kerroksessa on ovaalin muotoiset kauppakäytävät päällekkäin. Kaikkiaan kauppakeskuksen sisällä on kolme eri aukiota. Neljännen ja viidennen kerroksen tasoilla on muun muassa tapahtumakeskus ja elokuvateatteri.

– Kauppakeskusmaailma on sikäli muuttunut rakentamisen aikana, että liiketilojen koko on pienentynyt ja ravintoloiden ja kahviloiden määrä on kasvanut. Tämä on oikeastaan enemmän elämyskeskus kuin kauppakeskus. Rakennuksen pitää olla niin muuntojoustava, että se taipuu muutoksiin. Tänne tullaan tekemään paljon muutakin kuin ostoksia. Täällä on yli 70 ravintolaa tai kahvilaa. Myymälätilat voivat toimia myös showroom-tiloina, joissa ihmiset voivat tutustua tavaroihin, Pakkala kertoo.

Kauppakeskustilojen vuokrausaste on haastatteluhetkellä 96 prosenttia. Myös toimistoista yli 90 prosenttia on vuokrattu.

Energiatehokkuuden kansainvälistä kärkeä

– Kauppakeskus on osa suurta hybridihanketta, jossa haastavaa oli eri kiinteistöjen ja lohkojen talotekniikan yhteensovittaminen. Kauppakeskuksen suunnittelua ohjasivat Helsingin kaupungin kanssa sovitut ekologiset kriteerit ja LEED-sertifiointi. Lisäksi lähes nollaenergiarakentaminen oli ehtona kauppakeskuksen rahoitukselle Euroopan investointipankilta (EIB) ja Pohjoismaiden investointipankilta (NIB). Eri lohkoille etsittiin mahdollisimman yhteneviä teknisiä ratkaisuja, Mall of Triplan ja Tripla Parkin LVIA-suunnittelun hankevastaava ja vastuullinen LVI -suunnittelija Jukka Jaatinen Granlund Oy:stä kertoo.

Elinkaariajattelu oli yksi keskeinen rakentamista ohjaava tekijä. Rakennusperustusten elinkaaritavoitteeksi on asetettu 200 vuotta, rungolle 100 vuotta ja julkisivuillekin 50 vuotta.

Kauppakeskuksen energiankulutus ja puhtaan veden kulutus ovat noin 40 prosenttia alhaisempia kuin vastaavien uudisrakennuksien yleensä. Hankkeelle haettiin ja saatiin kansainvälisen LEED-ympäristösertifikaatin platinataso 88 pisteellä, mikä on korkein Suomessa kauppakeskukselle myönnetty pisteytys.

Yksi LEED-arvioinnin kriteereistä on hulevesien käsittely. Hulevesijärjestelmä on Triplassa rakennettu siten, että hulevedet joko imeytetään maahan tai niitä voidaan kierrättää esimerkiksi autopesulassa käytettävänä pesuvetenä. Vehreyden ja viihtyvyyden lisäämiseksi ja hulevesien hallitsemiseksi rakennettua viherkattotilaa on noin 41 prosenttia kaikesta Triplan kattotilasta.

Elinkaariajattelu oli yksi keskeinen rakentamista ohjaava tekijä. Rakennusperustusten elinkaaritavoitteeksi on asetettu 200 vuotta, rungolle 100 vuotta ja julkisivuillekin 50 vuotta.

Valtavan Tripla-kokonaisuuden palosuunnittelu oli myös poikkeuksellisen vaativa tehtävä.

– Kauppakeskus itsessään on todella erityislaatuinen kohde paloturvallisuusmielessä ja mittakaavassaan Suomen suurin. Asetukset ja ohjeistukset tahtovat Suomessa loppua vähän kesken tässä kokoluokassa. Mitoitusta ja poistumisreittien toteutuksia on tutkittu palo- ja poistumissimuloinneilla, vastaava paloturvallisuussuunnittelija Sami Hämäläinen Paloässät Oy:stä kertoo.

Hotellilla on omat poistumisreitit, jotka eivät ole kauppakeskusasiakkaiden käytössä. Palokunnalle on varattu omia sammutusreittejä ja palomieskäyttöön tarkoitettuja hissejä ja omia sammutusvesiputkistoja.

– Olemme tehneet vahvaa yhteistyötä pelastustoimen kanssa. Osoitteistoasioita on myös käyty paljon läpi pelastustoimen kanssa. Heidän täytyy tunnistaa, mistä ovista pääsee eri rakennuksen osiin ja mitä mistäkin löytyy. Henkilöstömme on ollut vahvasti mukana eri työvaiheiden paloturvallisuusratkaisujen tarkastamisessa, jotta kaikki varmasti toteutuu, kuten on suunniteltu, Hämäläinen kertoo.

Teksti Jari Peltoranta | Kuvat Mikael Lindén, Drone-kuvat Vesa Voitto Sakari

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail