Minne tornit sopivat ja minne eivät? Makuasia, mutta jos jonnekin, niin uuteen Pasilaan. Tätä mieltä ovat YIT:n kestävän kaupunkikehityksen johtaja Juha Kostiainen ja asuntorakentamisen johtaja Harri Isoviita.
Miksi Pasila on hyvä paikka korkealle rakentamiselle? Juha Kostiainen perustelee näkemystään muistuttamalla, että joutomaa on ympäröinyt Pasilaa. Itäpuolella taas on 1970-luvun betonirakennuksia, joihin korkeat rakennukset luovat hienon kontrastin.
”Ratapiha-alue vaatii melko reipasta rakentamista, sen ilmettä ei pienin toimenpitein muutettaisi. Tornit sen sijaan muuttaisivat koko Pasilan luonteen”, Kostiainen sanoo.
Hän huomauttaa, että Pasilan keskustaan, Triplaan, rakennetaan parhaillaan kolmea isoa rakennusten kokonaisuutta.
”Olisi suorastaan noloa, jos viereen tulisi kolmikerroksisia taloja. Tripla vaatii kaupunkikuvallista ilmaisuvoimaa, ekspressiivisyyttä.”
Harri Isoviidan mukaan kaupungistumisen vauhti kiihtyy. Korkea rakentaminen on huomattu hyväksi ratkaisuksi eri puolilla maailmaa, miksei siis myös meillä?
Keski-Pasilaan on suunnitteilla tornialue, jonka suunnittelusta ja toteuttamisesta päätetään syksyllä 2018. Viitesuunnitelmassa alueen korkein torni olisi 40-kerroksinen.
Energiatehokasta rakentamista
Kostiainen huomauttaa, että fiksut kaupungit rakennuttavat erilaisia kaupunkiympäristöjä. Empirekeskusta Torikortteleineen tulee säilyttää historiallisena Helsinkinä, kun taas esimerkiksi uusi pientaloalue sopii hyvin kauemmaksi keskustaa metsän reunamille.
Osassa kaupunkia hyvin urbaani ja korkea rakentaminen voi olla viehättävää. Tästä hyvä esimerkki on Manhattan.
”Korkea rakentaminen luo profiilia, luonnetta ja tunnistettavuutta, kun sitä käytetään harkiten.”
Fiksussa kaupungissa erilaisia asioita arvostavat ihmiset hakeutuvat itselle mieluisiin miljöisiin. Monimuotoisuus ja kerroksellisuus tekevät alueista mielenkiintoisia.
Korkean rakentamisen ehdoton plussa on sen suuri aluetehokkuus, jota tarvitaan erityisesti silloin, kun tonttimaasta on pula.
”Suomessa ongelma on liian harva asutus. Palvelut ovat kaukana, jolloin joudutaan siirtymään autolla paikasta toiseen ja samaan aikaan ihmetellään, kun palveluja ei ole lähempänä.”
Tiheys kuuluu kaupunkiin. Tämä on Kostiaisen mielestään oivallettu hyvin Helsingin yleiskaavassa ja otettu etunojaa tulevaan.
”Rakentamista ei kannata hajauttaa kauemmas vaan lähelle ja sisäänpäin, jotta kaupunki täydentyy. Kaiken ei tarvitse olla matalaa, ja on aina hyvä, kun ihmisille voidaan tarjota erilaisia vaihtoehtoja.”
Korkean rakentamisen plussa on myös hyvä energiatehokkuus, sillä iso väkimäärä hyödyntää infraa pienellä alueella. Korkean rakentamisen ansiosta on myös mahdollista tehostaa raideliikenteen asemaseutujen maankäyttöä. Ja syntyyhän torneista myös maamerkkejä, joita yritykset hyödyntävät tunnettuutta rakentaessaan.
Tornin rakentamisessa omat sääntönsä
Miten korkea rakentaminen sitten poikkeaa tavanomaisemmasta rakentamisesta?
Isoviita luettelee poikkeuksia pitkän listan verran. Hänellä on käytännön kokemusta muun muassa Helsingin Vuosaaren Cirruksesta.
”Korkea rakentaminen vaatii jo suunnittelijoilta vankkaa ammattitaitoa. Viranomaisilla on rakentamisen vaatimusluokkia, jotka ovat korkeassa rakentamisessa korkeinta tasoa. ”
Myös Helsingin kaupunki on tehnyt korkeaa rakentamista varten oman ohjeistuksen, joka koskee yli 16-kerroksisia rakennuksia.
Isoviita kertoo esimerkkinä, että korkeiden rakennusten rakennesuunnittelussa vaaditaan ulkopuolinen tarkastus. Tosin sanoen suunnitelman tehneen toimiston työn tarkistaa toinen toimisto siltä varalta, ettei suunnitelmiin ole jäänyt esimerkiksi inhimillisiä virheitä.
Korkeissa rakennuksissa joudutaan miettimään tavanomaista huolellisemmin esimerkiksi poistumistiet. Hisseillä on omat ohjeistuksensa, jotka suunnittelijoiden pitää tuntea. Myös paloturvallisuuteen liittyy joukko ohjeistuksia, jotka koskevat esimerkiksi sprinklereitä ja savunpoistoa.
”Sprinklauksella estetään tehokkaimmin palon leviäminen. Ilmeisesti Lontoon tornitalossa sellaisia ei ollut”, Isoviita viittaa tuoreeseen onnettomuuteen.
Lisäksi tornitaloihin tulee Suomen määräysten mukaan aina kaksi savulta suojattua poistumistietä, ja kerrosten välissä on läpivientien kohdalla palomansetit, eli materiaalia, joka estää palon leviämisen kerroksesta toiseen.
Suunnittelijoiden on ymmärrettävä myös vedenpaineen korotusta: ylimmässäkin kerroksessa on päästävä suihkuun. Myös varsinaiseen rakentamiseen liittyy ohjeita, joiden avulla pyritään ehkäisemään riskejä.
Tornien vaikutus ympäristön tuuliolosuhteisiin ja varjostukseen on sekin otettava huomioon. Esimerkiksi Cirrusta suunniteltaessa Ilmatieteen laitos oli mukana tuulianalyyseja tekemässä.
Korkean rakentamisen erityisvaatimukset myös maksavat, mutta se kuinka paljon enemmän kuin tavanomainen rakentaminen, riippuu aina hankkeesta. Isoviita kertoo, että esimerkiksi pystysuora on helpompi suunnitella ja rakentaa kuin pystysuunnassa kapeneva ja levenevä tiimalasin muotoinen rakennus.
”Kansainvälisesti tornien korkeudesta kuitenkin jo kilpaillaan. Tornit rakennetaan yhä useammin hybridihankkeina, jolloin samaan rakennukseen tulee liiketiloja, toimistoja, hotelli ja asuntoja. Silloin ne tuovat elämää ympärilleen myös iltaisin ja viikonloppuisin ja tehostavat infran käyttöä”, Isoviita kertoo.
Korkea rakentaminen
Ympäröivästä rakennuskannasta selvästi poikkeavaa ja kauas näkyvää rakentamista. Se vaikuttaa kaupunkimaiseman siluettiin.
Pasilaan suunnitteilla olevasta tornialueesta järjestetään Helsinki High Rise -kilpailu, jolla haetaan alueelle korkeatasoista suunnitelmaa.
Pasilan tornien on viitesuunnitelman mukaan oltava vähintään 15-kerroksisia.
YIT luo parempaa elinympäristöä kehittämällä ja rakentamalla asuntoja, toimitiloja, infrastruktuuria sekä kokonaisia alueita. Visionamme on tuoda enemmän elämää kestäviin kaupunkeihin. Haluamme erottautua välittämällä aidosti asiakkaista, näkemyksellisellä kaupunkikehityksellä, sitoutuneella projektien toteuttamisella ja innostavalla tavalla johtaa. Kasvumoottorinamme toimii kaupunkien kehittäminen kumppaneita osallistaen. Toiminta-alueemme kattaa Suomen, Venäjän, Baltian maat, Tšekin, Slovakian ja Puolan. Vuonna 2016 liikevaihtomme oli lähes 1,8 miljardia euroa, ja työllistämme noin 5 300 henkilöä. Osakkeemme noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. www.yitgroup.com/fi
