Töölön urheilutalo päivitettiin: moderni, valoisa ja ilmava
Koko talotekniikka uusittiin, altaita lisättiin, saunat ja liikuntatilat pantiin uusiksi.
Arkkitehti Einari Teräsvirran suunnittelema Töölon urheiluhalli oli sinnitellyt ilman suurempia remontteja jo yli 50 vuoden ajan, joten peruskorjauksella ja talotekniikan uusimisella alkoi olla jo kiire. Vanhoissa tiloissa oli uimahalli, palloiluhalli ja kuntosali, jotka muokattiin uuteen uskoon. Peruskorjauksen bruttoala oli hieman alle 4000 neliönetriä.
– Peruskorjauksen tarve on ollut tiedossa jo vuosia ja suunnittelu aloitettiin jo vähintään viisi vuotta sitten. Urheilutalo on osa suurempaa toimistorakennusten korttelikokonaisuutta, jonka tilanne oli epäselvä ja joka oli myynnissä monta vuotta. Oli järkevä tehdä uima- ja liikuntahallin peruskorjaus yhtä aikaa muun talon kanssa. Se oli yksi suurimpia syitä hankkeen venymiselle. Toki rahallinen tilanne ylipäätäänkin vaikutti asiaan. Meillä oli muita isoja hankkeita menossa samaan aikaan, kahdeksaa urheiluhallia Helsingissä hallinnoivan Urheiluhallit Oy:n kiinteistöpäällikkö Jari Ormo kertoo.
Omana hankkeena
Urheiluhallit Oy hoiti itse koko hankkeen rakennuttamis- ja pääurakointivastuun, mikä on varsin poikkeuksellista suurehkossa hankkeessa. Tämä ei suinkaan ollut Urheiluhallien ensimmäinen itse toteutettu rakennushanke.
– Meillä on pitkä kokemus rakentamisesta. Olen itsekin ollut 30 vuotta talossa ja rakentamassa monia halleja: Vuosaari, Malmi, Mäkelänrinne ja nyt tämä iso Töölön peruskorjaus. Olemme nähneet, että oma toteutus on kaikkein taloudellisin vaihtoehto ja homma toimii sillä tavoin. Kilpailutimme tietysti kaikki osaurakat normaalisti. Jokainen hanke on mennyt hyvin ja aiomme jatkaa samalla linjalla jatkossakin, Ormo kertoo.
Budjetissa oli kustannusarvioksi laskettu 10,9 miljoonaa euroa ja näyttäisi, että se alittuu noin puolella miljoonalla. Lopulliset laskelmat valmistuvat parin kuukauden sisällä.
– Suurin säästö tulee siinä, kun toimii itse pääurakoitsijana. Siinä ei tule lisätyölaskutuksia. Saneerauskohteessa tulee aina yllätyksiä ja muutoksia vastaan. Nehän yleensä maksavat. Uimahallissa kaikki maksaa vielä tuplasti enemmän. Peruskorjauksen neliöhinnaksi jäi alle 3000 euroa neliöltä. Siitä voi arvioida onnistumista. Omien vertailujeni mukaan se on huomattavasti vähemmän kuin yleensä, Ormo sanoo.
Työn laatu varmistettiin
Uimahallin vanhat laatat ja kaikki höttöiseksi mennyt pintabetoni poistettiin vesipiikkauksella altaista keskimäärin noin 50 millimetrin syvyyteen saakka. Alla olevat ehjät betonipinnat ruiskubetonoitiin, epoksipinnoitettiin ja laatoitettiin uudestaan.
Ruiskubetonin seassa käytettiin betonin halkeamat kapillaarisesti täyttävää lisäainetta. Valujen jälkeen seurasi yli neljän kuukauden kuivumis- ja odotteluvaihe ennen vedeneristystöihin pääsemistä.
– Uutta betonia tuli enimmillään noin 30 senttimetrin kerros ja halusimme tehdä työt viimeisen päälle. Kuivumisaikojen kanssa ei otettu mitään riskejä. Seurauksista löytyy esimerkkejä, kun kuivumisen kanssa aletaan hosumaan, Ormo toteaa.
Peruskorjauksen yhteydessä halliin saatiin uusi terapia-allas ja lastenallas jaettiin kahtia vesijumppa-altaaksi ja lastenaltaaksi. Lisäksi halliin tuli vielä aivan pieni erillinen allas pienille lapsille lisänä aiempiin. Monitoimiallasta louhittiin vähän syvemmäksi.
– Oli kaikilta suunnittelijoilta kova vääntö, että uusi terapia-allas saatiin lisättyä nykyiselle paikalleen, kohteen pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Lasse Minkkinen Arkkitehtitoimisto Minkkinen Oy:stä kertoo.
Uimahallin kattoikkunat uusittiin. Aiemmin valaisimet oli sijoitettu siten, että ne käytännössä estivät päivänvalon pääsyn halliin. Nyt päivänvaloa pimentävät valaisimet poistettiin ja valaistus toteutettiin epäsuorasti alempaa seinustoilta. Näin hallista tuli selvästi valoisampi kuin aikaisemmin.
Uimahallin seinäpinnat on uusittu kokonaisuudessaan. Seinien alapinnassa on laatoitus ja ylempänä puurimoitus ja niiden alla akustointilevyt.
– Aikaisemmin liikkumisesteisillä ei ollut mitään asiaa uimahalliin, koska pukuhuoneet olivat ylemmässä kerroksessa ja sieltä tultiin portaita pitkin uima-allastasolle. Se oli rakentamisajan halleissa aika yleinen ratkaisu. Nyt toteutimme allastasolle kaksi liikkumisesteisten puku- ja pesuosastoa, joihin pääsee esteettömästi hissillä sisäänkäyntikerroksesta, Minkkinen sanoo.
Tilamuutoksia
– Hallin sisäänkäynti oli aiemmin melko vaatimaton. Se siirrettiin eri paikkaan isompaan aulaan ja samalla siitä saatiin aiempaa kutsuvampi. Sisäänkäynnin yhteydessä on nyt myös isompi kahvila, kun ennen oli vain pieni kioski, Minkkinen sanoo.
Lisäksi liikuntatilat uudistettiin kokonaan. Entinen palloiluhalli jaettiin ryhmäliikuntatilaksi sekä ilmavaksi kuntosaliksi, jotka saavat valoa suurista kunnostetuista kaari-ikkunoista.
– Kuntosalista tehtiin vähän isompi kuin ryhmäliikuntatilasta, mikä on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi, Ormo sanoo.
Entisestä Työterveyslaitoksen ruokaravintolasta tehtiin toinen hyvin äänieristetty ryhmäliikuntatila, joka sopii esimerkiksi joogaajille ja muuhun rauhallisempaan toimintaan. Vanhaa betonikaaripintaa jätettiin osittain näkyviin hallin käytävätiloihin. Muutoksien myötä liikunnalle saatiin yli 500 neliömetriä lisätilaa.
Vanhan Työterveyslaitoksen keittiön paikalle vaihdettiin Urheiluhallien oma kahvila. Entisen uimahallin kuntosalin paikalle tehtiin toimisto- ja hierontatiloja.
Töölon urheilutalo sijaitsee keskellä korttelia, ja käytettävissä olevat tilat olivat kovin pieniä rakennusaikana, joten kohteen työmaasuunnittelu oli tarkkaa peliä.
Uusi talotekniikka ahtaisiin tiloihin
Talotekniikka uusittiin kokonaisuudessaan. Tilojen kerroskorkeus oli lähtökohtaisesti liian pieni, koska se oli kytköksissä toimistotilojen korkeuteen. Liikuntatilat ovat alun alkaen osa toimistorakennusta.
– Uimahallin vaatiman talotekniikan sijoittaminen vanhaan rakennukseen on aika huima tehtävä. Pukutilojen sisäkorkeuden pitäisi olla uimahallissa yli 2700 millimetriä ja kohteessa korkeus oli alle 2300 jo uutenakin vuonna 1967. Sisäkorkeudet pystyttiin pitämään ennallaan samalla, kun tiloihin lisättiin ehkä triplasti putkikanavia, Minkkinen sanoo.
Kokonaisuudessaan nykyaikaisen talo- ja allastekniikan sijoittaminen kohteen rajallisiin tiloihin oli erittäin haastavaa.
– Normaalisti tällaista tekniikkamäärä varten on käytössä vähintään kaksi kertaa enemmän tilaa, LVI-suunnittelusta vastannut Lauri Laiho Granlund Oy:stä kertoo.
– Alun perin IV-konehuoneiden ideana oli saada ne sijoitettua katolle, mutta se ei käynyt kaupungille, kun naapuritontille tehtiin uusia asuntoja. Siksi jouduimme uhraamaan tiloja liikunnalta talotekniikalle, Ormo sanoo.
Sisäilman laatu parani merkittävästi
Tiloja palveli alkujaan käytännössä vain kaksi ilmanvaihtojärjestelmää. Nyt tilat on saatu jaettua seitsemän ilmanvaihtojärjestelmän kesken, ja tilojen ilmamäärät vastaamaan nykypäivän tarpeita ja vaatimuksia.
Osa ilmanvaihtokoneista sijoitettiin olemassa oleviin kahteen konehuoneeseen. Osalle ilmanvaihtokoneita rakennettiin uusi ilmanvaihtokonehuone kiinteistön Topeliuksenkadun puoleisen seinustalle. Liikuntatilojen kone sijoitettiin omaan konehuoneeseen kaarihallin päätyyn. Lisäksi kohde liitettiin kaukojäähdytykseen.
Allastilan ilmanvaihtokone on niin suuri, että se jouduttiin rakentamaan kahteen eri kerrokseen. Tulokone sijaitsee vanhassa sisäänkäyntiportaassa ja vastaava poisto tämän alapuolella entisessä vedenjäähdytyskonehuoneessa kellarissa.
– Monimuotoiset tilat sijaitsevat maanalaisissa kerroksissa ja rakenneteknisiä esteitä ja haasteita tuli eteen jatkuvasti. Lisäksi putkien ja kanavien reitittämiseksi jouduttiin ottamaan käyttöön ennen pääosin hyödyntämättömänä olleita maanvaraisia tiloja kiinteistön alta, Laiho kertoo.
Liikuntatilojen lämmitys on toteutettu niin sanottuna sarjasäätönä osin radiaattoreilla ja osin ilmanvaihdolla. Tilat on varustettu olosuhdemittauksin ja ilmanvaihtoa pyritään ohjaamaan mahdollisimman energiatehokkaasti.
– Liikuntatiloista kaarihalli on hyvin korkeaa tilaa, mistä johtuen ilmanvaihdon heittokuviota ohjataan automaattisesti olosuhteiden ja vallitsevan käyttötilan mukaan, ja ottamalla huomioon, onko tiloissa lämmitys- vai jäähdytystarvetta. Heittokuviotaan muuttavilla tuloilmalaitteilla saadaan estettyä lämpötilan kerrostuminen ja taattua energiatehokkaasti paremmat olosuhteet oleskeluvyöhykkeelle, Laiho sanoo.
Samalla uusittiin vedenkäsittelylaitteistot. Hiekkasuodatinsäiliöt rakennettiin kaikki paikan päällä, kuten kolme isoa tasausallassäiliötäkin. Tilaa jouduttiin louhimaan vähän lisääkin, jotta kaikki tekniikka saatiin mahtumaan.
Teksti Jari Peltoranta | Kuvat Mikael Lindén
