Toimistorakennus Swing Plus C

Espoon Keilaniemeen valmistunut toimistorakennus Swing Plus C on jatko-osa kampukselle jo aiemmin rakennetulle Swing C:lle. Vuoden 2022 alkupuolella valmistuu vielä hotelli, joka viimeistelee Swing House -kokonaisuuden.

Swing Plus C sijaitsee Miestentiellä, Keila­niemen ja Otaniemen välisellä alueella, joka on pääkaupunkiseudun keskeisiä yritys­alueita. Toimitilat ovat joukkoliikenteen solmukohdassa helposti saavutettavissa, vain muutaman minuutin kävelymatkan päässä metrosta, pikaraitiotiestä ja busseista. 

Swing House -kokonaisuuden rakennuttajana toimii Työeläkeyhtiö Elo. 

– Elo suosii kiinteistösijoituksissaan kohteita, jotka sijaitsevat hyvien joukkoliikenne­yhteyksien päässä. Keilaniemen kokonaisuus on sijainniltaan erinomainen ja sen konsepti vastaa toimistotilojen käyttäjien tarpeita, joten kohde sopii hyvin kiinteistösijoitus­salkkuumme, sanoo Työeläkeyhtiö Elon kiinteistösijoitusjohtaja Kati Kniivilä. 

Uuden rakennuksen valmistumisen myötä Swing House -toimistorakennuskokonaisuuden pääsisäänkäynti siirtyy vanhemmasta toimistorakennuksesta uuteen Swing Plus C:hen. Niiden väliin tulee matalampi nivel­osa, johon liittyy vielä hotelli, joka valmistuu keväällä 2022.

Uudisrakennukseen tulee ensimmäisen kerroksen aulan yhteyteen iso ravintola ja keittiö, joka palvelee koko kampusta. Aula­tilojen yhteydessä on neuvotteluhuoneita kaikille käyttäjille. Vastaanottotiskin erikoisuutena ovat betonista valetut lampunvarjostimet, jotka painavat 25 kiloa kappaleelta. 

Toimistotilat sijoittuvat kerroksiin 2–7. Toisen kerroksen pinta-ala on noin 662 neliötä ja kerrosten 3–7 noin 900 neliötä per kerros. Ylimmästä kerroksesta on hyvät merelliset näköalat ympäristöön.

Koko kiinteistön vuokrattava pinta-ala on noin 6200 neliötä. Peruskerroksen varustukseen kuuluu neljä neuvotteluhuonetta ja kaksi minikeittiötä, lisäksi on varaukset kahdelle lisäkeittiölle. 

– Rakennus on tämän päivän trendien mukaan tehtyä muuntojoustavaa, monikäyttöistä tilaa. Jokainen kerros voidaan jakaa pääsääntöisesti neljälle vuokralaiselle tai haluttaessa jopa vielä useammalle, kohteen pääsuunnittelijana toiminut L Arkkitehdit Oy:n Robert Trapp kertoo.

– Rakennuksessa on muun muassa koko rakennuksen korkuinen avoporras keskellä rakennusta, mikä mahdollistaa kahden kerroksen korkuiset avotilat ja houkuttaa liikkumiseen, Trapp sanoo.

Peabin työnjohtajien Roni Huikurin ja Sami Sipiläisen mukaan koko talon korkuisen viherseinän seinäpinta oli kohteen haastavin yksittäinen työkohde. Kasvien taustalla on muoteissa puhtaaksivaletut betonilaatat, joiden pintaa ei ole käsitelty mitenkään muotista ottamisen jälkeen. Kasvien kastelussa hyödynnetään kiinteistön hulevesi­järjestelmää. Kastelu- ja lannoitusjärjestelmä toimii automaattisesti.

Korkean avoportaan paikalla rakennettu lasiseinäinen alumiini-teräs-portaikko oli toinen erityisen haastava paikka.

Koko Swing House -kokonaisuuden lävistää aulasta molempiin suuntiin jatkuva yhdyskäytävä, jonka lattiaan niin sanottu museobetoni eli kiillotettu betonipinta tuo rouheaa ilmettä. Yhdyskäytävän matalan osan päällä on viherkatto.

Toimistorakennukselle haetaan Well-­hyvinvointisertifikaattia, joka keskittyy rakennuksen tuottaman hyvinvoinnin arviointiin mittaamalla esimerkiksi luonnonvaloa, ilmanlaatua, liikkumista, materiaaleja ja akustiikkaa.

Hyvinvoinnin tukena rakennuksessa on liikuntatiloja. Työmatkapyöräilijöille on erillinen sisäänkäynti sekä hyvät suihku- ja pukeutumistilat.

Jokaiseen kerrokseen on suunniteltu yksilöllinen, rauhoittava äänimaisema. Keskus­portaikossa elimistön sisäistä vuorokausi­rytmiä noudatteleva valaistus muuntuu päivän mittaan kirkkaasta valkoisesta lämpimään keltaiseen ja auttaa säilyttämään vireys­tasoa pitkän, pimeän talven ajan. Työmatkapyöräilijöille on erillinen sisäänkäynti sekä hyvät suihku- ja pukeutumistilat.

Kaukolämpö, kaukojäähdytys

Tilojen joustavuus oli myös kohteen rakenne­suunnittelun tavoitteena. 

– Toimistorakennuksessa pyrittiin niin sanottuun harvaan runkoon pitkillä 12 metrin ontelolaatoilla ja teräsliittopalkeilla. Rakennus oli suunniteltu yleissuunnitteluvaiheessa teräsliittorunkoisena, ja sellaisena se myös toteutusvaiheessa pysyi. Kalliovaraiset perustukset tehtiin louhitun kallion päälle, kohteen rakennesuunnittelusta vastannut. Miika Kankaanpää Sweco Rakennetekniikka Oy:stä kertoo.

Runkopilarit, teräsosat ja talotekniikkaa on jätetty näkyville monin paikoin toimistotiloissa. Sisäseinissä on paikoin myös rappauspintaa.

Rakennuksen alla on kaksi kerrosta kampuksen yhteiskäytössä olevaa pysäköintitilaa.  Parkkihallissa ja maanpäällisessä toimisto­rakenteessa on sama pilarijako.

Rakennus on liitetty kaukolämmitykseen ja -jäähdytykseen, joita jaetaan kattosäteily­paneelien kautta. Kerrosten korkeisiin tiloihin on lisätty vielä lämmityskonvektorit mahdollisesti tarvittavaa lisälämpöä antamaan. Talotekniikkaa ohjaa Are Sensus -järjestelmä.

Julkisivussa Corten, valkobetoni ja tiili

– Julkisivuissa ruostepintainen corten-teräs on yksi kantava teema uudisrakennuksessa. Sinne on otettu myös vanhemman rakennuksen valkobetonia mukaan sillä erolla, että se on vain yksi julkisivumateriaali ja liittyy itäpuolen julkisivuun. Betonielementtejä on lisäksi käsitelty graafisella kuviolla. Myös Otaniemelle tyypillistä tiiltä on tuotu julkisivuun. Corten toimii värisävyltään hyvin punatiilen kanssa, Robert Trapp sanoo. 

Julkisivut ovat pääosin ei-kantavia. Länsijulkisivua hallitsevat kaksoisjulkisivumaisesti purjemaiset ja rei’itetyt Corten-levyt, joissa on taitos luomassa kolmiulotteisuutta. Levyt tarjoavat myös  passiivista suojaa auringon lämpökuormalta ja häikäisyltä. Corten-julkisivu tullaan valaisemaan hienovaraisesti alhaalta päin spottivalaisimilla.

– Kaksoisjulkisivujen Corten-purjeiden kiinnittäminen ulkokuorien läpi sisäkuoriin ja runkoon olisi vaatinut suuren määrän vuotoalttiita lävistyksiä, joten päädyimme kiinnittämään nämä vaipan ulkopintoihin. Vahvistimme betoninauhaelementtien ulkokuoria, jotta kaksoisjulkisivurakenne voitiin kiinnittää suoraan ulkokuoreen. Kiinnitys huomioitiin myös betonisandwichien kiinnityksissä, ansastuksessa ja ulkokuoren paksuuksissa, Miika Kankaanpää kertoo.

Porrashuoneissa on myös käytetty Cortenia vähän yksinkertaisemmassa muodossa. Vanhemman rakennuksen portaat verhoillaan myös Corten-kaseteilla, jotka yhdistävät ilmettä uudisrakennuksen kanssa. 

Kuusisaarentien puolelle talojen väliin tulee ravintolan ulkoterassi. Sinne pääsee myös suoraan kevyen liikenteen väylältä Kuusisaarentien pohjoispuolelta.  Kevyen liikenteen väylältä on rakennettu oma sisääntuloramppi myös pyöräilijöille, mitä kautta pyöräilijät pääsevät ajamaan suoraan kellarin pyöräsäilytystilaan.

Kororatilanne viivästytti hanketta

– Hanke edistyi aikataulullisesti hyvin­loppuvaiheen koronahäiriöitä lukuun­ottamatta. Korona-altistumiset veivät meiltä jonkin verran työpäiviä. Työmaata ei kuitenkaan tarvinnut laittaa kiinni. Korona toi myös viivästyksiä joihinkin materiaalitoimituksiin. Esimerkiksi ikkunalasien ja maalien toimitusaika venyi aika pitkäksi. Myös vanhempaan rakennukseen liittymisessä oli pientä ongelmaa, Peab Oy:n työpäällikkö Jari Lappi kertoo.

Yksi yllätys tuli siitä, kun hotellin suunniteltua rakennuspaikkaa muutettiin vähän lähemmäksi uutta toimistotaloa. 

– Kalliopintamallinnukset olivat vanhalta rakennuspaikalta, mutta uudesta rakennuspaikasta löytyikin kalliosta onkalo, joka jouduttiin täyttämään betonirakenteella. Juuri onkalon kohdalla sattui olemaan rakennuksen pilari ja kantavan väliseinän paikka, mikä toi meille aika paljon ylimääräistä askaretta. Siitäkin selvittiin kyllä, Lappi sanoo.

Teksti: Jari Peltoranta | Mikael Lindén