Viimeisimmät julkaisut

Tikkurilan Silkin tehdasrakennuksesta moderni Konttori

Tikkurilan Silkin historiallinen kortteli uudistuu. Ensimmäisenä uuteen eloon heräsi vanha tehdasrakennus, joka on nyt Konttori. Sen jykevät tiiliseinät kätkevät suojiinsa modernit toimistotilat.

Tikkurilan Silkin korttelia kehitetään rakennus kerrallaan. Nosturin oikealla puolella on vastakorjattu B-rakennus. Sen oikealla puolella on maanalainen pysäköintilaitos, jossa on myös maalämpökeskus.

Tikkurilan Silkin kortteli sijaitsee Vantaalla Keravanjoen rannalla, ja se on asemakaavassa suojeltu kohde. Kaupungin savupiipputeollisuudesta kertovan korttelikokonaisuuden omistaa Renor Oy, joka tekee alueella isot uudistustyöt.

– Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa peruskorjattiin 1950-luvun alkupuolella valmistunut teollisuusrakennus toimistorakennukseksi. Konttorin punatiilinen julkisivu säilytettiin entisellään, mutta sisällä tehtiin kaikki uusiksi. Nelikerroksisessa rakennuksessa on toimistotilaa noin 5000 neliömetriä, Renorin kiinteistökehityspäällikkö Tomi Nurmela kertoo.

Konttorin peruskorjauksen lisäksi uudistettiin alueen infrastruktuuri sekä rakennettiin pysäköintilaitos ja geoenergiakeskus. Ensimmäisen vaiheen investoinnit olivat yhteensä lähes 16 miljoonaa euroa.

Konttorin punatiilinen julkisivu säilytettiin entisellään, mutta sisällä tehtiin kaikki uusiksi. Nelikerroksisessa rakennuksessa on toimistotilaa noin 5000 neliömetriä.

20 rakennusvaiheen kortteli

Tikkurilan Silkin korttelin tehdasrakennukset ovat vuosilta 1934– 1965. Konttorin peruskorjauksen pääsuunnittelija Tomi Rosberg Arkkitehtitoimisto Havas Rosberg Oy:stä korostaa Tikkurilan Silkin ainutlaatuista ja arvokasta kokonaisuutta.

– Punatiiliset tehdasrakennukset edustavat tarpeeseen tehtyä, oman aikakautensa teollisuusrakentamista. Niitä on rakennettu ja laajennettu pala kerrallaan, kun uusille koneille ja toiminnoille on tarvittu tilaa. Tomi Nurmela laskee, että kortteli on vuosikymmenten aikana läpi käynyt noin 20 rakennusvaihetta.

– Teollisuusrakennuksia on jatkettu ja yhdistetty sekä purettu pois ja rakennettu uutta tilalle. Silkkitehtaan toiminta päättyi korttelissa vuonna 1988. Viimeisimpänä tuotteena yritys valmisti Suomen lippuja, Nurmela kertoo.

Tikkurilan Silkin kiinteistöt siirtyivät Asko-konserniin Finlaysonin liiketoiminnan myötä 1980-luvulla ja Renor Oy:lle 2000-luvun alussa. Korttelin B-rakennus eli nykyinen Konttori oli aikoinaan tarkoitus muuttaa loftasunnoiksi. Käyttötarkoituksen muutosta koskeva kaava valmistui vuonna 2007. Hanke kuitenkin kariutui, koska taloa ei voitu remontoida asunnoiksi, joten sille alettiin etsiä muuta käyttöä.

Konttorin neljäs kerros rakennettiin kokonaan uudelleen seinineen ja kattoineen.

Vantaan kaupunki ankkurivuokralaiseksi

Vanhan tehdasrakennuksen peruskorjaus toimistorakennukseksi varmistui, kun Renor solmi vuonna 2017 Vantaan kaupungin kanssa sopimuksen 2000 neliömetrin kokoisen toimistotilan vuokraamisesta.

– Rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta koskeva lupa saatiin loppuvuodesta ja rakennustyöt alkoivat vuoden 2018 alussa. Tätä ennen oli tehty perustuksen vahvistuksia ja sisäpuolisia purkutöitä.

Konttori on rakennettu kahdessa osassa vuosina 1951 ja 1954. Rakennusosien ero paljastui karulla tavalla purkutöiden edetessä. Savimaalla olevan rakennuksen eteläpään runko oli pahoin painunut ja muun muassa palkkien raudoitukset olivat menneet myötörajojen yli. Alapohjaa oli nostettu uusilla betonikerroksilla sitä mukaa, kun rakennus oli vajonnut, ja betonikerroksia oli jopa 80 senttimetrin paksuudelta.

Hankkeen projektinjohtourakoitsijana toimineen Lujatalo Oy:n aluepäällikkö Jyrki Tuohimetsä toteaakin, että tämä oli peruskorjauksen haastavin vaihe. Rakennus piti paaluttaa ja alapohja rakentaa uudelleen. Vanhat palkit pelastettiin mantteloimalla.

Konttorin neljäs kerros rakennettiin kokonaan uudelleen seinineen ja kattoineen.

Toimistoalueilla on aktiivipalkit, joiden kautta toimivat ilmanvaihto ja jäähdytys.

Tehdassaleihin monitilatoimistoja

Peruskorjauskohteen arkkitehtisuunnittelussa oli Tomi Rosbergin mukaan lähtökohtana välttää turhia muutoksia esimerkiksi porrashuoneiden, kantavien rakenteiden ja julkisivun aukotuksen suhteen.

– Tosin kovin paljon vanhaa ei sisäpuolella ollut näkyviin jätettävissä: esimerkiksi seinissä ei ollut punatiiltä, vaan harmaata harkkoa. Rakennuksen teollisesta historiasta kertovat kuitenkin betonilattiat, joissa on paikoin koneiden jäljiltä terästä.

Vanha tehdasrakennus taipui hyvin toimistokäyttöön.

– Rakennuksen runkosyvyys on uuden käyttötarkoituksen kannalta erinomainen ja valoa tulee sisälle molemmilta sivuilta. Porrashuone on keskellä, joten tilat ovat hyvin jaettavissa. Yhtenä lähtökohtana suunnittelussa oli muunneltavuus, Rosberg sanoo.

Modernit tilat ovat monitilatoimistoja, joissa on yhteisiä työpistetiloja, hiljaisia työhuoneita, vetäytymistiloja ja neuvottelutiloja.

Kiinteistökehityspäällikkö Tomi Nurmela toteaa, että rakennuksessa on panostettu sekä viihtyvyyteen että ekologisuuteen.

– Toimistoissa on miellyttävät olosuhteet. Tämän takaavat muun muassa automatisoitu talotekniikka ja valaistuksen ohjausjärjestelmä.

Ilmanvaihtokoneita lämmön talteenottoineen on yhteensä seitsemän. Konttorissa on kolme pääilmanvaihtokonetta, jotka huolehtivat pohjois- ja eteläpäätyjen sekä neljännen kerroksen ilmanvaihdosta. Lisäksi keskialueiden wc-ryhmissä ja porrashuoneissa on omat ilmanvaihtokoneensa.

Toimistoalueilla on aktiivipalkit, joiden kautta toimivat ilmanvaihto ja jäähdytys. Lisäksi neuvotteluhuoneissa on patteritermostaatit, jotka on kytketty automaatiojärjestelmään. Neuvotteluhuoneissa on S1-tason sisäilmaluokitus.

Kaksikerroksisessa Silkkiparkissa on 175 autopaikkaa. Pysäköintilaitosta rakennettaessa löytyi kolmen metrin savipatjan alta maaperään imeytyneitä vaarallisia aineita. Tilanne ratkaistiin tekemällä hallin alle huokosilman tuuletusjärjestelmä.

Uudet puuikkunat ja sisäänkäynti

Rakennuksen suojeltu julkisivu asetti omat reunaehtonsa peruskorjaukselle. Ikkunat vaihdettiin uusiin, vanhan mallin mukaan tehtyihin puuikkunoihin.

– Isoista ikkunoista tulvii huoneisiin valoa. Toimistossa on samaa tunnelmaa kuin mitä on aikanaan ollut tehdassalissa, Tomi Rosberg kuvailee.

Konttorin pääsisäänkäynti siirtyi remontissa sisäpihan puolelta rakennuksen toiselle puolelle. Uutta sisäänkäyntiä korostavat betonireunukset.

Tomi Nurmela ja Tomi Rosberg kiittävät Vantaan kaupunginmuseota ja kaupungin rakennusvalvontaa hyvästä yhteistyöstä, joka on erityisen tärkeää tämänkaltaisessa saneeraushankkeessa.

– Kiersimme museon edustajan kanssa usein työmaata ja puntaroimme muutoksia. Huonokuntoisten rakennusten peruskorjaaminen vaatii taloudellisten realiteettien ja suojelunäkökohtien yhteensovittamista, Rosberg toteaa.

Arkkitehtisuunnittelussa oli lähtökohtana välttää turhia muutoksia porrashuoneiden, kantavien rakenteiden ja julkisivun aukotuksen suhteen.

Silkkiparkki ja geoenergiakeskus

Tikkurilan Silkin kortteliin rakennettiin pysäköintilaitos, jonka toteutti KVR-urakkana Keski-Suomen Betonirakenne Oy. Kaksikerroksisessa Silkkiparkissa on 175 autopaikkaa.

Tomi Nurmela kertoo, että pysäköintilaitosta rakennettaessa ilmaantui yksi hankkeen isoimmista yllätyksistä. Maata kaivettaessa paljastui kolmen metrin savipatjan alta maaperään imeytyneitä vaarallisia aineita. Ne olivat peruja ajalta, jolloin paikalla oli ollut teollisuusrakennus. Tilanne ratkaistiin tekemällä hallin alle huokosilman tuuletusjärjestelmä.

Pysäköintilaitoksen kellarikerroksessa on geoenergiakeskus, jonka teho on ensimmäisessä vaiheessa noin 400 kilowattia. Maahan on porattu 18 kappaletta 380-metrisiä energiakaivoja.

– Geoenergiakeskus tuottaa lämmitys- ja jäähdytysenergian Konttorin ja hankkeen edetessä koko korttelin tarpeisiin. Kylmänä vuodenaikana huippukuormaa tasaa kaukolämpö. Laitoksen tuottaman jäähdytysenergian lasketaan riittävän kaikkina vuodenaikoina, Tomi Nurmela toteaa.

Hänen mukaansa Renorilla on pitkät perinteet ympäristöystävällisten energiaratkaisujen käytössä. Esimerkiksi Porissa kauppakeskus Puuvillassa on sadan kaivon geoenergialaitoksen lisäksi tuhansia neliömetrejä aurinkopaneeleita. Lahden Askon alueella on puolestaan koekäytössä ensimmäinen pohjavesivoimala.

Tikkurilan Silkin korttelin infrastruktuuri uusittiin myös tulevia rakennusprojekteja silmällä pitäen.

– Alueelle rakennettiin kaksi muuntamoa
sekä uusittiin sähkön pääjakelujärjestelmä ja
tietoliikenneyhteydet. Lisäksi tehtiin uudet
vesiliittymät, viemärilinjat ja hulevesiputket,
Nurmela kertoo.

Toimistotiloilla kysyntää

Vuoden alussa käyttöön otetun Konttorin vuokrausaste on jo yli 90 prosenttia. Vantaan kaupungin tilat ovat toisessa ja kolmannessa kerroksessa, joissa toimii muun muassa sivistystoimi. Uusin vuokralainen on Senaattikiinteistöt, joka vuokraa neljännen kerroksen Tuomioistuinviraston käyttöön.

Konttorin muita vuokralaisia ovat Bo LKV, A-tulkkaus, Seagood ja syksyllä taloon muuttava Yvette. Renorilla on toimisto rakennuksen toisessa kerroksessa.

Kiinteistökehityspäällikkö Tomi Nurmela iloitsee hyvästä tilanteesta.

– Toimistotiloille näyttää olevan Tikkurilassa kysyntää, mikä helpottaa seuraavaa remonttivaihetta.

Korttelin uudistaminen jatkuu

Tikkurilan Silkin korttelin uudistamisen kakkosvaihe on jo vireillä. Toisessa vaiheessa saneerataan noin 1500 neliömetrin rakennus kulttuuri- ja palvelutiloiksi.

– Peruskorjauksen suunnittelu alkaa lähiaikoina. Tavoitteena on päästä toteutusvaiheeseen niin, että valmista olisi loppuvuodesta 2020.

Kaksikerroksinen rakennus on vuosien saatossa pahasti vajonnut, joten saneerauksessa se muutetaan pääosin yksikerroksiseksi. Rakennukseen tehdään tilat muun muassa kahdelle teatterille ja näille yhteinen lämpiö.

Korttelin uudistamisen kolmas vaihe koskee monitoimitilaksi kutsuttua rakennusta. Sen kulma on korttelin vanhin osa, joka on huonokuntoinen ja osin käyttökiellossa.

– Korjauskelvoton rakennuksen osa on tarkoitus purkaa Jokisaliin saakka. Sen paikalle on tavoitteena rakentaa uudisrakennus.

Kaupunginmuseon ja kaavoittajan kanssa käydään keskusteluja noin 5000 neliömetrin rakennuksesta.

– Kaavamuutoksen pitäisi olla valmis vuonna 2020, jotta toteutusvaiheeseen päästäisiin vuonna 2021 ja valmista olisi vuonna 2023, Nurmela sanoo.

Lisäksi Jokisalin viereen jää noin 1400 neliömetriä saneerattavaa tilaa, joka sopisi esimerkiksi toimistokäyttöön.

Tikkurilan Silkin kortteliin nousee myös kerrostalo. Rakennustyöt Keravanjoen rannalla ovat käynnissä.

– Kerrostalon tieltä purettiin viime kesänä vanha varastorakennus. Renor myi 3000 kerrosneliömetrin rakennusoikeuden Skanskalle, joka rakentaa kolme- ja neljäkerroksiseen taloon 52 huoneistoa, Nurmela kertoo.

Tikkurilan Silkistä muodostuu elävä kaupunkikortteli, jossa on työpaikkoja, koteja sekä ravintola- ja palvelutiloja. Yksi osa muutosta on korttelin sisäpihalle johtavan kulkuyhteyden siirtyminen asemanpuoleiseen kulmaukseen.

Pysäköintilaitoksen kellarikerroksessa on geoenergiakeskus, jonka teho on ensimmäisessä vaiheessa noin 400 kilowattia. Maahan on porattu 18 kappaletta 380-metrisiä energiakaivoja. Geoenergiakeskus tuottaa lämmitys- ja jäähdytysenergian Konttorin ja hankkeen edetessä koko korttelin tarpeisiin. Kylmänä vuodenaikana lämmityksen tueksi saadaan kaukolämpöä.

Teksti Irene Murtomäki| Kuvat Vesa Voitto Sakari

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail