• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Uutiset
    • Uutiset
    • Kaupallinen yhteistyö
    • Tuoteuutuudet
    • Nimitykset
  • Artikkelit
    • PU 2022
      • PU 1 – 2022
      • PU 2 – 2022
      • PU 3 – 2022
      • PU 4 – 2022
      • PU 5 – 2022
      • PU 6 – 2022
    • PU 2021
      • PU 1 – 2021
      • PU 2 – 2021
      • PU 3 – 2021
      • PU 3 – 2021 Projektisisustus
      • PU 4 – 2021
      • PU 5 – 2021
      • PU 6 – 2021
    • PU 2020
      • PU 1 – 2020
      • PU 2 – 2020
      • PU 3/4 – 2020
      • PU 5 – 2020
      • PU 6 – 2020
    • PU 2019
      • PU 1 – 2019
      • PU 2 – 2019
      • PU 3 – 2019
      • PU 4 – 2019
      • Pu 5 – 2019
      • PU 6 – 2019
    • PU 2018
      • PU 1 – 2018
      • PU 2 – 2018
      • PU 3 – 2018
      • PU 4 – 2018
      • PU 5 – 2018
      • PU 6 – 2018
    • PU 2017
      • PU 1 – 2017
      • PU 2 – 2017
      • PU 3 – 2017
      • PU 4 – 2017
      • PU 5 – 2017
      • PU 6 – 2017
    • PU 2016
      • PU 1 – 2016
      • PU 2 – 2016
      • PU 3 – 2016
      • PU 4 – 2016
      • PU 5-6 2016
    • PU 2015
      • PU 1 – 2015
      • PU 2 – 2015
      • PU 3 – 2015
      • PU 4 – 2015
      • PU 5 – 2015
      • PU 6 – 2015
    • PU 2014
      • PU 5 – 2014
      • PU 6 – 2014
    • PU 2013
      • PU 1 – 2013
      • PU 6 – 2013
    • PU 2012
      • PU 1 – 2012
      • PU 2 – 2012
      • PU 3 – 2012
      • PU 4 – 2012
      • PU 5 – 2012
    • PU 2011
      • PU 1 – 2011
      • PU 2 – 2011
      • PU 3 – 2011
      • PU 4 – 2011
      • PU 5 – 2011
      • PU 6 – 2011
  • Lehti
    • Tilaa Projektiuutiset
    • Tilaa näköislehti
    • Lue näköislehteä
      • 2022
      • 2021
      • 2020
      • 2019
      • 2018
      • 2017
      • 2016
      • 2015
      • 2014
      • 2013
      • 2012
  • Blogit
  • Yritys
    • RPT Byggfakta Oy
    • Citymark toimitilapalvelut
    • Rakennusfakta – Tuotteet ja ratkaisut
    • SIR – Kiinteistöalan tietokanta
    • RPT SMART – rakennusalan tietopalvelu
  • Yhteystiedot
    • Mediatiedot
    • Mainostajalle
    • Mediakortti
Projektiuutiset.fi

Projektiuutiset.fi

Rakennusalan huippujulkaisu asiantuntijoille

Olet täällä: Alkuun / Artikkelit / Teema-artikkeli: Teollisessa puurakentamisessa paljon potentiaalia

Teema-artikkeli: Teollisessa puurakentamisessa paljon potentiaalia

22/09/2020

Kuva: Jarno Artika

Monien vuosien sinnikkään yrittämisen jälkeen puurakentaminen on yleistymässä Suomessakin. Projektiuutiset esitteli viime vuonna CLT:stä eli monikerroslevystä tehdyn Lovisavikens-koulun Loviisassa ja Joensuun 14-kerroksisen Lighthouse-opiskelija-asuntolan, joka tehtiin CLT:stä ja viilupuusta eli LVL:stä ja jäykistettiin jännetangoilla. Tässä numerossa puurakentamista edustaa Mansikkalan koulu­keskus Imatralla. Mansikkala on materiaalien hybridi: rakennuksessa on GLT- eli liimapuurunko, puuelementtejä sekä betonielementtejä jäykistävänä rakenteena.

– Puurakentaminen on paljon jäljessä betonielementtirakentamista, puurakentamisen prosessit eivät vielä ole niin pitkällä automatisoinnissa ja standardisoinnissa. Puussa on potentiaaleja, joita ei ole vielä otettu huomioon: esimerkiksi puuelementit ovat keveitä, millä on vaikutusta kuljetuksiin ja nostoihin. Lisäksi esimerkiksi akustiikan normit on luotu betonin ehdoilla, eivätkä ne sellaisinaan sovi puurakentamiseen, Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnan rakennustekniikan osaston professori Sami Pajunen sanoo. Pajusen professuurissa keskeisintä on puurakenteiden suunnittelun opetus ja tutkimus.

– Opetamme Tampereen yliopistossa puurakentamista arkkitehtiopiskelijoille, puurakenteiden suunnittelua insinööripuolen opiskelijoille ja puurakentamisen prosesseja rakentamistalouden opiskelijoille, Pajunen kertoo.

Sami Pajunen toteaa, että 6–8 -kerroksisten puukerrostalojen massatuotanto on optimoitavissa.
Puukerrostaloja voidaan Pajusen mukaan tehdä betonisia nopeammin, koska paikallarakentamisen määrä on puisissa pienempää. Kuva: TUNI

Neljä väitöskirjaa ja kymmeniä diplomitöitä

Vuoden 2021 alusta Tampereen yliopistossa käynnistyy teollisen puurakentamisen tutkijakoulu, jota vetävät Sami Pajunen sekä arkkitehti, Associate Professor Markku Karjalainen. Tutkijakoulun tukijoukoissa ovat myös rakennetun ympäristön tiede­kunnan muut toimijat sekä alan yritykset.

Tutkijakoulu tarkoittaa neljää väitöskirjatutkijaa, joiden tutkimuksista nousee tarve puurakentamiseen liittyville diplomitöille. Diplomitöitä arvellaan valmistuvan 6–10 kappaletta vuodessa. Väitöskirjojen tekijät löytyvät Pajusen mukaan helposti.

– Puurakentaminen kiinnostaa opiskelijoita, kursseilla on paljon osallistujia. Puu­rakentamisen ekologisuus on iso mainosvaltti, Sami Pajunen toteaa. 

Tutkijakoulun ohjausryhmä kootaan tämän syksyn aikana. Ryhmään tulee mukaan rahoittajina toimivien yritysten edustajia.

– Haluamme tehdä relevanttia tutkimusta ja saada tulokset nopeasti käytäntöön. Teollisuudelta saamme relevantteja tutkimusaiheita, Pajunen sanoo eikä ole huolissaan tutkimuksen puolueettomuudesta.

– Puurakentamisen osaaminen on toistaiseksi ollut firmoissa, ja ne kehittävät osaamistaan haluamaansa suuntaan. Yliopisto kehittää koko alaa, ja siitä hyötyy Suomi.

Tampereen yliopiston tutkijakoulussa tehdään yhteistyötä muiden puurakentamisen tutkimusta tekevien kanssa. Savonlinnan kaupunki ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk ilmoittivat kesän alussa suunnittelevansa uutta teollisen puurakentamisen ja teknisen testauksen laboratoriota Savonlinnan teknologiapuisto Nohevaan. Investoinnin arvo on yli 16 miljoonaa euroa, ja hanke tarvitsee vielä maakuntaliiton ja valtion rahoituksen. Massiivipuu- ja hybridirakentamisen testauslaboratorio erikoistuisi suuren mittakaavan puuelementtitestaukseen ja tuotekehitykseen. 

– Xamk kuuluu verkostoomme, saamme sieltä laboratoriopalveluja, Sami Pajunen kertoo.

Yhteistyöajatukset ylittävät Suomen rajat. Tutkimukseen haluttaisiin EU-rahoitustakin. 

 – Hyödynnämme akateemisten yhteistyökumppaneidemme osaamista. Ruotsissa, Itävallassa ja Saksassa on kovaa puurakentamisen osaamista.  

Jos Sami Pajunen olisi itse yksi väitös­tutkimuksen tekijöistä puurakentamisen tutkijakoulussa, hän haluaisi keskittyä rakentamisen normeihin ja luoda puukerrostalojen rakentamiselle yleiset, suunnittelua standardisoivat ohjeet.

– Nyt tehdään tulkintoja olemassa olevista normeista. Se ei ole aina optimaalista, mikä hukkaa puun kilpailuetua, Pajunen toteaa.

Jo ennen vuodenvaihteessa alkavaa tutkijakoulua Tampereen yliopistolla tehdään työtä puurakentamisen edistämiseksi. 

– Yhteistyössä alan teollisuuden kanssa selvitämme teollisen puurakentamisen tuottavuuden parantamista. Lisäksi kokoamme teollisen puurakentamisen ekosysteemiä eli verkostoa, jolla saadaan alan toimijat työskentelemään yhdessä ja tuomaan innovaatiot samaan pöytään.

Puusta voidaan tehdä näyttäviä yksittäisiä rakennuksia, kuten kuvan Lovisavikens-koulu. Jokainen niistä on kuitenkin edelleen vähän pilotti, ja siksi suunnitteluun tarvitaan standardisointia, Sami Pajunen sanoo. Kuva: Vesa Voitto Sakari

Ei enää kinaa materiaalista

Puurakentaminen on Suomessa vielä vähäistä, vaikka ilmastonmuutoksen ymmärtäminen on Sami Pajusen mukaan tuonut vauhtia tutkimukseen ja rakennushankkeisiin.

– Asukkaat ja rakennuttajat ovat heränneet, varsinkin kaupungit haluavat panostaa puurakentamiseen. Kun on kysyntää, syntyy ratkaisuja.

Sami Pajunen toteaa, että puu käy kaikenlaiseen ja kaikenkokoiseen rakentamiseen. 

– 6–8 -kerroksisten puukerrostalojen isossa massatuotannossa on paljon petrattavaa, se on optimoitavissa. Puukerrostaloja voidaan tehdä betonisia nopeammin, koska paikallarakentamisen määrä on puisissa pienempää. 

– Puusta voidaan tehdä myös näyttäviä yksittäisiä rakennuksia kuten kouluja ja päiväkoteja. Jokainen niistä on kuitenkin edelleen vähän pilotti, ja siksi suunnitteluun tarvitaan standardisointia.

Puu on myös korkeiden rakennusten materiaali. Nordic Tower  oli viime helmikuussa päättynyt projekti, jolla haluttiin koota kaupunkeja, rakennusliikkeitä, sijoittajia, kiinteistökehittäjiä ja puurakennevalmistajia kehittämään korkeiden puisten asuinrakennusten rakennejärjestelmiä.

– Teimme Nordic Tower -hankkeessa professori Harry Edelmanin kanssa Proof of Conseptin eli soveltuvuusselvityksen erittäin korkean puukerrostalon uudesta jäykistyskonseptista. Hankkeen tarkoitus oli kasata yhteistyöverkosto, joka olisi lähtenyt viemään konseptia kehitysvaiheeseen ja edelleen käytäntöön. Hanke synnytti hyvää keskustelua, mutta avaus oli vielä liian rohkea, jotta olisimme löytäneet yrityksiä viemään sitä eteenpäin ja edelleen kansainvälisille markkinoille, Sami Pajunen kertoo. 

Nordic Tower -konseptissa korkean puurakennuksen jäykistys toteutettiin erillisillä teräsharuksilla niin, että ne jäykistävät CLT-rakenteista hissikuilua. Harukset oli sijoitettu talon tekniikkakuiluihin, joten ne eivät näy ulospäin.

Nordic Tower -työ ei mennyt hukkaan.

– Korkean puurakennuksen jäykistäminen ja värähtely on yksi aihe, jota varmasti tullaan tutkijakoulussa tutkimaan. Nordic Tower -hankkeessa esitetty konsepti saattaa olla joissain kohteissa käyttökelpoinen muiden rinnalla, Pajunen sanoo.

Sami Pajunen ei halua osallistua puu vai betoni -keskusteluihin. Hän muistuttaa, että yliopisto on neutraali tiedeyhteisö, jossa ei ole arvoasetelmia.

– On vanhakantaista laittaa materiaalit vastakkain, se on menneen maailman juttuja. Tarvitaan fiksu materiaali fiksuun paikkaan, kaikelle on paikkansa. Tehdään yhteistyötä; eri materiaaleja yhdistävät hybridiratkaisut ovat usein järkeviä. 

– Yhteistyö on tosi iso juttu. Suomi on pieni maa, meillä ei ole varaa riidellä keskenämme, vaan katsotaan yhdessä ulkomaille.

Teksti: Jaana Ahti-Virtanen

Tutustu Suomen rakennushankkeisiin RPT SMART

Ajankohtaiset puutuotteet

Liimapuu (GLT)

Liimapuu GLT (Glue Laminated Timber) on lamelleista liimaamalla valmistettu puutuote. Se koostuu vähintään kahdesta enintään 45 millimetriä paksusta lamellista, joiden syysuunta on liimapuutuotteen pituussuuntainen. Liimapuun enimmäiskorkeus on noin 2 metriä ja enimmäispituus noin 30 metriä.

Viilupuu (LVL)

Viilupuu LVL (Laminated Veneer Lumber) on sorvatuista viiluista liimaamalla valmistettu puutuote. LVL-levyjen paksuus vaihtelee 27:stä 75 millimetriin. LVL-levyn enimmäisleveys on 2,5 metriä ja pituus 25 metriä.

Monikerroslevy (CLT)

Monikerroslevy CLT (Cross Laminated Timber) koostuu useista toisiinsa nähden ristikkäin laminoiduista lautalevyistä. Lautalevykerroksia on tavallisimmin kolme tai viisi, mutta niitä voi olla enemmänkin. CLT on luja, jäykkä ja kevyt rakennuslevy. Levyn paksuus on 60–400 millimetriä, leveys enintään 4,8 metriä ja pituus enintään 20 metriä.

Liittimillä kootut massiivipuulevyt (NLT, MHM, DLT)

Massiivipuulevyjä valmistetaan myös ilman liimaa. Puutapeilla kiinnitetty massiivipuulevy on DLT (Dowel Laminated Timber). Nauloilla koottuja massiivipuulevyjä on kahta eri tyyppiä. Laudat voidaan pinota yhdensuuntaisesti vierekkäin (NLT, Nail Laminated Timber ) tai ristiin päällekkäin (MHM, Massiv Holz Mauer®).

NLT:tä on käytetty yli 150 vuoden ajan raskaissa seinä-, katto- ja lattiarakenteissa. MHM on melko uusi tuote, joka on kehitetty kantavien seinien rakenteeksi.

Lähde: puuinfo.fi

FacebooktwitterredditpinterestlinkedinmailFacebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
  • Teema-artikkeli: Sisustusarkkitehtuurilla katetta kiinteistöinvestointeihin

    Sisustusarkkitehti ei ole rakennushankkeen loppuvaiheen bonus-henkilö, vaan asiantuntija, joka ottaa vastuun tilojen toimivuudesta ja esteettisestä…

  • Teema-artikkeli: Energiaoptimoinnilla päästään parempaan

    Kun rakennushankkeeseen halutaan paras ratkaisu energiansäästöön ja päästöjen vähentämiseen mutta ei hinnalla millä hyvänsä, tarvitaan…

  • Teema-artikkeli: Sisäilmakeksinnöt pitää tuotteistaa paremmin

    Koronapandemian vuoksi sisäilmatutkijoiden tekemiset kiinnostavat kaikkia. Useita virusten leviämiseen liittyviä tutkimuksia on käynnissä. VTT:n tutkija…

Kategoriassa: Artikkelit, PU 2020, PU 3 - 2020 Avainsanoilla: betonielementti, betonielementtirakentaminen, CLT, Harry Edelman, Hybridi, Jaana Ahti-Virtanen, Jännetanko, Jarno Artika, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Lighthouse, liimapuurunko, Lovisavikens-koulu, LVL, Mansikkalan koulukeskus, Markku Karjalainen, monikerroslevy, Nordic Tower -konsepti, Proof of Consept, puuelementti, puurakentaminen, Sami Pajunen, Savonlinnan kaupunki, Tampereen yliopisto, Teema-artikkeli, tutkijakoulu, Vesa Voitto Sakari, viilupuu, xamk

Ensisijainen sivupalkki

Lue näköislehti

# Lue aiempia näköislehtiä

Yhteistyössä

Nimitysuutiset

Jari Kivistö Rockfonin ja Parafonin myyntipäälliköksi

A-Insinöörien Mikko Tarrille ja Saija Varjoselle uudet johtajapestit

Matti Hirvonen Assemblinin LV-yksikönpäälliköksi

Lisää nimitysuutisia

Rakennusalan Trendit -raportti

Rakennusalan Trendit raportti

Footer

Projektiuutiset

Projektiuutiset on rakennusalan asiantuntijoille suunnattu aikakausilehti joka esittelee valmistuneita upeita hankkeita.

Viimeisimmät

  • Kuhankosken vesivoimalaitos on valmis
  • Konwell ostaa Fingas Oy:n liiketoiminnan
  • Tutkimus: Desinfiointiin käytettävät UV-lamput voivat heikentää sisäilman laatua
  • Senaatti säästi energiaa 1,8 miljoonan euron edestä parissa kuukaudessa
  • Teräselementti rakentaa Toijala Worksin uudet tilat

RPT BYGGFAKTA Oy

Ruukinkuja 3
02330 Espoo
09-809911

  • Instagram
  • LinkedIn
  • YouTube

Copyright © 2023 · Projektiuutiset | RPT Byggfakta Oy

RPT Byggfakta Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet


Jatkamalla verkkosivustomme ja palvelujemme käyttöä hyväksyt, että keräämme tietoja vierailuistasi. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään.
Toivomme, että käytät hetken aikaa periaatteiden huolelliseen lukemiseen. Tämä on tärkeää! Muista, että sinulla on myös valintamahdollisuuksia tietojesi ja yksityisyytesi käsittelyyn ja suojaamiseen.

OK, ymmärrän Lue lisää
RPT Byggfakta Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these cookies, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may have an effect on your browsing experience.
Necessary
Aina käytössä

Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.

Non Necessary

Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.

Tallenna ja hyväksy