• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Uutiset
    • Uutiset
    • Kaupallinen yhteistyö
    • Tuoteuutuudet
    • Nimitykset
  • Artikkelit
    • PU 2022
      • PU 1 – 2022
      • PU 2 – 2022
      • PU 3 – 2022
      • PU 4 – 2022
      • PU 5 – 2022
      • PU 6 – 2022
    • PU 2021
      • PU 1 – 2021
      • PU 2 – 2021
      • PU 3 – 2021
      • PU 3 – 2021 Projektisisustus
      • PU 4 – 2021
      • PU 5 – 2021
      • PU 6 – 2021
    • PU 2020
      • PU 1 – 2020
      • PU 2 – 2020
      • PU 3/4 – 2020
      • PU 5 – 2020
      • PU 6 – 2020
    • PU 2019
      • PU 1 – 2019
      • PU 2 – 2019
      • PU 3 – 2019
      • PU 4 – 2019
      • Pu 5 – 2019
      • PU 6 – 2019
    • PU 2018
      • PU 1 – 2018
      • PU 2 – 2018
      • PU 3 – 2018
      • PU 4 – 2018
      • PU 5 – 2018
      • PU 6 – 2018
    • PU 2017
      • PU 1 – 2017
      • PU 2 – 2017
      • PU 3 – 2017
      • PU 4 – 2017
      • PU 5 – 2017
      • PU 6 – 2017
    • PU 2016
      • PU 1 – 2016
      • PU 2 – 2016
      • PU 3 – 2016
      • PU 4 – 2016
      • PU 5-6 2016
    • PU 2015
      • PU 1 – 2015
      • PU 2 – 2015
      • PU 3 – 2015
      • PU 4 – 2015
      • PU 5 – 2015
      • PU 6 – 2015
    • PU 2014
      • PU 5 – 2014
      • PU 6 – 2014
    • PU 2013
      • PU 1 – 2013
      • PU 6 – 2013
    • PU 2012
      • PU 1 – 2012
      • PU 2 – 2012
      • PU 3 – 2012
      • PU 4 – 2012
      • PU 5 – 2012
    • PU 2011
      • PU 1 – 2011
      • PU 2 – 2011
      • PU 3 – 2011
      • PU 4 – 2011
      • PU 5 – 2011
      • PU 6 – 2011
  • Lehti
    • Tilaa Projektiuutiset
    • Tilaa näköislehti
    • Lue näköislehteä
      • 2022
      • 2021
      • 2020
      • 2019
      • 2018
      • 2017
      • 2016
      • 2015
      • 2014
      • 2013
      • 2012
  • Q-nostot
  • Yritys
    • RPT Byggfakta Oy
    • Citymark toimitilapalvelut
    • Rakennusfakta – Tuotteet ja ratkaisut
    • SIR – Kiinteistöalan tietokanta
    • RPT SMART – rakennusalan tietopalvelu
  • Yhteystiedot
    • Mediatiedot
    • Mainostajalle
    • Mediakortti
Projektiuutiset.fi

Projektiuutiset.fi

Rakennusalan huippujulkaisu asiantuntijoille

Olet täällä: Alkuun / Artikkelit / Teema-artikkeli: Vedet pois pohjarakenteista

Teema-artikkeli: Vedet pois pohjarakenteista

19/12/2022

Ilmastonmuutos tuo tullessaan sään ääri-ilmiöitä: odottamattomia lämpötiloja ja niiden nopeaa vaihtelua, nykyistä runsaampia sateita ja myrskytuulia. Rakennuksien ja infran perustukset pitää suunnitella muutoksensietokykyisiksi ja perustusten kuivatusrakenteet on pidettävä kunnossa. 

Kuva: Petteri Kivimäki

Ilmastonmuutoksen torjumiseksi rakentamisessa pyritään rakennuksen hiilidioksidi­päästöjen minimoimiseen rakentamisen ja rakennuksen käytön aikana. 

– Päästösyistä perustuksiin ei ole vielä tulossa samanlaista regulaatiota kuin rakennuksen ylempiin kerroksiin. Perustuksissa ollaan konservatiivisempia rakenneosien suhteen, kertoo AFRY Finlandin pohjarakennussuunnittelun asiantuntija Juho Mansikkamäki, joka toimii osa-aikaisesti myös pohja­rakentamisen opettajana Tampereen yliopiston rakennustekniikan yksikössä. 

Rakennukset perustetaan joko maan­varaan tai teräsbetonisilla tai teräksisillä paaluilla. Perustusten ympärille rakennetaan kuivatusrakenteet.

– Perustusten suunnittelun lähtökohta on, että perustuksissa on niin paljon muutoksensietokykyä, että ne pärjäävät sään ääri-ilmiöissä, Mansikkamäki toteaa. 

Olen sanonut joskus suoraan, ettei jollekin tontille kannata rakentaa. Hankalallekin tontille voi rakentaa, mutta se on tavattoman kallista, Juho Mansikkamäki toteaa.

Mansikkamäen mukaan runsas sadanta voi synnyttää stabiliteettiongelmia: syntyy maanvyörymiä ja -sortumia.

Kun rakennuksen sijainti on keskeistä, uusia rakennuksia halutaan nyt sijoittaa alueille, joissa kaikki rakentamiseen hyvin kelpaava maapohja on jo rakennettu.

– Jäljellä on kosteikkoja ja täyttömaita, mikä vaatii entistä enemmän geosuunnittelulta. Rakennusten perustamistasot on mietittävä jo kaavavaiheessa. Erityisen tärkeää tämä on rannikolla ja isojen vesistöjen äärellä, joissa vedenpinnan nousu ja myrskytuulet ovat todennäköisempiä. Näillä rakentamisalueilla tehdään aaltomallinnusta, jolla selvitetään, mihin asti vesi noustessaan yltää. 

– Olen sanonut joskus suoraan, ettei jollekin tontille kannata rakentaa. Hankalallekin tontille voi rakentaa, mutta se on tavattoman kallista, jopa 100 prosenttia kalliimpaa kuin maaperältään helpommalle tontille, Mansikkamäki sanoo.

– Tässä on haasteena, että rakennuksia perustuksineen suunnitellaan sadalle vuodelle, mutta kukaan ei pysty sanomaan, millainen ilmasto silloin on, Juho Mansikkamäki sanoo.

Joka tapauksessa 100 vuoteen mahtuu kylmiäkin talvia, joten Mansikkamäki ei lähtisi lieventämään esimerkiksi routaeristystä koskevia määräyksiä.

Lisää kelirikkoja pitkin vuotta

Rakennusten lisäksi tierakenteet joutuvat jatkossa entistä kovemmalle rasitukselle. Väyläviraston mukaan Suomen koko tieverkon pituus on noin 454 000 kilometriä, josta 350 000 kilometriä on yksityisteitä ja metsäautoteitä. Väyläviraston kontolla olevia valtion maanteitä on 78 000 kilometriä, joista päällystettyjä teitä on 50 750 kilometriä. 

– Tieinfrassa ilmastonmuutoksen vaikutus rakenteiden kestävyyteen on radikaali. Syksyn pitkät sateiset jaksot aiheuttavat syys­kelirikkoa, josta joinain vuosina on aiheutunut enemmän painorajoitettuja teitä kuin perinteisen kevään kelirikon aikaan, maa­rakenteiden professori Pauli Kolisoja Tampereen yliopiston rakennustekniikan yksiköstä sanoo.

Ei ole yhtään tiepätkää, jota ilmastonmuutos ei koskisi. Tarvitaan lisää rahaa kunnossapitoon. Ei kuitenkaan vain rahaa, vaan tämä on myös toimintatapakysymys, Pauli Kolisoja sanoo.

Liian ohuet rakennekerrokset altistavat routimiselle ja sen seurauksena tapahtuville päällysteiden halkeamisille.

Jos talvella on useita jäätymis- ja sulamisjaksoja, tulee niistä useita kelirikkokausia pääasiassa päällysteiden reikiintymisen vuoksi. Talvella päällysteiden kuluminen uriksi lisääntyy, kun pitkään märkinä pysyvillä teillä ajetaan nastarenkailla. Kesällä kuumuus aiheuttaa päällysteiden pehmenemisestä aiheutuvaa urautumista.

Budjettivarat riittävät nykyään noin 2000 kilometrin päällystystöihin vuodessa. Korjaus­velan kasvamisen pysäyttämiseen tarvittaisiin Väyläviraston mukaan vuosittainen 4000 kilometrin päällystysmäärä.

Terra tutkii

– Rengaskulumiseen voi vaikuttaa päällysteillä. Niiden pitäisi olla paremmin kestäviä. Pitäisi tutkia päällysteiden jäätymis-sulamiskestävyyttä ja uusia sideaineita. Bitumien koostumus on muuttunut rikkidirektiivin myötä, ja tarvitaan uusia sideainevaihtoehtoja, joiden pitkäaikaiskestävyyttä pitää tutkia, Pauli Kolisoja sanoo.

Tampereen yliopistossa toimii Tutkimuskeskus Terra, jossa tutkitaan infrarakentamisen geotekniikkaa, maa- ja ratarakenteita sekä infrarakenteiden digitalisaatiota. Tavoitteena on löytää uusia materiaali- ja rakenneratkaisuja sekä uudistaa mitoitus- ja korjausmenetelmiä. Pauli Kolisoja on Terran johtaja.

Kolisoja korostaa olemassaolevien teiden kunnossapidon tärkeyttä ilmastonmuutoksen aiheuttamien säärasitusten hallinnassa.

– Kustannustehokkain keino parantaa teiden rakenteellista kestävyyttä on pitää kuivatuksen kunto hyvänä. Pitää huolehtia, että vesi johdetaan tehokkaasti pois rakenteista.

Hulevesien johtamiseen tarvitaan teiden sivuille riittävän syvät mutta ei liian jyrkkä­luiskaiset ojat. Kuivatusjärjestelmän kunnossapitoon tarvitaan teiden sivuojien säännöllistä perkausta. Laserkeilauksella saadaan tietoa, koska on aika perata sivuojat suunnitelman mukaisiksi. Tutkimuskeskus Terrassa on käynnissä ProDigial-ohjelma, jossa tutkitaan digitalisaatiota infran kunnossapidon tukena.

Kasvavan säärasituksen lisäksi tiestöä painaa kasvava liikennerasitus, kun kuljetusten tehokkuutta parannetaan aiempaa suuremmilla rekoilla. Sitäkin pitäisi tutkia, kuinka raskaat rekat ja ilmastonmuutoksen vaikutukset yhteensovitetaan.

– Ei ole yhtään tiepätkää, jota ilmastonmuutos ei koskisi. Tarvitaan lisää rahaa kunnossapitoon. Ei kuitenkaan vain rahaa, vaan tämä on myös toimintatapakysymys. Täytyy toimia fiksummin: systematisoida kunnossa­pidon toimenpiteet ja korjata väyliä ennakoivasti, Pauli Kolisoja toteaa.

Tutustu Suomen rakennushankkeisiin RPT SMART

Hulevesien hallinta tontilla

– Myös rakentamisessa kuivatuskysymys on keskeistä: kuinka hallitaan hulevedet rakentamisen aikana ja rakennuksen käytön aikana, Juho Mansikkamäki sanoo.

Sademäärät ovat kasvaneet, ja vedet pitäisi pystyä hallitsemaan tontilla. Se ei ole helppoa esimerkiksi täydennysrakentamishankkeissa täyteen rakennetussa ympäristössä. 

Hulevesien johtamiseen tarvitaan teiden sivuille riittävän syvät mutta ei liian jyrkkä­luiskaiset ojat. Kuivatusjärjestelmän kunnossapitoon tarvitaan teiden sivuojien säännöllistä perkausta. Laserkeilauksella saadaan tietoa, koska on aika perata sivuojat suunnitelman mukaisiksi. Väylävirasto / Marja Mattinen, Kreate Oy

– Keinoja kuivana pitämiseksi on. Tarvitaan lisää huolellisuutta suunnittelussa ja ratkaisuihin enemmän vaurionsietokykyä. 

Kaupungeilla on ohjeistuksia hulevesien viivytyksille tonteilla. Vaihtoehtoja on, muun muassa louhepesät ja imeytyskentät, jos pohjamaa on läpäisevää, tai tiiviimmässä maassa kasetti- ja säiliöviivytys. 

–  On huomattava, että kasettien elinikä ei ole yhtä pitkä kuin rakennuksen perustusten ikä. Kasetteja pitää pystyä huoltamaan ja vaihtamaan, niitä ei siis saa asentaa ihan perustusten viereen, Mansikkamäki sanoo. 

Mansikkamäen mukaan hulevesijärjestelmiä ja vesien poisjohtamista on seurattava jatkuvasti. Vanhoissa rakennuksissa on paljon perustuksia, joissa kuivatus on puutteellista. Vedeneristyksiä ei ennen tehty systemaattisesti, ja vanhoissa rakennuksissa salaojitus on enemmän tai vähemmän rempallaan.

– Ongelmana on se, että perustusten kosteudentorjunta on kallista rakentaa jälki­käteen, siksi korjaamiseen ryhtymistä pitkitetään.

Sekä Juho Mansikkamäki että Pauli Kolisoja toteavat, että rakennusten ja tieinfran rakentaminen lisääntyvää säärasitusta kestäväksi on mahdollista. Suunnittelun ja toteutuksen osaamista on, samoin sopivia materiaaleja ja ratkaisuvaihtoehtoja.  

– Isoja katastrofeja rakennusten perustuksiin ei ole odotettavissa, Juho Mansikkamäki sanoo.

Teksti: Jaana Ahti-Virtanen

FacebooktwitterredditpinterestlinkedinmailFacebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
  • Teema-artikkeli: Puurakennuksen talotekniikka

    Puukerrostalohankkeita on yhä enemmän, mutta teollinen puurakentaminen on vielä sisäänajovaiheessa; tutkimusta ja tuotekehitystä tarvitaan paljon.…

  • Teema-artikkeli: Sisustusarkkitehtuurilla katetta kiinteistöinvestointeihin

    Sisustusarkkitehti ei ole rakennushankkeen loppuvaiheen bonus-henkilö, vaan asiantuntija, joka ottaa vastuun tilojen toimivuudesta ja esteettisestä…

  • Teema-artikkeli: Energiaoptimoinnilla päästään parempaan

    Kun rakennushankkeeseen halutaan paras ratkaisu energiansäästöön ja päästöjen vähentämiseen mutta ei hinnalla millä hyvänsä, tarvitaan…

Kategoriassa: Artikkelit, PU 2022, PU 6 - 2022 Avainsanoilla: AFRY Finland, hulevedet, Hulevesijärjestelmä, ilmastonmuutos, Jaana Ahti-Virtanen, Juho Mansikkamäki, kelirikko, kuivatusrakenteet, lämpötila, Pauli Kolisoja, pohjarakenne, ProDigial, Sademäärät, Tampereen yliopisto, Teema-artikkeli, Tieinfra, Tutkimuskeskus Terra, Väylävirasto

Ensisijainen sivupalkki

Lue näköislehti

# Lue aiempia näköislehtiä

Yhteistyössä

Nimitysuutiset

Casimir Lindholm Cargotecin toimitusjohtajaksi

Marko Liikanen A-Insinöörien ympäristöyksikön johtoon

Jari Kivistö Rockfonin ja Parafonin myyntipäälliköksi

Lisää nimitysuutisia

Rakennusalan Trendit -raportti

Rakennusalan Trendit raportti

Footer

Projektiuutiset

Projektiuutiset on rakennusalan asiantuntijoille suunnattu aikakausilehti joka esittelee valmistuneita upeita hankkeita.

Viimeisimmät

  • Casimir Lindholm Cargotecin toimitusjohtajaksi
  • RT: Asuntorakentamisessa suurin epävarmuus on takana
  • Danske Bank: Euroalue välttää taantuman
  • SIO: Futudesign on vuoden toimisto
  • Motiva: Energiamurrokseen tarvitaan talotekniikan osaajia

RPT BYGGFAKTA Oy

Ruukinkuja 3
02330 Espoo
09-809911

  • Instagram
  • LinkedIn
  • YouTube

Copyright © 2023 · Projektiuutiset | RPT Byggfakta Oy

RPT Byggfakta Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet


Jatkamalla verkkosivustomme ja palvelujemme käyttöä hyväksyt, että keräämme tietoja vierailuistasi. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään.
Toivomme, että käytät hetken aikaa periaatteiden huolelliseen lukemiseen. Tämä on tärkeää! Muista, että sinulla on myös valintamahdollisuuksia tietojesi ja yksityisyytesi käsittelyyn ja suojaamiseen.

OK, ymmärrän Lue lisää
RPT Byggfakta Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these cookies, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may have an effect on your browsing experience.
Necessary
Aina käytössä

Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.

Non Necessary

Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.

Tallenna ja hyväksy