SIO:n pääsihteeri Minna Borg ja sisustusarkkitehti SIO Tatu Ahlroos Cadpool Oy:stä. Kuva: Petra Ilonen

Teema-artikkeli: Sisustusarkkitehtuurilla katetta kiinteistöinvestointeihin

SIO:n pääsihteeri Minna Borg ja sisustusarkkitehti SIO Tatu Ahlroos Cadpool Oy:stä. Kuva: Petra Ilonen

Sisustussuunnittelija, muotoilija, sisustus­arkkitehti, sisustusarkkitehti SIO – tietääkö rakennushankkeen tilaaja, mitä kohteessa tarvitaan?

– Sisustusarkkitehdit ovat pääsääntöisesti julkisten tilojen suunnittelijoita. Sisustussuunnittelijat suunnittelevat enimmäkseen koteja, mutta poikkeuksiakin on, Sisustusarkkitehdit SIO:n pääsihteeri, taiteen maisteri Minna Borg kertoo.

Sisustusarkkitehdin titteliä ei ole suojattu niin kuin ei arkkitehdinkaan. 

– Taiteen maisterin tutkinnon suorittaneita sisustuksen ammattilaisia on voinut perinteisesti kutsua sisustusarkkitehdeiksi. Määrittelyä on nykyisin lavennettu muotoilijan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneisiin. Sisustusarkkitehti voi olla myös kyntensä alalla näyttänyt, vaikkei hänellä olisi korkeakoulututkintoa, kertoo Sisustus­arkkitehti SIO, taiteen maisteri Tatu Ahlroos Cadpool Oy:stä. Ahlroos on toiminut viimeiset viisi vuotta Sisustusarkkitehdit SIO:n puheenjohtajana.

Borgin ja Ahlroosin mukaan ammattitaitoisen sisustusarkkitehdin tunnistaa SIO-päätteestä, jota Suomessa arvostetaan. Sisustusarkkitehdit SIO on ammatillinen järjestö, joka perustettiin vuonna 1949, ja siihen kuuluu nykyään noin 760 jäsentä. SIO on osa Ornamoa, vuonna 1911 aloittanutta muotoilualan asiantuntijajärjestöä.

Sisustusarkkitehdit SIO:n jäsenyyttä voivat hakea Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta maistereiksi valmistuneet. SIO ottaa jäsenikseen myös ammattikorkeakoulun suorittaneita muotoilijoita sekä ulkomailla alan tutkinnon suorittaneita, joilla on riittävät referenssit.

Tatu Ahlroos toivoo, että sisustusarkkitehtuuri miellettäisiin aiempaa selvemmin rakennusalan tutkinnoksi arkkitehtuurin rinnalla, unohtamatta kuitenkaan sisustusarkkitehdin olennaisinta kykyä: nähdä tila jo paperilla loppukäyttäjän silmin ja luomaan ympäristöstä ainutlaatuinen.

– Sisustusarkkitehdin kädessä pysyy sekä kynä että sivellin. Baskeria ei tarvitse, mutta taskulaskinta aina välillä, Ahlroos toteaa. 

Saman pöydän ääreen

Minna Borgin mukaan Suomessa on paljon sisustusarkkitehteja verrattuna moniin muihin maihin. 

– Heitä arvostetaan, jopa kenties enemmän kuin muualla maailmassa. Ammattikunnalla on Suomessa hyvin jalansijaa ja pitkä perinne. 

Tatu Ahlroosin mukaan arvostusta rapauttaa kuitenkin se, etteivät kaikki rakennushankkeen osapuolet aina ymmärrä sisustusarkkitehtuurin merkitystä projektin onnistumiselle ja tilojen käyttäjien tyytyväisyydelle.

– Sisustusarkkitehdin työpöydällä saattaa olla samanaikaisesti LVI-, sprinkleri-, valaistus- ja opastesuunnitelmat, tilatoiminnallisuus­kaavio sekä asiakkaan brändimanuaali ja tietenkin arkkitehdin suunnitelmat oman työnsä ohjenuorana. Hyvä sisustusarkkitehti osaa myös arvostaa hankkeen muiden asiantuntijoiden työtä, ja suunnitelmien risteymäkohdissa sijaitsevista ratkaisuisista on kommunikoitava selkeästi: kompromissi on yhdessä mietittyä luovaa ratkaisua huonompi, Ahlroos toteaa. 

– Jos rakennushankkeen kaikki osapuolet pyrkivät lopputuloksen hyvään laatuun, on välttämätöntä, että kaikki suunnittelijat ovat mukana hankkeessa mahdollisimman alusta alkaen, myös sisustusarkkitehti, Minna Borg sanoo.

Laki ei määrää ottamaan rakennushankkeeseen sisustusarkkitehtia. Siksi Tatu Ahlroosin mukaan sisustusarkkitehtia pidetään liian usein hankkeen loppuvaiheen bonuksena, jonka tajuaa tuoda paikalle katetta haluava sijoittaja.

– Rakennusprosessissa voi muilla tarkasti omaan kenttäänsä keskittyneillä toimijoilla jäädä pimentoon, mikä rooli sisustusarkkitehdilla on asiakkaan liiketalouden pitkäjänteiselle kehittämiselle: sisustusarkkitehti varmistaa, että esimerkiksi hotellin suunnittelun tilanneen yrityksen asiakas on valmis tulemaan hotellin vieraaksi toiselta puolen maapalloa uudestaan ja uudestaan. 

– Sama pätee myös toimitilasuunnittelussa. Hyvällä ympäristöllä on tutkitusti vaikutusta tuottavuuden kasvuun, Minna Borg sanoo. Koska toimistossa työskentelevät viettävät tiloissa suurimman osan valveilla olostaan, pitää tiloissa panostaa toiminnallisuuteen ja esteettiseen kokemukseen, eikä ripaus elämyksellisyyttä toimitilasuunnittelussakaan ole turhaa.

– Sisustusarkkitehtuurilla on liiketaloudessa tärkeä rooli. Sisustusarkkitehti ei vain valitse seinän väriä vaan voi toimillaan nostaa tai laskea yrityksen tulosta, Ahlroos sanoo.

Tatu Ahlroosin on jo viiden vuoden ajan toiminut Ison-Syötteen tunturihotellin suunnittelijana.

– Yhteistyö asiakkaan kanssa on ollut hedelmällistä, koska kumpikin on antanut tilaa ja ymmärrystä toisen näkökulmille ja päätöksiä on tehty nopeasti ja ennakkoluulottomasti. Suunnittelija saa tilaa tuoda näkemystään esiin, kun asiakas saa tunteen, että suunnittelija kunnioittaa kohteen erityispiirteitä, mutta pystyy samanaikaisesti tarjoamaan ratkaisuja, joita asiakas ei itse tulisi ajatelleeksi.

Ahlroos huomauttaa, että vapaus ei tule koskaan ilman vastuuta.

– Suunnittelija ottaa huomioon asiakkaan näkökulman kaikessa, esimerkiksi materiaalien ja työn hinnoissa ja suunnittelijan oman työn aikatauluttamisessa. Sisustussuunnittelijan vastuisiin kuuluu myös riittävän selkeät ohjeistukset ja piirustukset työmaakäyttöön. 

Uutta vanhaa tuhoamatta

Sisustusarkkitehdin arkea ovat suunnitteluratkaisujen ekologisuuden, terveellisyyden ja turvallisuuden pohtiminen. 

– Sisustusarkkitehtuurissa kestävää kehitystä voidaan tarkastella esimerkiksi tuotteen tai palvelun elinkaaren kautta. Kaikille suunnittelijoille niukka materiaalin käyttö ja kierrätys sekä kierrätysmateriaalien tuntemus ovat tulevaisuudessa oleellisia taitoja, Ahlroos ja Borg sanovat.

Tatu Ahlroos lisää sisustusarkkitehdin osaamisten listaan myös kulttuuriympäristöstä huolehtimisen peruskorjattavissa kiinteistöissä. 

– Uuden ja vanhan dialogi on oltava hedelmällistä ja innostavaa. Ratkaisut saavat toki haastaa toisiaan, mutta on muistettava, että uudetkin trendit menettävät ajan myötä loistettaan. 

– Teollinen rakentaminen perustuu standardiratkaisuihin, mutta niitä ei voi aina soveltaa. Sisustusarkkitehti pystyy suunnittelemaan kohteisiin räätälöidyt ratkaisut, joilla kokonaisuudesta saadaan harmoninen, Ahlroos toteaa.

Muuttuvat työt

Ornamon jäsenkyselyissä on säännöllisesti selvitetty jäsenten hyvinvointia ja tyytyväisyyttä. Viimeisin Muotoilualan suhdannekatsaus on syyskuulta. 

– Vielä ei koronan vaikutuksia ole näkynyt jäsenten hyvinvoinnissa kovin paljon, mutta ensi kevät voi olla erilainen, Minna Borg sanoo. Suhdannekatsauksen mukaan muotoilualalla ensimmäiset koronakärsijät ovat olleet kuluttajamarkkinoilla toimivat yritykset. Ornamon mukaan lähitulevaisuutta synkentää muotoilualan vahva jälkisuhdanteisuus; rakentamiseen kytkeytyvissä muotoilupalveluissa pahimmat ajat ovat vasta edessä.

Ornamon suhdannekyselyyn vastanneista yrityksistä 40 prosenttia uskoi liikevaihtonsa kasvavan vuoden sisään, 40 prosenttia arvioi liikevaihdon laskevan ja 20 prosenttia ennakoi liikevaihdon pysyvän ennallaan.

Sisustusarkkitehdeille lienee kuitenkin tiedossa uutta suunniteltavaa, kun esimerkiksi tulevaisuuden työtilojen tarvetta ja laatua pohditaan muuttuvassa maailmassa.

– Sisustusarkkitehdit ovat palvelumuotoilun pioneereja. Mietimme yhdessä asiakkaan kanssa ratkaisuja kysymyksiin, joita ei vielä ole. Etenkin nyt tarvitaan luovia ja samanaikaisesti sekä joustavia että kestäviä ratkaisuja, Tatu Ahlroos sanoo.

Ahlroos toteaa, että rakennusalan epävarmuuksista huolimatta hän tekee sisustus­arkkitehdin työtä edelleen hyvin mielellään.

– Sisustusarkkitehtina luon jotain merkityksellistä ja pitkäaikaista rakennettuun ympäristöömme.

Teksti: Jaana Ahti-Virtanen