Kylmäalalla on kaksi suurta huolta: työvoimapula ja kylmaaineita koskevat muutokset. F-kaasuasetuksen neuvotteluvaiheessa oleva kiristys sekä REACH-kemikaaliasetukseen ehdotettu perfluoroalkyylikemikaalien eli PFAS-aineiden rajoitus voisivat toteutuessaan tarkoittaa, että kylmäaineiksi jäisi lähinnä luonnolliset kylmäaineet.
Pauli Tarna aloitti Suomen Kylmäliikkeiden Liiton toimitusjohtajana ja Suomen Kylmäyhdistyksen toiminnanjohtajana keväällä 2022. Vuodessa on käynyt selväksi alan hyvät ja huonot puolet: alalla menee oikein hyvin, mutta työntekijöitä ei ole ollut pitkään aikaan tarpeeksi. Toinen iso huoli koskee teollisia kylmäaineita, joiden valikoima pienenee merkittävästi, jos ja kun kahden EU-asetuksen muutokset toteutuvat.
– Työvoiman saatavuus on ykkösasia. Alalla on täystyöllisyys ainakin vuoteen 2040 asti, ja satoja työllistyisi heti. Asentajien tarve kasvaa vihreän siirtymän ja lämpöpumppujen määrän lisääntymisen myötä, Tarna toteaa.
Työntekijäpula viivästyttää projekteja ja voi Tarnan mukaan vaikuttaa työn laatuun yhdessä viime aikojen komponenttipulan kanssa.
Innostaakseen nuoria kylmäalan ammattiopintoihin Tarna ja alan yritykset ovat aloittaneet road shown.
– Kierretään oppilaitoksissa kertomassa työn tekemisestä ja talotekniikka-alan mielenkiintoisuudesta. Älykkäiden järjestelmien kautta kylmä ja jäähdytys on liitettävissä muuhun talotekniikkaan; ala tarjoaa laajasti mahdollisuuksia ja haastavia tehtäviä.
Kiertue aloitettiin Oulusta, ja mukana on myös LVI-alan toimijoita; työntekijäpula koskee koko talotekniikkaa ja samoista henkilöistä kilpailee moni ala.
Ei riitä, että nuoret ja alan vaihtajat innostuvat kylmästä, koska pulaa on myös opettajista: eläköityvien tilalle ei löydy uusia. Toiselle asteelle tarvittaisiin myös paljon nykyistä enemmän kylmäalan koulutuspaikkoja.
Tarnan mukaan nykyään kylmäalan opetuksesta iso osa on oppisopimus- ja rekrykoulutusta, jonne tulijoilla on usein toisen asteen koulutus sähkö- tai LVI-asennuksessa. Osa alan yrityksistä järjestää itse alan koulutuksen ostamalla sen oppilaitoksilta.
Kylmän ja jäähdytyksen opetus on niukkaa kaikilla koulutusasteilla. Tarnan mukaan Suomessa on yliopistotasolla vain yksittäisiä kylmä- ja jäähdytysalan kursseja ja lähin alan professuuri on Tukholmassa.
– Ammattikorkeakouluissa voisi olla paljon enemmän alan opetusta, mutta niissä ei ole omaa kylmän ja jäähdytyksen suuntautumisvaihtoehtoa. Sellainen voisi ja pitäisi olla, mutta sinnekään ei riitä opettajia, Pauli Tarna toteaa.
Kylmäalan asennus- ja huoltotyöt ovat luvanvaraisia. Sertifioidut kylmälaiteasentajat löytyvät Tukesin ylläpitämälltä listalta. Sertifikaatit ovat EU-tasoisia, joten työvoimaa voisi etsiä muista EU-maista.
– On yritetty tuoda työntekijöitä Baltiasta, mutta se ei ole vielä onnistunut. Pienemmissä yrityksissä kielitaito on ongelma, Tarna sanoo.
F-kaasuasetus kiristynee
Jäähdytys- ja lämpöpumppulaitteistoissa käytetään lämmönsiirtoon teollisesti valmistettuja fluorattuja kasvihuonekaasuja eli F-kaasuja, jotka ovat haitallisia ilmaston lämpenemisen kannalta. Verrokkiaine on hiilidioksidi: jos kilo hiilidioksidia pääsee ilmakehään, sen lämmitysvaikutus eli Global Warming Potential on saanut arvon yksi. F-kaasuja sisältävillä teollisilla HFC-kylmäaineilla GWP on 4 – 4000.
F-kaasujen karkaaminen ilmakehään asennus- ja huoltotöissä estetään EU:n mukaan parhaiten, kun näitä aineita ei käytetä. EU:n F-kaasuasetus astui voimaan 1.1.2015. Asetus toi rajoituksia ja kiintiöitä HFC-yhdisteitä valmistaville ja niitä EU:n alueelle tuoville yrityksille. Kun korkean GWP-arvon kylmäaineiden valmistus ja tuonti vähentyivät, niiden hinnat nousivat ja saatavuus vaikeutui.
F-kaasuasetus tarkoitti muun muassa, että korkean GWP-arvon kylmäaineita käyttävät kylmälaitteet piti uusia niin, että niissä voitiin käyttää alhaisemman GWP-arvon kylmäainetta.
– Kun F-kaasuasetus tuli, se todettiin mahdottomaksi, mutta kahdeksassa vuodessa ala on sopeutunut, Pauli Tarna toteaa.
Asetuksen tavoitteena oli saavuttaa 60 prosentin päästövähennys vuoteen 2030 mennessä. Nyt Euroopan komissio haluaa nopeuttaa HFC-aineiden poistumista kylmäainemarkkinoilta F-kaasuasetusta päivittämällä. Parhaillaan ovat käynnissä päivitystä koskevat kolmikantaneuvottelut Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission edustajien kesken.
Myös PFAS-rajoitus osuisi kylmäalaan
F-kaasuasetuksen päivityksen rinnalla myös kemikaaliasetus REACH on muuttumassa: valmisteilla on perfluoroalkyylikemikaalien eli PFAS-aineiden rajoitus. Synteettisiä PFAS-aineita on noin 10 000, niitä käytetään muun muassa ilmailu- ja puolustusteollisuudessa, autoteollisuudessa, tekstiileissä, rakentamisessa, elektroniikassa, palontorjunnassa ja lääketeollisuudessa.
Myös teollisten kylmäaineiden joukossa on 114 PFAS-ainetta, joista rajoituksen voimaan tullessa jäisi jäljelle 13.
PFAS-aineissa on on kestävä hiili-fluorisidos, joten ne hajoavat erittäin hitaasti ja päätyvät helposti ympäristöön, josta ne kertyvät juomaveteen ja ravintoon. Euroopan kemikaalivirasto ECHA:n mukaan PFAS-yhdisteet ovat usein saastuttaneet pohja- ja pintavettä sekä maaperää.
EU-maista Saksa, Alankomaat, Ruotsi, Tanska ja Norja ovat tehneet ehdotuksen PFAS-aineiden rajoittamiseksi. ECHA:n mukaan ehdotus on parhaillaan sen tieteellisissä komiteoissa arviointia ja lausuntojen antamista varten. ECHA:n komiteat toimittavat lausunnot Euroopan komissiolle, jonka jälkeen komissio päättää rajoituksesta yhdessä EU-jäsenvaltioiden kanssa.
ECHA:n mukaan PFAS-rajoitusta koskevan ehdotuksen julkinen kuuleminen päättyy 25.9.2023, joten on hyvin epätodennäköistä, että rajoituksesta päätetään ennen kevättä 2024. Päätös siirtyisi siinä tapauksessa seuraavalle komissiolle ja parlamentille, joka valitaan kevään 2024 vaaleissa.
Muutos on tulossa
Karkeasti sanottuna F-kaasuasetuksen päivitys ja PFAS-aineiden rajoitus tarkoittavat, että kylmäaineiksi jäävät luonnolliset kylmäaineet, joiden GWP-arvo on nollasta viiteen. Luonnollisia kylmäaineita ovat hiilidioksidi, ammoniakki ja hiilivedyt kuten propaani ja butaani.
Ihan heti ei kuitenkaan tapahdu mitään dramaattista, koska mahdollisesti voimaan tuleviin asetuksiin tulee pitkähköt siirtymäajat.
– Muutos on tulossa, mutta miten rajuna, aika sen näyttää, Pauli Tarna sanoo.
Tarnan mukaan Kylmäliikkeiden Liiton ja alan toimijoiden pitää tehdä kaikkensa, että ilmaston lämpeneminen estetään.
– Mutta realiteetit pitää pitää mielessä ja saada järki mukaan aikatauluun. Vaikutamme Euroopan kylmäliikkeiden liiton kautta, se lobbaa Brysselissä, Tarna kertoo ja sanoo, että kylmäaineet ovat EU-poliitikoille hankala aihe.
Luonnolliset kylmäaineet ovat alalle tuttuja ja niitä käytetäänkin jo paljon. Ne eivät kuitenkaan sovi kaikkiin kylmä- ja jäähdytysjärjestelmiin, ja siksi Tarnan mukaan tarvittaisiin uusia pienemmän GWP:n teollisia kylmäaineita tai kokonaan uusia järjestelmäratkaisuja. Uusia kylmäaineita ei kuitenkaan ole näköpiirissä.
Kun osa teollisista HFC-kylmäaineista on tullut laittomiksi ja laillistenkin saatavuus on vaikeutunut, Euroopan alueelle on syntynyt kylmäaineiden pimeät markkinat.
– Kylmäaineiden salakuljetus on yksi EU:n petoksentorjunnan kohteista. On sanottu, että kylmäaineiden salakuljetus on huumausaineita tuottoisampaa. Suomen pimeistä markkinoista en tiedä, mutta en usko, että kylmäaineiden salakuljetus on Suomessa merkittävää, Tarna toteaa.
Teksti: Jaana Ahti-Virtanen
