Viimeisimmät julkaisut

Tays Keskussairaalan F-rakennus – tiedettä, tutkimusta ja vaativaa hoitoa

Tampereen yliopistollisen sairaalan uudessa F-rakennuksessa yhdistyvät onnistunut arkkitehtuuri, toimivuus, viihtyisyys ja energiatehokkuus. Kaiken lisäksi hanke eteni sujuvasti alusta loppuun.

F-rakennuksen erottaa muista Tays Keskussairaalan rakennuksista vahvat pystylinjat, jota tehostavat valkoiset aurinkosäleiköt.

Tays Keskussairaalan eli vanhalta nimeltään Tampereen yliopistollisen keskussairaalan F-rakennus otettiin käyttöön suunnitellusti syyskuun aikana vähän yli kaksi vuotta kestäneiden rakennustöiden jälkeen. Noin 32 miljoonaa euroa maksaneisiin uusiin tiloihin muuttivat kliininen isotooppilääketiede ja verisairauksien keskus.

– Molemmat yksiköt toimivat aikaisemmin useammassa eri paikassa. Nyt ne saatiin keskitettyä samaan rakennukseen ajanmukaisiin tiloihin. Isotooppilääketieteen osalta rakenteiden kantavuus ja huonekorkeudet ovat nyt myös riittävät PET- ja gamma­kuvauslaitteiden nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin, mikä oli ongelmana aikaisemmissa tiloissa, hankkeen projektipäällikkö, sairaalainsinööri Jarno Virolainen Pirkan­maan sairaanhoitopiirin kuntayhtymästä kertoo.

F-rakennusta ei siis tehty tavanomaisimpaan sairaalakäyttöön, vaan ensimmäisessä kerroksessa isotooppilääketieteen yksikkö hyödyntää radioaktiivisia isotooppeja potilaiden tutkimisessa ja hoidossa. Toisessa kerroksessa verisairauksien vuodeosastolla hoidetaan pääasiassa pahalaatuisia veri­tauteja sairastavia pitkäaikaispotilaita ilmaeristetyissä huoneissa ja kolmannessa kerroksessa toimii verisairauksien poliklinikka ja päiväsairaala.

Tästä tieteen, tutkimuksen ja vaativan hoidon yhdistelmästä vihjaa jo rakennuksen julkisivu, joka poikkeaa Tays Keskussairaalan muusta rakennuskannasta. Niiden vaaka­linjat ovat muuttuneet F-rakennuksessa pystylinjoiksi ikkunoiden yhteydessä olevien mustien seinäpaneelien ja osaksi julkisivusta esiin nousevien valkoisten auringonsuoja­säleikköjen avulla. Säleiköt on kuvioitu heksa­goneilla eli kuusikulmioilla, joka on myös sisällä toistuva teema. 

– Rakennukselle haettiin tietoisesti omaa ilmettä, joka kuvastaa siellä olevia toimintoja ja ajatusta uudesta alusta. Mahdollisuuden tähän kontrastiin antoi sijainti, jossa se ei riitele muun rakennuskannan kanssa, kertovat rakennuksen pääsuunnittelija, arkkitehti Toni Väisänen ja projektiarkkitehti Tuomas Arnala Arkkitehtitoimisto Tähti-Set Oy:stä.

Uusi rakennus on mahdollistanut myös modernien kuvantamislaitteiden käyttöönoton. Uusi PET-TT-laite yhdistää radioaktiivisella merkkiaineella tehdyn kuvauksen ja tietokonetomografian.

Viihtyisyyttä ja valoa potilaille

Sisätilat on suunniteltu rakennukseen sijoittuvien toimintojen ja asiakkaiden ehdolla. Oman haasteensa tähän toi se, että kaikissa kolmessa potilaiden hoitoon käytetyssä kerroksessa toiminnot poikkeavat täysin toisistaan.

– Tavoitteena oli mahdollistaa tehokas toiminta, mutta toisaalta ottaa huomioon täällä hoidettavat vakavasti sairaat potilaat, joille haluttiin tarjota mahdollisimman miellyttävät olosuhteet. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että ensimmäisen kerroksen isotooppi­lääketieteen osastolla kuvantamislaitteet, isotooppilaboratorio ja muut hoitohenkilökunnan tilat sijaitsevat keskellä rakennusta ja odotustilat kiertävät niitä ulkokehällä, jonne ikkunat päästävät luonnonvaloa.

– Toisen kerroksen verisairauksien vuodeosastolla ulkokehälle sijoittuvat taas potilashuoneet, huolto- ja muut tilat ovat rakennuksen keskiosassa. Kolmannen kerroksen verisairauksien poliklinikalla sama logiikka jatkuu niin, että vastaanottohuoneet ovat ulko­seinällä ja yhteiset tilat keskellä rakennusta, kertovat sisätiloja suunnittelemassa olleet arkkitehdit Satu Keränen ja Teuvo Tuorila UKI Arkkitehdeistä.

Erityistä huomiota rakennuksessa on kiinnitetty viihtyisyyteen, joka korostuu etenkin toisen kerroksen potilashuoneissa. Isojen ikkunoiden lisäksi niistä jokaista elävöittää valokuvaaja Joni Niemelän suuri luonto­aiheinen makrokuva, joita löytyy myös muualta rakennuksesta samoin kuin kuvataiteilija Virve Liljan teoksia. 

Rakennus on valmis kasvamaan

Tämänhetkisten tarpeiden lisäksi F-rakennuksessa on ajateltu jo tulevaisuutta ja myös ympäristön muuttumista. Sisätilojen muuntojoustavuutta rajoittavat kuvantamislaitteiden ja vuodeosaston ilmaeristettyjen huoneiden vaatimat rakenteet, mutta rakennuksessa kokonaisuudessaan mahdolliset tulevaisuuden tarpeet on otettu huomioon.  

Suunnittelussa ja toteutuksessa on esimerkiksi varauduttu siihen, että rakennukseen voidaan tehdä kaksi lisäkerrosta. Samoin on otettu huomioon, että rakennuksen itä- ja länsipuolelle nousee todennäköisesti jollain aikavälillä uudisrakennuksia, joihin halutaan ehkä ilmasillat F-rakennuksesta. Tätä varten on tehty varaukset julkisivuun.

Nyt F-rakennus on yhdistetty ensimmäisessä kerroksessa putkella H-rakennukseen ja kulku sinne tapahtuu putkea pitkin sairaalan pääaulasta. 

Noin 32 miljoonaa euroa maksaneisiin uusiin tiloihin asettuivat Tays Keskussairaalan kliininen isotooppilääketiede ja verisairauksien keskus.

Haluatko lisää tietoa Suomen hienoimmista hankkeista?

Poistoilmalämpöpumppu ja kaukojäähdytys

Tays Keskussairaalalla on ollut hyvään energia­tehokkuuteen tähtäävä ohjelma vuodesta 2015 lähtien, ja sen periaatteita noudatetaan myös F-rakennuksessa. Keinot ovat olleet samoja kuin muissakin alueelle viime vuosina valmistuneissa uudisrakennuksissa.

Rakennuksessa on esimerkiksi poistoilmalämpöpumppu, joka nostaa ilmanvaihdon lämmöntalteenoton kokonaishyötysuhteen yli 80 prosenttiin. Jäähdytys hoidetaan puolestaan Tampereen Sähkölaitoksen kaukojäähdytyksellä, joka hyödyntää jäähdytysenergian tuotannossa Näsijärven syvänteen viileää vettä.

– Tällä tavalla jäähdyttäminen vaatii huomattavasti vähemmän sähköenergiaa kuin perinteisellä tavalla toteutettuna. Eräänlainen ympäristöteko on myös se, että ilmanvaihtokoneiden LTO-pattereita käytetään kesällä jäähdytykseen, jolloin jokaisesta koneesta jää yksi merkittävä puhallinenergiankulutusta lisäävä komponentti pois ja samalla koneiden koko pienenee, toteavat Sasu Karkiainen ja Kari Salonen AX-LVI Oy:stä, joka vastasi rakennuksen talotekniikka­suunnittelusta yhdessä Granlund Tampere Oy:n kanssa. 

Kaikkiaan he arvioivat rakennuksen LVI-suunnittelun olleen varsin tyypillistä vaativalle kohteelle, jossa paljon eri tekniikoita piti mahduttaa rakennukseen. Erityistä oli kuumalaboratorion puhdastilojen ja vuode­osaston ilmaeristyshuoneiden tarpeisiin vastaaminen.

– Näissä tiloissa huoneiden välisiä painesuhteita valvotaan, jotta vuotoilma ei pääse liikkumaan väärään suuntaan. Oikean ilman­laadun ja henkilöturvallisuuden varmistamiseksi näiden tilojen ilmanvaihto­järjestelmissä käytetään myös hepa-suodatusta sekä tulo- että poistoilmassa, Salonen kertoo. 

– Toiminnan kannalta kriittisten tilojen ilmanvaihdon luotettavuus on puolestaan varmistettu kahdennetuilla järjestelmillä. Esimerkiksi puhdastiloilla on rinnan kaksi identtistä ilmavaihtokonetta, joista aina toinen on käyntivuorossa ja toinen valmiustilassa häiriöiden varalta, Karkiainen lisää.  

F-rakennuksessa on kaksi konehuonetta, toinen osittain kaksikerroksinen maanalaisissa kerroksissa ja toinen kolmannessa kerroksessa. Ilmanvaihtokoneita on kaikkiaan 12. Puhdastiloilla on rinnan kaksi identtistä ilmavaihtokonetta, joista aina toinen on käyntivuorossa ja toinen valmiustilassa häiriöiden varalta.

Muutenkin rakennuksessa on varauduttu siihen, että toiminta voi jatkua, vaikka jokin ulkoinen hyödykejärjestelmä kuten sähköt, kaukolämpö, kaukojäähdytys tai veden jakelu lamautuisi.

– Sairaalalla on tietenkin oma varavoima­järjestelmä sähkön tuottamista varten. Kaukolämmön katketessa taloa pystytään lämmittämään poistoilmalämpöpumpulla ja jäähdytys voidaan hoitaa tarvittaessa tilapäisesti vesijohtovedellä. Vettä talon vesijohtoverkkoon voidaan taas syöttää tankkiautosta, Karkiainen ja Salonen kertovat.

Perinteistä rakennustekniikkaa

Mielenkiintoista rakennuksessa on, että kaiken uuden tekniikan ja modernien ratkaisujen pohjana on rakennusteknisesti varsin perinteinen rakennus. Muodoltaan se on kuutiomainen ja rakentamisessa on käytetty betonipilareita, deltapalkkeja ja välikatoissa ontelolaattaa siellä missä kantavuusvaatimukset eivät ole edellyttäneet paikallavalua.

– Rakenne on selkeä, ja sitä on käytetty myös muissa alueen uusissa rakennuksissa. Suunnittelun näkökulmasta rakenne mahdollistaa erilaiset julkisivuratkaisut, joita tässä on hyödynnetty. Muoto taas tarjosi mahdollisuudet toteuttaa toiminnot niin, että pitkiä käytäviä pystyttiin välttämään, Väisänen toteaa.

Perusteellinen ennakkovalmistelu teki hankkeesta sujuvan

F-rakennus on hyvä esimerkki rakennushankkeesta, jossa lähes kaikki on sujunut suunnitelmien mukaan eivätkä pienet yllätyksetkään ole saaneet aikataulua tai budjettia pettämään. Tätä mieltä ovat sekä projektinjohtaja Jyrki Anttila Rakennuttaja­toimisto HTJ Oy:stä että rakennusurakasta vastanneen työyhteenliittymän johtaja Aki Hyrkkönen Aki Hyrkkönen Oy:stä.

– Tämä oli jopa yllättävän selkeä ja hyvin edennyt urakka. Sairaala-alueella rakentamisessa on omat haasteensa, kun toimintaa saisi haitata mahdollisimman vähän. Tähän lisähaastetta toi vain joidenkin metrien päässä rakennustyömaasta sijainnut magneetti­kuvausyksikkö, jonka takia tärinälle oli erittäin tiukat rajat. Se pakotti ajoittamaan raskaiden työkoneiden liikkumiset tarkkaan ja esimerkiksi tekemään kalliolouhinnan kiilaamalla, Anttila kertoo.

Toisen kerroksen vuodeosaston huoneissa on isot ikkunat ja valokuvaaja Joni Niemelän suuria luonto­aiheisia makrokuvia.

– Yksi tekijä töiden sujuvassa etenemisessä oli koetellun ja tavanomaisen rakennus­tekniikan käyttäminen. Toki puhdastilojen ja säteilysuojausten rakentaminen vaatiikin erityistä huolellisuutta ja myöskään julkisivu, jossa oli levyjä ja ulokkeita, ei ollut helpoin mahdollinen toteuttaa, Hyrkkönen jatkaa.  

Molemmat nostavat esiin kaksi asiaa, jotka edesauttoivat ratkaisevasti rakennustöiden hyvää etenemistä. Toinen oli koko hanketta leimannut hyvä yhteishenki ja toinen hyvin ja perusteellisesti tehdyt suunnitelmat, joihin ei tarvinnut tehdä mitään oleellisia muutoksia enää rakentamisen aikana.

Pohja hyville suunnitelmille luotiin hanke­suunnitteluvaiheessa. Jo tuolloin käyttäjien tarpeet ja rakennukseen halutut toiminnallisuudet oli selvitetty niin tarkasti, ettei niihin tullut enää muutoksia. Samoin suunnittelua vietiin pidemmälle kuin normaalisti tässä vaiheessa.

– Pyrimme tunnistamaan ja eliminoimaan kaikki mahdolliset riskit. Toisaalta meillä oli jo tässä vaiheessa kaikilta osiltaan hyvät ja samalla tasolla olevat suunnitelmat mukaan lukien tekniset suunnitelmat, joten varsinaiselle suunnittelulle oli olemassa hyvä pohja, Toni Väisänen Arkkitehtitoimisto Tähti-Set Oy:stä sanoo.

Potilaiden huomioon ottaminen tarkoittaa muun muassa, että hoitohenkilökunnan tilat sijaitsevat keskellä rakennusta ja odotustilat kiertävät niitä ulkokehällä, jonne ikkunat päästävät luonnonvaloa.

– Poikkeuksellista oli, että otimme myös virtuaalimallinnuksen käyttöön jo tässä vaiheessa. Se osoittautui hyväksi ratkaisuksi, joka auttoi tilaajaa hahmottamaan tarjolla olevia ratkaisuja ja helpotti myös meidän suunnittelijoiden työtä, Satu Keränen UKI Arkkitehdeistä täydentää.

Työyhteenliittymien näytön paikka

F-rakennus on lisäksi hyvä esimerkki siitä, kuinka keskisuuret yrityksetkin voivat päästä mukaan suuriin rakennushankkeisiin työ­yhteenliittymän avulla. Suunnittelusta vastasivat yhdessä Arkkitehtitoimisto Tähti-Set Oy ja UKI Arkkitehdit, joilla on jo pitkä kokemus yhteistyöstä erityisesti sairaala­rakentamisessa, muun muassa Taysin tänä vuonna valmistuneessa kolmen uudisrakennuksen Etupiha-hankkeessa.

– Asiassa ei ole mitään ihmeellistä. Toimimme kuten yksi toimisto. Tällainen yhteistyö on tätä päivää, Väisänen sanoo. 

Rakennuksen tunnusväri on harmaa, mutta myös eri kerroksilla on omat värit: ensimmäisen kerroksen sininen, toisen kerroksen vihreä ja kolmannen kerroksen purppuranpunainen.

Rakennusurakasta pääurakkana vastasi Aki Hyrkkönen Oy:n ja Alasen Rakennus Oy:n muodostama työyhteenliittymä, joilla on myös takanaan yhteistyötä suurissa hankkeissa.

– Työyhteenliittymä tarjoaa pienemmillekin rakennusyhtiöille mahdollisuuden kilpailla tällaisista suurista urakoista. Liikevaihto- ja referenssivaatimukset ovat niissä sen verran kovia. Meillä yhteistyö on sujunut aina hyvin, Hyrkkönen sanoo.

Tilaajan näkökulmasta työyhteenliittymät toimivat tässä hankkeessa aivan samalla tavalla kuin yksittäiset yritykset. Hanketta johtaneen Jarno Virolaisen mukaan mitään rajapintoja ei näkynyt tilaajan suuntaan.

– Sen sijaan näkyi ja tuntui aivan erityisen hyvä, koko hankkeen ajan kestänyt yhteishenki kaikkien mukana olleiden osapuolten välillä. Se näkyy varmaan osaltaan myös loppu­tuloksessa, hän toteaa.

Teksti: Ismo Myllylä | Kuvat: Petteri Kivimäki

FacebooktwitterredditpinterestlinkedinmailFacebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Näköislehden tilaus

Haluatko Projektiuutiset näköislehden sähköpostiisi?

Tilaa näköislehti sähköpostiisi tästä >>